Unista

Minulla on sellainen toistuva painajaisaihe. Näen tosin aika harvoin mitään painajaista. Tämä aihe on siis se, että joku kamala/pelottava ihminen "vakoilee" minua kodin ikkunoiden takana. Yritän mennä piiloon ja tuntuu, että en pääse häntä pakoon. Verhot ja kaikki yritän saada kiinni. Muutimme juuri uuteen taloon ja muutama yö sitten näin kyseiseen aiheeseen liittyvän unen. Heräsin keskellä yötä ja sydän hakkas vinhaa vauhtia. Sitten vain uskottelin, että se oli unta. Onko kenelläkään muulla samanlaisia unia?

pois

Minä näin viime yönä unta, että tv:sta tuli Idols-tuomareiden esittämä musavideo! Kaiken lisäksi ne lauloivat siinä aika hyvin. Älytöntä...

Usein illan viimeiset sanomiset ja tekemiset tulevat uniin, mutta ei aina. Joskus näkee unta jostain ihmisestä, jonka on nähnyt joskus ala-asteella. Sitten sitä vain ihmettelee, että miks se tyyppi tuli uniin???

Näin viime yönä unta vauvasta. Eikä ole pitkä aika, kun näin myös unta vauvasta. En tiedä liittyykö se mun alitajuntaan jollakin tavalla. Olen nimittäin päättänyt olla hankkimatta omia lapsia. En halua olla kenenkään äiti. Haluan toisenlaisen elämän. Onhan vauvat ihan kivoja, mutta olkootpa vaan. Ja unissa ne ovat ihan söpöjä. Ne ovat mulla sylissäkin unissa.

Yksi kammottava uni toistuu välillä. Näen unta, että kaikki hampaani ovat aivan löysiä ja ovat irtoamassa. Sitten menen siinä unessa aina hammaslääkäriin. Se, että jokainen hammas on löysä ja irtoaa justiinsa, on niin aidontuntuista. Suu on täynnä ja yrittää vaan pitää hampaat kiinni ikenissä.(Kuvottava tunne.) Herätessä sitä tietysti koittaa hampaitaan ja huokaisee helpotuksesta, että kaikki ovat suussa ja tallessa, eivätkä ole löysiä.

Yks mun luokkakaveri kertoi haistavansa hajuja unissaan. Ja kaksi kertaa hän on haistanut ruumiin. Pian näiden unien jälkeen joku sukulainen on kuollut. Kuulostaa karmeelta. En ole kuullut muiden haistavan mitään.

Mua vaivaa unettomuus. On ikävää vaan pyöriä sängyssä. Mutta kun alkaa ajatella jotain mukavaa, ja alkaa nähdä sen silmissään, silloin yleensä nukahtaa.. Minulla on höperöitä unia. Näen unia prinsseistä.. Tai no en varsinaisesti prinsseistä, vaan sellaisista pojista jotka pelastaa mut jostain niinkun jonkun prinsessan.. Mut hei. Se on kivaa..!!

Näin vähän aikaa sitten unta isästäni ja että hän joutui sairaalaan jonkun onnettomuuden jälkeen. Siinä häneltä meni puoli päätä. Olo oli niin hirveä seuraavana päivänä, että oli pakko lähettää viesti että onhan kaikki hyvin.
Siinäpä kysymys. Kerrotteko ihmisille, jos olette nähneet jotain pahaa unta heistä? Itse en pysty kenellekään kertomaan, jos olen nähnyt hänet osallisena onnettomuudessa tai sairaana. Riittää että itse tiedän sen. Minä en haluaisi tietää, jos minulle tapahtuisi jotain pahaa jonkun unessa.
Vähän aikaa sitten näin myöskin unta, että minun täytyi päästä syystä tai toisesta pois maasta. Mafia oli perässäni ilman syytä ja passintarkastukset yms. rajalla sujui tosi hyvin. Olin ylpeä itsestäni, että tämähän meni tosi hienosti ja helposti.. ennenkuin huomasin olevani Puuhamaassa.

Haluisko joku yrittää tulkita mun untani... pikkuhiljaa rupeaa vaivaamaan. Pelkään ja inhoan yli kaiken käärmeitä, ja näen niistä toistuvia unia.
Yhdessä unessa tulen kotiin kantaen kassillista kuolleita käärmeitä. Nooh, ei se vielä mitään, mutta sitten ryhdyn pilkkomaan niitä ruuanlaittoaikeissa!

Tasan yhden kerran olin unissani kävellyt. Tosin silloinkin ehdin vain ovelle saakka, kun äiti jo herättämään tuli. Olin kuulemman haparoinut nurkassa ja etsinyt ovea. Muistan, että minulla oli kauhea jano. Olin tavallaan hereillä ja tiesin, mitä piti tehdä ja minne mennä, mutta silmiä pidin kiinni. Samalla musitan kumminkin nähneeni jotain unta.

Väriä näen unissani. Tai ainakin tiedän, minkä värinen jokin on, koska muistan ainakin eräästä unestani, että taivas oli täysin punainen. Mutta en saata nähdä, tiedän vain, että niin on.
Ääniä en saata kuulla. Ne saattavat olla sarjakuvamaisina puhekuplina, tekstityksenä kuten televisossa (usein), tai sitten ne vain jotenkin tiedostuvat päähäni, ne vain ilmestyvät aivoihini. En aiankaan muista, että ääntä olisn kuullut.

Minulla on aian joitain tiettyjä unia. Esim. kuumeessa minulla on aivan naperosta asti ollut hattivattiuni, joka pelottaa vieäkin. Tai sitten semmoinen vihreä, violettiin takkiin ja mustaan hattuun pukeutunut iso kanrialintu, joka kävelee täysin valoisessa paikassa, ja putoaa lopulta mustaan aukkoon. Sekin pelottaa, älkää naurako. Kummatkin näistä ovat lapsesta asti olleet semmoisia vakiounia kuumeessa.
Mutat m,uita painajaisia en oikeastaan näekkään. Ehkä joskus kolmessa kuukaudessa kerran, mutat enkään ei päähän jää niin pysyvästi. Jos näen painajaisen, mietin sitä kauheasti aamuisin, ja illalla olen jo unohtanut sen. Mutta jos satun vielä muistamaan, kirjoitan sen mahdollsiesti ylös.

Semmoinen pieni kuorsaus ei yleensä haittaa, mutat jos siinä korvan vieressä joku tuhisee, niin se on jo ärsyttävää. Auto on mitä parhain nukkumispaikka. Saan aina unen hyvin autossa, tai yleensä. Kerran nukahdin aivan selkäsuorassa takapenkille, eikä kukaan tainnut huomata mitään, nukuin siinä sitten tunnin. Mutta yleensä sitten nukun mielelläni täydessä hiljaisuudessa. Ainakin televison ääni on semmoinen, johon herään. Tai jos joku häärää siinä lähettyvillä.

Se onkin hauskaa, että tiedostan aina, että jos joku liikkuu lähelläni. Olen puolivalveilla, että saatan kysyä että kukas sieltä tulee. Kerran leirikoulumatkalla meidän valvojamme heräsi jo hieman aikaisemmin meitä, ja minä huusin jo valmiiksi että kyllä me tästä kohta herätään.


Nyt en ole unia nähnyt. Olen sen verran rätti aina, kun nukahdan, ja nukkumisrytmi on muutenkin sekava. Erityisesti, jos laitan joskus aamuyöstä nukkumaan, niin en näe unia.

Fairy tale sanoi:

Yksi kammottava uni toistuu välillä. Näen unta, että kaikki hampaani ovat aivan löysiä ja ovat irtoamassa.

Click to expand...

Tuo toistui jälleen. Pari viikkoa sitten. Ei tosin niin voimakkaasti kuin toisinaan, mutta kyllä ne hampaat tuntuivat irtoilevan. Yäks.

Jotkut muutkin unet toistuvat joskus. Jokin paikka, jota ei ole oikeasti olemassa saattaa toistua unissa. Se on vinhaa, kun unessa tulee se fiilis, et hei, täällähän mä olen ollut ennenkin.

Jouduin ostamaan itselleni tuttipullon kuukausi sitten, koska minulla tulee unissani yöllä jano ja olen kerran käynyt unissani hakemassa vettä sängyn viereen ja sitten kun join niin kaikki vedet suoraan nenään. Ei jaksanut nousta siintä istumaan. :roll: Ja kerran kaadoin kädellä kaikki vedet suoraan pistorasiaan. Onneksi en laittanut valoja päälle kun heräsin siihen, olisi voinut käydä aika huonosti. Nyt toissa yönä näin kamalan painajaisen tuttipullostani: Olin ottamassa tuttipulloni yöpöydältä, kun oli jano niin siellä ei ollutkaan vettä, vaan iso HK:n sininen lenkki. Kyllä pisti myöhemmin naurattamaan, mutta yöllä se oli todellinen järkytys.

Minä ainakin kuulin psykologian tunnilla, jotta unissakävelijä on hankala herättää, koska hän on syvässä univaiheessa eli silloin on paras olla herättämättä häntä. En sitten ole oikein varma, että mikä lienee tämän perimmäinen syy. Ehkä valaisen lisää jos satun kirjoituksiin lukiessani huomaamaan jotakin tähän viittaavaa.

Viime yönä poikaystäväni heräsi yöllä uneensa ja herätti sitten minutkin, koska hengitin epänormaalisti eli ei niin rauhallisesti kuin yleensä. Näin jostakin pahasta jengistä unta, jolle olin myös tehnyt testin ja minusta sen perusteella tuli johtaja. Pelkäsin jotenkin poliisia. Sitten tuona samana yönä heräsin jälleen uneeni ja huomasin rauhattoman hengitykseni, joka johtui siitä, että riitelin isäni kanssa unessa. Hmm, mielenkiintoista.

Ärsyttävää kyllä, parin viime viikon aikana olen nähnyt painajaisia enemmän kuin vuosikausiin. Parina yönä olen herännyt niin pahasta unesta, että olen purskahtanut itkuun. Nukkuminen tuollaisen jälkeen on hyvin vaikeaa, on jotenkin painostava ja ahdistava olo, aivan kuin pian tapahtuisi jotain kammottavaa.

Vielä ärsyttävämpää on se, että painajaiset ovat yleensä liittyneet perheeseeni. Unissa on aina hyvin painostava tunnelma ja sisarukseni sekä vanhempani käyttäytyvät jotenkin oudosti. Olen kiivennyt hysteerisenä torniin, jossa tiedän koko perheeni olevan. Tai unessa äitini kiskoi minua hiuksista jollain metsätiellä. Sitä aikaisemmin koko perhe istui keittössä ja olivat oudolla tavalla hiljaisia ja jäykkiä, paitsi veljeni, joka hihkuen ja hyppien yritti saada minua katsomaan seinälle selkäni taakse. Mitä en tietysti tehnyt, koska tiesin siellä olevan jotain kamalaa.

Äh. Tietysti noista voisi tulkita ties mitä, mutta minua lähinnä vaivaa se, miksi olen nähnyt niin monta painajaista lyhyessä ajassa. Voisivat loppua jo. :roll:

Täällä taas.

Enpä ole pitkään aikaan kirjoitellut,vaikka täällä olen pyörinyt.

Niin olen jo pitkän aikaa nähnyt tosi outoja unia.
Tässä yksi:
Maapallo oli jotenkin tuhoutunut ja kaikki maan ihmiset olivat lähteneet avaruusaluksilla etsimään uutta asuinpaikkaa.Siellä oli myös mukana Gandalf(Outoa,eikö? :roll: )ja sellaisesta Elfquest(kirjotettiinko se noin? )-sarjakuvasta muutama hahmo(Okei,aika montakin)Ja sitten joku löysi madonreiän toiseen ulottuvuuteen tai jonnekkin,mutta sinne piti päästä jonkin otuksen ohitse.Se näytti ihan sellaiselta vinoneliön muotoiselta kristalli-korulta.No,joka tapauksessa sen ohi piti päästä(Toistan itseäni)Tätä kohtaa en muista kunnolla,mutta kuitenkin he pääsivät sen otuksen ohi.(En ollut siis itse mukana)Jotkut menivät liian kovaa ja ohittivat sen uuden asuinpaikan.Siinä vaiheessa Gandalf sanoi:"Rauha heille.Toivottavasti he löytävät,jonkin muun paikan jossa asua."Lievästi sanoen outoa.Sitten tuli jonkinlainen mainoskatko.
Yhtäkkiä oltiinkin Sellaisessa kirjavassa luolastossa.
Se oli luultavasti luolasto jonne oli rakennettu haltiakaupunki,joka leijui jossain ylhäällä ja ihmisten kaupungit olivat alhaalla.Ilmeisesti haltiakaupunki oli rakennettu niin että siellä oli erinäköisiä ja -kokoisia kielekkeitä jotka riippuivat ilmassa.Gandalf istui valtaistuimella(kai se oli semmoinen)joka oli rakennettu yhdelle sellaiselle kielekkeelle ja katseli kun yksi haltia nukkui sienentapaisella sängyllä.Se jatkui kai vielä jotenkin,mutten enää oikein muista sitä.Siinä se oli.

Asiasta toiseen.Nykyään en näe kovin usein painajaisia ja jos näen niin tiedän jotenkin,että tämä on unta ja käsken itseäni heräämään.Useinmiten heräänkin.

Mä näen paljon outoja unia. Kerran mm. että olin menossa paikalliseen osuuspankkiin, mutta siellä oli Legolas ja Gimli ryöstämässä sitä. En jaksanut jäädä katsomaan sinne. Menin sitten ostamaan kaupasta karkkia, muuta Legolas oli ehtinyt sinne minua ennen ja se rukoili kauppiasta, että sais pyydystää eläimiä, niin että niitten lihat vois myydä. Ajattelin, että tämä on ihan sairas paikka, ja jätin karkit kokonaan ostamatta. Mutta Legolas oli ehtinyt minua ennen uloskin, se väijyi ojassa (talvella) jousipyssy kädessä ja ampui talitinttejä, ja lopulta rikastui kun myi ne kauppaan....

sairasta

Niin vielä tuosta kuorsauksesta. Uskallan väittää että kummitätini mies on maailman hirvein kuorsaaja. Muutama kesä sitten olin enoni 50-vuotis pippaloissa, oli pahin helleviikko koko kesänä. Valvoin pikkuveljeni kanssa noin kello yhteen ja menimme sitten nukkumaan, kun aikuiset olivat vielä toisessa rakennuksessa tanssimassa ja juomassa. Vanha radio oli täysillä, ja unta ei ollut muutenkaan helppo saada. Nukuin ehkä kaksi tuntia ja kun isäni ja kummitätini mies tulivat nukkumaan, sen jälkeen siihen ei ite pystynyt. Kaksi kännistä kuorsaa kilpaa, tosi hauskaa :evil: . Niin tämä kummitätini mies kuorsasi niin että seinäkin tuntui (oikeasti!) tärisevän. Seuraavana päivänä olin kuin mikäkin zombie, kun oli saanut nukkuttua vain kaksi tuntia.
Se oli elämäni hirvein yö, oksennutautisenakin on ollut kivempiä öitä.

Mutta teillähän on vaikka kuinka ihania unia Minun uneni ovat aina painajaisia, enkä liioittele nyt yhtään. En muista yhtään unta joka ei olisi ollut jossain vaiheessa painajainen.
Eri tavoin tosin, jotkut ovat verellä mässyttelyä, toiset kuin trilleristä ja loput vain jotenkin kauhea hyytäviä. Usein näen unta siitä että ihmiset joita rakastan joutuvat vaaraan enkä pysty pelastamaan heitä, tai että he lähtevät pois enkä enää löyde heitä tai vain yksinkertaisesti katoavat...mutta olen oppinut elämään niitten kanssa (angstaaja puhuu :wink: )

Isosiskoni näki kerran kamalaa painajaista kaveristaan. Unessa asuimme kerrostalossa ja siskoni heräsi aamulla siihen kun käytävästä kuului monta kertaa peräkkäin 'mäiskis', kun kaikki rapun ovet avautuivat vuorotellen aivan auki. Siskoni lähti katsomaan mitä oli tapahtunut ja näki käytäviä pitkin meni verisiä varpaan jälkiä jokaiselta ovelta alas rappusia. Sitten hän lähti katsomaan mitä hänen kaverilleen oli käynyt(joka asui samassa rapussa, kerrosta alempana). Hänenkin ulko-ovensa oli auki ja siskoni juoksi sisään ja sisällä oli aivan hiljaista. Sitten siskoni löysi kaverinsa huoneestansa... Hän istui selkä ikkunaan päin, ikkuna oli auki ja hän roikotti hiuksiaan siintä. Hänen päänsä oli melkein irti kun kaula oli viilletty aivan auki.

Vaikka en itse nähnyt unta osaan kuvitella kuinka kamala se oli. Jäänyt itseasiassa traumoja.

Yleensä en muista mitä olen nähnyt,mut yleensä painajaiset ei unohdu eikä sellaset "oudot".
Esim. viime yönä mä näin sellasta unta,et mä olin töissä jossakin Onlyssa ja sain lähteä sieltä viimeisenä ja lukita ovet. En voinut vastustaa kiusausta ja pöllin sieltä ihania kuteita.
Sit mä menin himaan ja myöhemmin kytät tuli pidättämään mut ja mä sain kuolemantuomion.

Mä voisin vielä kertoa lyhyesti mitä näin pari päivää sitten.
Oltiin tuttavilla yötä ja sain nukkua yksin isossa huoneessa. Niillä oli kartano.
Yöllä heräsin siihen kun joku tanssi balettia mun huoneessa. Laitoin valot päälle,mut siellä ei ollu ketään.
Myöhemmin joku alko vetää mun peittoa pois päältä ja mä olin ihan paniikissa. Lä'hdin juoksee pois huoneesta ja kompastuin. Heräsin siihen ku joku iski isolla kokin veitsellä mua selkään.

Mä vihaan tollasii unii.
Ne jää sit aina vaivaamaan mua ja joskus mä nään niistä sellasii "jatkounii".

Ah! Minä lensin viime yönä. En tosin itse, vaan pienlentokoneessa joka teki ilmassa jos jonkinlaisia temppuja. Se oli hienoa! Vielä kun pääsisi hyppäämään laskuvarjolla joskus tai lentelemään pilvien seassa vuoristossa.
Vähän aikaa sitten kävin katsomassa Hamletin teatterissa ja seuraava yönä unessani kaikki puhuivat samalla tavalla, vaikka muuten elo oli tavallista. "Ollako vai eikö olla? Ka' siinäpä pulma.."

Tämä ei nyt ole oma uneni, mutta kerran kauan kauan sitten myrsyisenö yönä kun olin ihan pieni, sellainen herttainen ja viaton ala-astelainen, kaverini kutsui koko luokan tytöt luokseen yö-synttäreille. Nukuimme heidän ulkosaunassaan. Jossain vaiheessa päätimme lähteä katsomaan läheistä autiotaloa, mutta eräs neiti S sai paniikkikohtauksen ja jouduimme palaamaan saunalle.
Kun olimme jo yrittämässä nukkua, niin S yhtäkkiä "heräsi" ja näytti ihan oudolta. Luulimme ensin että hän oli valveilla mutta hän olikin yhä unessa, ja alkoi selittää millaista unta oli nähnyt. Siinä iso kukka ajoi häntä takaa. Aina välillä hän "nukahti" taas ja sitten "heräsi" ja kertoi unestaan ja mitä kukka oli hänelle tehnyt. Olimme kaikki ihan uni sukassa sillä hän tuntui meistä kuin pahan hengen riivaamalta, ja yritimme hakea apua mutta sisällä kaikki nukkuivat ja ovet olivat lukossa, ja ovikellon soittaminen oli kielletty.
Nythän sille on helppo nauraa, mutta silloin pelkäsimme että S tulisi mielisairaaksi tai jotain ja syy olisi meidän

Kirjoitampas minäkin nyt näitä omituisimpia unia.

Viime yönä näin aika omituista unta. Muistaisin, että se oli aivan hyvä uni, mutta hirvein jäi muistiin: Pyykkikorista lensi torakka, siis aivan mielettömän suuri torakka selkääni. En tiedä, kuka unessani minulle puhui, mutta keskustelu meni suunnilleen näin:
- No voi herranjumala sinua, Leena, tule nyt, pesukone on nyt auki.
- Mutta se on torakka.
- Mikä ihmeen torakka? Missä on torakka?
- Minun selässä. Ota se nyt pois!
- Höpö, ei sinulla mitään torakkaa selässäsi ole.
- Mutta on siellä.
Otin lopuksi torakan selästäni, mutta se kiipesi rannettani pitkin ja kutistui. Lopuksi se kaivautui sitten ranteeseeni. Hyih.

Tätä edellisenä yön isä oli nähnyt painajaista:
Varaston nurkalla hiippaili jokin tyyppi. isällä oli haulikko ja hän huusi kahdesti: "Minä ammun!"
Minulla on paha tapa suhtautua tällaisiin uniin aika vakavasti, ja minua hieman hirvitti tuo uni.

Oulussa käymme monesti kesäisin. Näin viime talvena unen sitten, jossa äidin käsilaukku lensi, ja pyydystimme ympäri kaupunkia. Vihdoin laukku (sellainen Muumimamma-tyylinen) lensi kerrostalon katolle. Lähdimme hakemaan sitä, mutta äitini tipahti mereen. Kauhea uni.
Muistin unen vasta kun olimme seuraavana kesänä Oulussa. Onneksi mitään tälläistä ei tapahtunut.

Näen aika usein unia tulevasta. Tai no, ainakin yhdesti olen. Eikä tämä voi olla harha, nimittäin minulla on päiväkirjassa merkintä unesta.
Näin siis syksyllä unta, jossa meidän luokkamme ja vierusluokka oli linja-autossa. Osa itki, osa nauroi. Olin vihainen naurajille. Tiesin, että kyse oli tulevasta retkestä. Kävi ilmi sitten, että eräälle kaverilleni oli tapahtunut onnettomuus. Naksista, luita poikki. Syytä en jaksa kertoa.
Minä tiedän. Minun olisi pitänyt muistaa uni. Aamulla se oli selvänä mielessäni, ja kirjasin sen ylös. Minun piti varoittaa retken koittaessa kaveriani.
Mutta unohdin. Damn. Harmittaa vieläkin kyllä. Ja niin siinä kävi, kuten unessa.