Sudokut ym. ristikot

Joo, ristikot ja sudokut menee kyllä. Molempia tulee harrastettua lähinnä lomien ja joskus harvemmin viikonloppujenkin aikaan, kun ei ole muuta tekemistä. Aiemmin olin aika huono ristikoissa, tein niitä jonkin verran mutten jotenkin tajunnut niitä vihjeitä. Kuitenkin viime kesänä harjaannuin kun oli töissä sellaisessa paikassa, jossa oli luppoaikaa niin paljon, että tuli täytettyä ristikkolehti aina parissa päivässä kokonaan. Sudokuita tuli sitten tuossa syksyllä ja joululomalla täyteltyä niin, että olen niissäkin jo aika hyvä.
Pari taisikin jo mainita japanilaiset ristikot, ne joissa mustataan ruutuja. Niitä tykkään kanssa tehdä, pidän niitä jotenkin paljon palkitsevampina kuin perusristikoita ja sudokuita.

Olen itse asiassa melko ylpeä itsestäni, että olen saanut kehitettyä sudokuista ja ristikoista jotakin järkevää tekemistä lomille, kun en ikinä ennen ole erityisesti pitänyt mistään logiikkatehtävistä tms. Muuten aina lomilla tulee tehtyä vaan kaikkea turhaa ja aivot alkaa näivettyä.

Kirjoitin ohjelman joka ratkoo sudokun kuin sudokun parissa millisekuntissa tuossa viime vuoden elokuun tienoilla. Oikea sudokuhan on sellainen, jossa on vain yksi ratkaisu. Minulla on noita ristikoita koneella muutama tuhat erilaista, mutta en silti ole ratkaissut ainuttakaan ristikkoa koskaan itse. Mielenkiintoista?

Syy: minulla on jo muita koukuttavia asioita ennestään, että aikaavievien ristikoiden täyttäminen olisi vapaa-ajan itsemurha.


Jos joku haluaa tutkiskella eri tietokonesudokuja, niin löytyy sellainen paikka kuin Sudoku Programmers forum, jossa on ohjelmoijien keskustelua. Sieltä löytyy paljon keskustelua erilaisista algoritmeistä ja ratkaisutavoista, että jos tahtoo opetella tehokkaaksi sudokunratkaisijaksi, niin teoriamuotoista tekstiä riittää vaikka millä mitalla. Tavalliselle käyttäjälle on sitten linkkejä erilaisiin ratkaisuohjelmiin, jotka pyrkivät tekemään sudokun selvittämisestä helpompaa jättäen silti suurimman työtaakan ihmiselle. Ainakin yhdessä ohjelmassa saa kokoajan näkymään mahdolliset täytettävät numerot automaattisesti, välttää kumitusvaiheen ja voi rauhassa keskittyä pelkkään ratkaisuun

Ottaako se ohjelma automaattisesti huomioon ilkeät kaksoset ja näyttääkö niiden paikat? Jos kahdessa ruudussa samalla rivillä voi olla vain kahta eri numeroa, niin niitä numeroja ei voi olla missään muussa ruudussa samalla rivillä. Koskee myös ruudukkoja.

Mina hurahdin tekemaan sudokuita viime syksyna. Olen aina tykannyt sanaristikoista, mutta englanniksi ne on ihan liian vaativia, joten taytyi loytaa jotain muuta. Ostin pienen kirjan, jossa oli yli kaksisataa sudokua, jaoteltuina tasoihin ykkosesta vitoseen. Ekat meni ihan numeroita kulmiin menetelmalla, mutta sitten rupesin tajuamaan niiden ratkaisemisen logiikkaa ja numerot jai pois. Nyt on kaikki tehtavat ratkaistu ja saa nahda kaynko ostamassa kakkososan siihen kirjaan. Mukavaa ajankulua kun istuu junassa tai bussissa tai ylipaansa jossain kulkuneuvossa. Ei mene kuin pieni hetki kaivaa kyna ja kirja repusta ja siina sitten matka kuluu rattoisasti =).

Papa Legba sanoi:

Ottaako se ohjelma automaattisesti huomioon ilkeät kaksoset ja näyttääkö niiden paikat? Jos kahdessa ruudussa samalla rivillä voi olla vain kahta eri numeroa, niin niitä numeroja ei voi olla missään muussa ruudussa samalla rivillä. Koskee myös ruudukkoja.

Click to expand...

Sen ei tarvitse ottaa tuota huomioon, se käyttää muutamaa todella nopeaa peruslogiikkaa ja ratkoo loput brute force -tekniikalla. Se on tehty nimenomaan ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti tietokoneen prosessoria käyttäen. Sen sijaan toisia ohjelmia kyllä löytyy, joissa on mukana sitten kaikenlaisia hienoja ratkaisuavustimia (kuten X-Wing, Swordfish, Jellyfish, XY-Wing ja ties mitä muuta, en tiedä suomenkielisiä termejä kun englanninkielisiäkin termejä on useita samoista asioista).

Nuo ilkeät kaksoset on vielä varsin yksinkertainen ratkaisulogiikka verrattuna joihinkin toisiin

Mä en oikeen ymmärrä tätä sudoku villitystä. Nykyään matikan opetki antaa kotitehtäviksi sudoku ristikoita :roll: . Isoveli sai joululahjaksi semmosen gameboyadvancen tapasen sudoku"pelikoneen" . Ite tykkään enemmän japanilaisista ristikoista, siis semmosista joissa aina ruutuja väritettään ja esiin tulee jonkinmoinen kuva. Ne on paljo hauskempia (ainaki mun mielestä).

Minäkin olen tähän keksintöön tykästynyt. Tuntuu jotesakin rentouttavalta vain lätkiä numeroita sinne sun tänne, olenhan ennenkin viihdyttänyt itseäni loogisella ajattelulla. Sitä, että matikanope antaa joillekin kotiläksyksi sudokuja, en minäkään kyllä ymmärrä. Huvitukset ja laskeminen erikseen, kiitos. :wink:

Minä ratkon sudokuni evoluutioalgoritmilla,jonka väänsin aikain kuluksi..

Tuntuu rentouttavalta sitten lähetellä niitä oikeita vastauksia kilpailuihin

Sudokut ovat loppujen lopuksi hyvää aivojumppaa, vaikkakin ystäväni vähän vinoilevat siitä että olen hurahtanut massan mukaan kun niitä olen ryhtynyt tekemään. En kuitenkaan ymmärrä, miksi minun pitäisi vältellä jotakin asiaa siksi, että massa pitää siitä. Ohops, nyt meni ohitse aineen, palataanpas takaisin.

No siis, sain synttärilahjaksi yhden pienen kirjasen, jossa on sudokuja (ja siltapelejä ja jotain) ja sitä ratkoessa vierähti tovi jos toinenkin. Vieläkin kaksi ristikkoa ammottaa tyhjänä, jotenkni en vain löydä niihin ratkaisua. Tein sitten tässä vähän aikaa sitten itsekin muutaman sudokun ( matematiikanopettajani lupasi plussaa siitä) ja se oli yllättävän kivaa.

Japanilaisia väritysristikoita en ole vielä koettanut, mutta kaipa sitä pitäisi yrittää. Lisää massaharrastuksia ihan vain kavereiden kiusaksi.

Sudokut ovat kyllä viihdyttävää välipala-aivojumppaa. Lähinnä olen ratkonut sanomalehtien sudokuja, vaikka ne ovatkin yleensä ihan liian helppoja. Toisinaan olen ratkonut myös nettisudokuja, mutta sellaisessa ristikonratkomisessa ei ole sitä oikeaa henkeä. Kynä, pyyhekumi ja kumitusta kestämätön sanomalehtipaperi ovat niin legendaarinen kombinaatio. 8) Sanaristikoita harrastin joskus paljonkin. Ratkoin joka päivä sanomalehtien ristikot. Minun vanavedessä äitini innostui ratkomaan niitä, ja nykyään jätän ne suosiolla hänelle. Esimerkiksi Ilta-Sanomien ristikot ovat yleensä liian helppoja. Onhan niitä kiva tehdä ja välillä joutuu jopa miettimään, mutta usein ne ovat vähän latistavia. Kovis-ristikot taas ovat minulle ihan liian vaikeita, saan niistä pelkästään päänsärkyä.

Tuolla ylempänä sanoin että sudokuun jää koukkuun, mutta eipä se villitys mulla kauaa kestänyt. Nyt en ole pitkään aikaan niitä enää tehnyt, kun on ollut muutakin tekemistä. Tietysti voisi taas vaihteeksi vaikka kokeilla.

Sudokuita ensimmäiseksi alkoi isäni tekemään, hommasi pienen lehden ja siitä silloin tällöin täyttelee.
Minä olen tehnyt sanomalehdistä aluksi Sudokuja, ovat tosin todella helppoja. Tuolla websudoku- sivulla olen myös täytellyt noita. Hyvä plussa on, kun voi missä vaiheessa vain tarkistaa. Nyt olen hommannut erään Sudoku- kirjasen. Siinä on tehtäviä 1- 4 vaikeusasteisia. Kolmosessa on jo hiukan työtä. Niin, joskus alkuaikoina tein tai halusin Sudokuja jostain syystä, jota en itsekkään ymmärrä, mustekynällä. Heti kun meni väärään kohtaan numero, niin koko ristikko pilalla. Kynä ja kumi on loistava yhdistelmä.
Äitini ei ymmärrä Sudokujen perään, onkohan yhden 6x6 ruudukon ratkaissut.

Muista ristikoista pääosin teen Kryptoja. Ne ovat hauskoja, jos avainsana, joka lähtee kuvasta, on helposti arvattavissa. Pääsee mukavasti silloin alkuun, eikä tarvitse ratkasuista katsoa.

Tavallisia ristikoita en pahemmin tee. Eivät oikein kolahda, liian tavallista.

Tämän päivän Ilta-Sanomat:

Kansanliike sudokua vastaan!09:53, päivitetty 00:00

Oululaisten viestinnän opiskelijoiden porukka on kyllästynyt lehtiä ja ihmisten ajankäyttöä hallitsevaan sudoku-ristikkovillitykseen.

YAS-niminen ryhmä toivottaa sudokumanian tervemenneeksi takaisin Japaniin.

- Suomessa on hirveä sudokumania. Kuukausi sitten päätimme, että asialle täytyy tehdä jotain, ainakin huumorimielessä, liikkeessä mukana oleva Ulla Alakangas kertoo.

YAS-liike haluaa kerätä sudokut pois saastuttamasta Suomea. He ovat vieneet eri puolille Oulua laatikoita, joihin toivovat ihmisten tuovan sudokujaan.

YAS eli Youth Agaist Sudoku (nuoret sudokua vastaan) on huolissaan ihmisten ajanvietosta.

- Osa vanhuksista ja nuorista ei enää ulkoile, ja osalle työläisistä työpäivä on vain numeroita paperin nurkassa. Lopetetaan jo ajan tuhlaus, paperin haaskaus ja aivojen turha kuormitus, liikkeen manifestissa vedotaan.

Sudokuita tulee ratkottua päivän ilmaislehdestä lähinnä tylsien luentojen aikana. Ne ehkäisevät muuten vaarana olevaa nukahtamista, onpahan edes jotain tekemistä. Samaten niitä on hyvä ratkoa esim. kesämökin riippukeinussa keskipäivän helteiden aikaan, jos muutakaan tekemistä ei ole tarjolla.

Kahta edellämainittua tapaa lukuunottamatta en juurikaan ratko sudokuita tai ristikoita. Kärsivällisyyteni ei millään meinaa riittää, joten valmista tulee harvoin. Tuntuu että sudokut ovat ehkä muutenkin vähän poistumassa oleva ilmiö, vaikka kaikenmaailman sudoku-kirjoja vielä löytyykin runsain määrin kauppojen hyllyiltä.

Ah, sudokut ovat ihania.
En ole oikein muista ristikoista koskaan erityisemmin välittänyt, mutta sudokut ovat jotain erityistä. Niissä on jopa haastettakin. Minulla on sudoku-vihkosia, joita täyttelen. Lehdissä olevia sudokuja ei ole into täytellä, ne kun ovat niin helppojakin.

mä harrastan sudokuja ja ristikoita,mutta sudokut yleensä onnistuvat paremmin kun ristikot ja kyllä joskus tappelen sudokujen kanssa ja paljon ku ei osaa ajatella :''D

Ratkoin tällä viikolla ensimmäiset sudokuni varmaan moneen vuoteen. Niissä on oma viehätyksensä, mutta pitkän päälle ne toistavat liikaa samaa tehtävää. Mutta pöydällä lojuneen ristikkolehden takakannen sudokua alkuviikolla tehdessäni jumituin sen viimisiin numeroihin, kunnes lopulta muutaman kerran sen pariin palattuani päätin vain kokeilla, kuinka numerot sattuvat. Ja ne sattuivatkin niin hyvin, että keksin kolme tapaa asetella viimeiset numerot paikoilleen. Ilmankos siihen ei löytynyt mitään loogista yhtä oikeaa ratkaisua. Tästä viisastuneena toinen sudoku ja sen kaksi ratkaisua löytyivät helpommin. Tänään sitten aloitin kolmannen sudokun samasta kannesta, mutta se tyssäsi lyhyeen, kun samalle riville oli painettuna kaksi nelosta. Mitenkä sellaisen ratkaiset?

Voih, nuo on ikäviä tapauksia, että numero on painettu kaksi kertaa. Olen sudoku- ja krypto-lehtien kuluttaja, ja minua ärsyttää aina tuollaiset painovirheet. Onneksi lehdissä on myös yleensä ratkaisut lehden viimeisillä sivuilla. Harvoin tulee tilannetta, jossa väärä numero olisi painettu myös valmiiseen ratkaisu-sudokuun, joten tiukasti katson vain korjattavan kohdan ja matka voi jatkua.
Sudokut ja ristikot yleensä ovat ihania, koska niitä tehdessä pakottautuu keskittymään yhteen yksinkertaiseen asiaan, eikä päähän mahdu tavallista ajatusmyrskyä.

Keväällä koulukaverini tutustutti minut siluettiristikoihin (niihin japanilaisiin, joissa väritetään ruutuja, niistä on tässä topikissa jo puhuttu), ja pariksi viikoksi hurahdin niihin. Niihin aikoihin minun piti lopettaa kaikki käsityöprojektit ja myös taltuttaa ristikkoinnostukset, kun tein gradua, mutta en ole oikeastaan vieläkään palannut niiden pariin.

Tykkään myös sudokuista ja kryptoista. Tavallisia sanaristikoita en oikein koskaan ole osannut, kun ne ovat aina vaatineet jotain sensorttista yleissivistystä, jota minulla ei ole. Sanaristikoiden logiikan ja vihjeet kyllä oppisi ajan myötä, mutta minä en oikein jaksa. Tykkään enemmän puhtaan loogisemmista ristikoista. Kryptoissa on vielä se sanoilla leikkimisen puoli mukana, joten ne käyvät.

Haluaisin jonkin melko helpon siluettiristikkolehden, koska tuossa ostamassani oli vain muutama sellainen, jonka osasin ratkaista, ja loput olivat liian vaikeita. Netistä niitä luultavasti löytyisi, mutta minä en halua tehdä mitään ristikoita näytöllä. Kai voisin jostain tulostaa helppoja, harjoitella niillä, ja sitten palata noihin marketeista ostettaviin lehtiin.

Lindëaldan tavoin minäkin pidän esimerkiksi sudokuissa juuri siitä, miten se pakottaa mielen tyhjäksi muista asioista. Nuorempana, vielä kotona asuessani ratkoin usein sudokuja silloin, kun heräsin keskellä yötä pahoinvointikohtaukseen. Sen avulla pystyin hillitsemään paniikkia ja odottamaan huonon olon väistymistä. Sudoku oli siihen siinäkin mielessä hyvä peli, että jos olo välillä meni niin huonoksi, ettei enää pystynyt keskittymään ja tuijottamaan ruutua, pelin saattoi laittaa muutamaksi minuutiksi syrjään ilman, että se siitä kärsi (tai siis ilman että oma pelisuoritus siitä huononi).

Minuthan on useinkin tavannut nähdä miiteissä ratkomassa japanilaisia siluettiristikoita. Lehdistä suosin Conseptis Japanilaiset ristikot -lehteä, tosin vaikeammissa tehtävissä joudun hakemaan apua takaosan ratkaisuista. Ketun Japanilaiset ristikot -lehdessä sen sijaan on keskimäärin ilman apuja ratkaistavissa olevia tehtäviä (siinäkin toki ratkaisut takana).

Yhden kivan sivuston olen netistä löytänyt näitä, tosin siellä kuvat ei kyllä esitä mitään. Mukavaa on kuitenkin, että saman sivuston kautta pääsee muihin japanilaisiin ratkomistehtäviin: sudokuihin, kakuroihin, silmukoihin ja sillanrakennuksiin jne. Ihan parina viime viikkona olen koukkuuntunut Akareihin (Light Up), joissa sijoitetaan lamppuja ruudukkoon.

Tavalliset 9x9 sudokut eivät innosta kuin yksittäin. Suosinkin nykyään vain sellaisia lehtiä, joissa on, mielellään paljon, erilaisia erikoissudokuja.

Tavalliset sanaristikot lannistavat, jos ovat liian vaikeita. Onneksi (tv-addiktina ostamassani) Ilta-Sanomien TV-lehdessä takana olevat ristikot ovat sopivia ja olen niitä ratkomalla päässyt sisään ainakin osaan tyypillisestä ristikkosanastosta ja -kuvastosta.