Vaihto-opiskelu ja työt ulkomailla

Kesällä lähden kahdeksi kuukaudeksi New Yorkin lähistölle leirille, ja on aivan mahtavaa että minulle tarjottiin näin nuorena tilaisuus lähteä sinne.
Papereitahan tuli, ja ei siinä paljon itse tarvitse tehdä kun on järjestö joka sen järjestää, mutta ne terveystarkastus paperit... Terkkari vaikutti hieman hämmentyneeltä kun selaili niitä läpi.
Tulee mahtava kesä, toivottavasti kaikki menee nyt niinkuin pitääkin. Leirille tulee 50 muuta tyttöä ympäri maailmaa, minä ainoana suomalaisena, toivottavasti ei suljettu yhteisö ala ahdistaa.. No, onhan siinä poikaleiri vieressä.
Kyllä minä saan tästä hyvät pohjat vaihto-oppilaaksi.
 
Okei, täällä joku muukin kertoi au pair-kokemuksestaan, minä tulen tänne sitten kyselemään ja janoamaan tietoa moisesta.

Eli, kiinnostaisi niin pirusti. Tänään itseasiassa lähetinkin reilun tusinan verran sähköpostia eri perheille (http://www.mol.fi <-- tuolta löytyi ihan mieletön määrä au pairia etsiviä perheitä) ympäri maailmaa (lähinnä Euroopan sisällä, mutta olipa mukana pari USAsta ja yksi Japanistakin). Toivottavasti tärppää jostain päin.

Nyt haluaisinkin tietää, mitä tämä paperisota pitää sisällään, jos tulee valituksi? Mitä kaikkea pitää hoitaa?
 
Ideaalisessa tilanteessa se ulkomaa olisi Amöriikka ja siellä Uni of California in B e r k e l e y, sivuaineena Celtic Studies

Berkeley on loisto paikka. Paras ystäväni Yhdysvalloista opiskelee kyseissä paikassa ja minä omistan jopa koulun teepaidan, jonka sain joululahjaksi. Jeejee. =) Mutta sinne vaan jos mahdollisuuksia...
 
Kerronpa täälläkin. Eli pääsin siis au pairiksi Britteihin, lähelle Oxfordia. Suomalainen yksinhuoltajaäiti ja tyttäret 7 ja 11v. Can't wait. Lähtö joskus kesällä.
 
Huokaillen täällä lueskelen kuinka muut ovat vasta lähdössä ulkomailla, kaikki kiva edessä! Itse palasin noin vuosi sitten Suomeen Irlannista, jossa olin au pairina. Kahdeksan kuukautta jonkun muun huushollin hengettärenä riitti kyllä minulle! En vieläkään oikein osaa päättää oliko se aika minun elämäni parasta vai kauheinta. Koska lapset olivat aivan ihania, kolme tyttö, iät 11, 10 ja 5 vuotta. Ja kaikki muut au pairit ja lähi pubi jossa tuli kieltämättä luuhattua lukemattomia tunteja. vuoden miinus oli perheen äiti ja isä, joilla oli menossa aviollinen kriisi ja he molemmat purkivat sitä minuun. välillä huusivat kuin hyeenat niin toisilleen kuin minullekin ja välillä tarvitsivat terapeuttia ja kuinka ollakaan sain kuunnella jutun jos toisenkin heidän tilanteestaan...

Mutta noin yleensä ottaen, sitä vuotta en vaihtaisi pois. Kasvatti minua enemmän kuin paljon ja sain hyviä ystäviä! Matka Irlantiin on jo suunnitteilla ja maaliskuussa olin Saksassa yhden ystäväni luona! Muuten, jo kolme niistä au paireista joita siellä tunsin ovat muuttaneet Irlantiin ja neljäs on muuttamassa kesällä. Vielä ei ole innostus purenut minuun, mutta mistäs sitä koskaan tietää minne elämä vie... :wink:
 
Lähdin pitämään välivuotta Wieniin au pairin muodossa heti abivuoden
jälkeen. Oli tarkoitus tulla hieman katselemaan, millaista Keski-Euroopassa
oikein on ja kieltä parantamaan. Mielessä kävi myös, että saattaisi joskus tulla
vaihtoonkin jos kaupunki miellyttäisi.

Mutta sittempä jäinkin tänne. Aloitin viime syksynä opiskelut Wienin
yliopistossa, järjestin kaikki paperihommat yksin (mikä ei tosin ollut kovin
paljon, mutta jos jättää jotkut asiat viime tippaan niin voi saada hieman
harmaita hiuksia). Opiskelen siis kääntämistä ja tulkkausta, ja instituutilla ei
satu olemaan suomea, joten joudun kääntämään vieraasta kielestä
vieraaseen kieleen. Hieman monimutkaista, mutta kun olin viime vuoden jo
Wienissä, niin saksa sujuu jo kohtalaisen hyvin siltä pohjalta. Oli myös hieman
vaikeaa aloittaa opiskelu täällä, kun ei oikein tiennyt paljoa yliopiston
käytännöistä. Mutta kyllä se siitä sitten vähitellen lähti käyntiin, kiitos
kärsivällisten tutorien.

Vieraalla kielellä opiskelu sujuu oikeastaan ihan hyvin, mitä ymmärtämiseen
tulee. Kirjoittamisessa tulee vielä vaikeuksia, kun pitäisi saada oma ajatus
kokeessa ilmaistuksi. Kaikkeen tottuu kuitenkin vähitellen. Kyllä tämä on
minusta sen arvoista. Kannattaa kokeilla vaihtovuotta, se on suuri kokemus,
kuten ollaan täällä jo mainostettukin.

Älkää vain olko niin hulluja että jäätte pysyvästi... :roll:

Ps. Muuten, mitä jos lähtisi Suomeen vaihto-oppilaaksi? Onko jollakin kokemuksia? :)
 
Olen ollut nyt kuukauden Hollannissa, opiskelua siita on ollut kaksi viikkoa. En ymmarra kielta oikeastaan lainkaan, ainakaan puhuttuna joten opiskelu on osittain hankalaa. nneksi tama on taidekoulu ja pystyn tekemaan tehtavia, luennoille en voisi osallistua. Talla hetkella tuntuu ankealta mutta yleensa taalla on hauskaa, opettajat hyvia ja tehtavat kiinnostavia. Saan kerrankin tehda vain kiinnostavia asioita.
 
Joo oho, en oo täällä kertonutkaan tarinan loppua.. Eli ehdin olla Englannissa 2,5 kuukautta, kaikki meni tosi hyvin eikä ollu valitettavaa kenelläkään.. Sitten vaan sain kuulla, etten ole sopiva perheeseen, mua syytettiin niiden laskujen tonkimisesta jne. Aika shokkina tuli kun pyydettiin lähtemään kotiin.

Mä en oikein vieläkään tajua syytä, koska kaikki tosiaan meni ihan törkeän hyvin tuohon asti.
 
Olen kuullut Danyanin kaltaisia tarinoita aikaisemminkin. Näistä kuulemistani tarinoista voi päätellä, että lähes poikkeuksetta pariskunta tai perhe, joka hankki au pairin on jotenkin originelli. Ns. normaalit ihmiset eivät ehkä tarvitse palvelijaa. :D

Danyan, koska Jean-Jacques Rousseua on alkanut puhumaan englantia?
 
Oletko ajatellut itse kääntää alla mainitun lauseen :p? Ei ole tietenkään teidän syytänne, mutta on jotenkin hassua kun tänä päivänä näkee siteerauksia englanniksi - tai amerikaksi - vaikka kyseinen henkilö ei olisi sitä koskaan puhunut. Olisi suosittava joko hänen omaa kieltään (siis sitä millä teos on kirjoitettua alun perin) tai hätätapauksessa suomea lainatessa jotain henkilöä.
 
En mä sitä itse ole kääntänyt. Jos nyt noin paljon kiinnostaa, niin mun seinäkalenterissa se luki. Satisfied? En mä sitä millän alkuperäiskielellä rupea laittamaan, kun en edes itse ymmärtäis.
 
oon lähdössä yläasteen jälkeen u.s.aan vaihtariksi. tai kun en tiedä, lähdenkö yläasteen jälkeen vai käynkö vuoden lukiota ja sitten. vuodeksi oisin menossa ja todennäköisesti ef:n tai yfu:n kautta. onko kukaan muu mennyt jomman kumman kautta u.s.aan? menikö kaikki ihan hyvin? ja osaako kukaan sanoa kannattaako vaihtariksi lähteä suoraan yläasteen jälkeen, vai vasta myöhemmin? monet sanoo, että lukio vuosi on tosi kehittävä ja tärkeä, mutta monet taas sanoo että opiskelut jää vaan turhaan kesken ja että ei se lukiovuosi sua englannin opiskelussa auta että kannattaa lähteä sitten suoraan yläasteen jälkeen. en tiedä. tosin onhan siihen nyt vielä 1œ vuotta aikaa että edes yläasteelta pääsen mutta onhan se ihan hyvä ottaa ajoissa selvää. :p
 
Amerikkaan olen menossa noin puolentoista vuoden kuluttua. eli käyn vuoden ensin luokiota (opettelemassa englantia :p), ja sitten lähden vuodeksi toiselle mantereelle vaihto-oppilaaksi.
kallista puuhaa, mutta se on pieni summa siitä että saa nähdä maailmaa (oikeastaan valtion mitä kohtaan tuntee suurta lämpöä). tarkemmin en vielä tiedä mihin päin USA:a päädyn, mutta tarkoituksena on kuitenkin olla niin kiltti että isäntäperhe kuskailee minua kaikkien isojen paikkojen läpi :D
moni on ihmetellyt kuinka uskallan lähteä niin pitkäksi aikaa pois kauas outoon paikkaan, ja jo jännittävät puolestani. itseäni ei jännitä (ei vielä, tietenkään), mutta hiukan arveluttaa kuinka hyvin saan selvää amerikkalaisten puheesta. ainakaan vähän aikaa sitten olleen enkun kuuntelu-hommelin pohjalta ei homma näytä hyvältä. no, pitää varmaan aina hymyillä nätisti jos en jotain ymmärrä, tai sitten alkaa seuraamaan enkun kielisiä elokuvia ja ohjelmia ilman tekstitystä..
 
alcar sanoi:
oon lähdössä yläasteen jälkeen u.s.aan vaihtariksi. tai kun en tiedä, lähdenkö yläasteen jälkeen vai käynkö vuoden lukiota ja sitten... ja osaako kukaan sanoa kannattaako vaihtariksi lähteä suoraan yläasteen jälkeen, vai vasta myöhemmin?...

Itse en suosittelisi ainakaan suoraan yläasteen jälkeen lähtöä. Kyllä ensin kannattaa sinne lukioon mennä ja käydä sitä nyt ainakin se vuosi. Ekanakin siinä kasvaa vielä paljon henkisesti ja esim. oppii kieltä. Usa on kuitenkin kaukana suomesta. Välillä voi tuntua aika orvolta kun tietää, että kun itsellä on päivä, on suomessa yö ja toisin päin. Tämä kun vaikeuttaa yhteydenpitoa.
Hyvä tapa on myös mennä sitten lukion jälkeen. Pitää siinä vaiheessa välivuosi. Koulun keskellä kun käy, niin opintojen kestohan siinä pitenee ja esim. vaara siitä, että koulu jää kesken, kasvaa. Mutta mikäli ei haittaa niin, siitä vaan.
Kyllä itse olin todella tyytyväinen reissuuni jenkkeihin. Olin jo kuitenkin sen lukion käynyt, juuri lukiosta valmistunut. Olin Kaliforniassa au-pairina 5kk. En kärsinyt myöskään koti-ikävää. En ole kyllä yleensäkkään koti-ikävästä kärsivä. Kova koti-ikävähän saattaa pilata hienon reissun. Jotkut tosin kärsivät koti-ikävästä vanhempinakin joten ikä ei tähän välttämättä auta.
Kyllähän siellä ulkomaillakin henkisesti paljon kasvaa, mutta onhan se hyvä kasvaa "tarpeeksi" jo kotona. Maailma osaa olla julma paikka. Parhaiten varmasti itse tietää milloin on valmis lähtemään. Itse lähdin 19-vuotiaana, pikkusiskoni 16-vuotiaana.
 
Kannattaa myos muistaa etta jatko-opiskelupaikoilla on yleensa vaihto-ohjelmia ja sopimuksia ja vaihtoonlahtoon yleensa kannustetaan. Vaihtokohteet ovat yleensa eu-maissa ja niihin saa parhaiten rahaa mutta myos muualle paase oppilaitoksesta riippuen. Kalliiksi sekin tulee, itse otin 3000 euroa opintolainaa mutta ehka se on sen arvoista. Ja koululta sain rahaa ja ERASMUS-ohjelmalta ja ulkomaille saa korotettua opintotukea. Olen myos kuullut epamaaraisen uutisen jonka mukaan EU aikoo panostaa vaihto-ohjelmiin tulevaisuudessa enemman. ERASMUS on siis korkeakouluopiskelijoiden ohjelma mutta myos toiselle asteelle on omansa. Lukio-opiskelijoita ei taideta tukea mutta ainakin kun itse olin ammattikoulussa olisi vaihtoon paassyt ja tukiakin sai hyvin.
 
Niin, tuosta au pair -jutusta vielä. Suosittelen lämpimästi, että menee jonkun
järjestön kautta, jos vain mahdollista. Sitten jos tulee erimielisyyksiä perheen
kanssa, niin vaihto sujuu helpommin. Perheet tuppaavat olemaan hieman
kummallisia. Harvemmin päätyy tavallisen perheen lapsia kaitsemaan. Minun
perheessä vanhemmat laukkasi baarissa useammin kuin minä itse, eivät
siivonneet koskaan, tekivät lapsistaan mallinukkeja, joita näytellä sukulaisille
ja tutuille. Vanhemmat on usein varakkaita, että joskus niiden touhut menee yli
hilseen tällaisella köyhällä opiskelijalla.

Mutta, kokeilkaa nyt ihmeessä onneanne, kyllä se kannattaa.
Kunhan en vain pelästyttänyt ketään... :)
Au pair -vuosi on siinäkin mielessä kasvattava kokemus, että ainakin saa
jonkun kuvan siitä, mitä on äitinä olo. Oman perheen perustaminen saattaa
hyvin lykkääntyä parilla vuodella...
 
Vohis on tässä harkinnut, että lähtisi tavalla tai toisella ulkomaille vaihtoon yliopistoon puoleksi vuodeksi tai vuodeksi vihdoin ja viimein. Amerikoissa on kaikista joustavin systeemi eli sinne! Nyt kysyisinkin, onko ketään kontulaista käynyt TOEFL-kielikokeessa, jota Fulbright-center järjestää? Minkä tasoisia nämä kokeet ovat, täytyykö niihin oikeastikin lukea? Kyseinen koehan on järkyttävän hintainen: 140 dollaria kerta.
 
No onpas hintava tuo Vohiksen mainitsema kielikoe. Onko ne niin kauhean kalliita?

Itse olen vähän ajatellut lähteä vaihtoon niinkin eksoottiseen maahan kuin Ruotsiin, siellähän on monia arvostettuja yliopistoja. Onko kellään kokemuksia Nordplus-vaihdosta? Pitääkö toisen kotimaisen taito osoittaa jotenkin?
 
Luuttuaja sanoi:
Onko kellään kokemuksia Nordplus-vaihdosta? Pitääkö toisen kotimaisen taito osoittaa jotenkin?

Kaverini oli muistaakseni Tukholmassa tuon Nordplussan kautta, ja kielitaito piti osoittaa jonkinlaisella esseellä tms. jossa hakija kertoo itsestään. Mutta tämä ei ole siis erityisen varma tieto, ja asiat ovat voineet muuttuakin vuosien aikana.

Lisätietoa Nordplussasta saa varmasti Cimon kautta, jos et ole siellä vielä käynyt.

www.cimo.fi
http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/nordplus/nordplus-etusivu.htx
 
Ylös