@amtjoska on oikeassa. Lee tuli valituksi, vaikkei ollut äänioikeutettu.
Tähän liittyy kaksi vaalilakia, jotka säädettiin 1918.
Kansan edustuksesta annettu laki antoi ensikerran äänioikeuden naisille, mutta myös laajensi sen koskemaan kaikki yli 21-vuotiaita miehiä, kun aiemmin köyhimmät perheet olivat jääneet kokonaan vaille edustusta. Lain voimaantultua keväällä 1918 heräsi kysymys, salliko laki naisten myös asettua ehdolle. Selvisi, ettei laki sitä sallinut ja aiemmat sen selvästi kielsivät, joten säädettiin
laki naisten hyväksymisestä parlamenttiin. Se on ilmeisesti maan lyhin laki ja toteaa vain yhdellä lauseella, ettei sukupuoli tai avioliitto estä naista tulemasta valituksi taikka istumasta ja äänestämästä parlamentin alahuoneen jäsenenä.
Kansan edustuksesta annettu laki salli äänioikeuden vain yli 30-vuotialle naisille, jotka itse tai heidän aviomiehensä täyttivät vähimmäisomaisuusvaatimukset. Syynä oli ilmeisesti kompromissi, koska muuten enemmistö äänioikeutetuista olisi ollut naisia, sillä miehiä oli kaatunut runsaasti vielä kesken olleessa sodassa. Voisi tietysti arvella, että näennäinen ristiriita lakien välillä olisi ollut vahinko, mutta toista lakia säädettäessä nimenomaan huomautettiin, ettei siinä ollut tarpeen asettaa erillistä ikärajaa, koska ei ollut mitään syytä sinällään pitää alle 30-vuotiaita naisia vähemmän kykenevinä äänestämään. Vuoden 1928 laki sitten poisti erilliset rajoitukset naisilta.