Vaihto-opiskelu ja työt ulkomailla

Korkeakoulujen Erasmus-vaihdossa riitti englannin kielen taidon osoittamiseksi juttutuokio korkeakoulumme enkunopen kanssa. Kirjoitti tämän jälkeen todistuksen. Näin ainakin vuonna 1997, jolloin lähdin syyslukukaudeksi Manchesteriin Manchester Metropolitan Universityyn Englantiin.

mainoskatko:
Erasmus-vaihtoon lähtijöiden kannattaa ottaa selvää järjestetäänkö vaihtomaassa juuri erasmus-oppilaille tarkoitettuja EILC-kielikursseja. Itse olen parhaillani tällaisella kurssilla Tallinnassa, ja kurssi vaikuttaa paitsi hyödylliseltä, myös erittäin hauskalta. Ei tunne oloaan ollenkaan yksinäiseksi vieraassa maassa (minä kun olen tällainen luonnonoikku suomalaiseksi etten ole tätä ennen Virossa käynyt), kun ympärillä on koko ajan parikymmentä samassa tilanteessa olevaa. EILC-kurssiin saa tukea samalla tavalla kuin koko vaihtoajallekkin. Kursseja järjestetään käsittääkseni ainakin harvinaisemmille kielille.

Ihan ensin: pitipäs kyllä kaivaa hetki ja toinenkin löytääkseni tämän keskustelun, mutta nyt on vain pakko päästä purkautumaan jonnekin päin.

Minä en osaa pysyä paikoillani kahta vuotta kauempaa. Toisin sanoen ensi syksynä vilkutan haaveelle valmistua lääkäriksi 5,5 vuodessa (joka taitaa nykyään olla keskiarvo) ja pistän siihen puolesta vuodesta vuoteen lisää. Erasmus vie minut maailmalle (vihdoinkin; on noita lyhyempiä reissuja tullut tehtyä jo ihan riittämiin). Olin jo "varannut" alustavasti koordinaattoriltamme Unkarin vaihtopaikan, mutta nyt haun auettua soitti koordinaattori ja kertoi, että eräs pariskunta tahtoo molemmat paikat. En viitsinyt ruveta tappelemaan vastaan. Unkarissa plussaa olisi ollut ehdottomasti englannin kielinen opetus.

Kävin tänä aamuna koordinaattorimme juttusilla ja hän päätyi ehdottamaan minulle Strasbourgia (tuttu kaupunki ja kieli eli siitä plussaa), Innsbruckia (maa, jossa on tullut käytyä jo neljä kertaa, kieli hallussa, mutta....) ja Veronaa Pohjois-Italiasta. Jotenkin tuo Verona viehättää nyt eniten ja sen tiedot sain äsken sähköpostiini. Nyt vain juilii mahassa, koska kohta pitäisi päättää. Ongelma on, etten osaa (vielä) sanaakaan italiaa ja opetus on kyseisellä kielellä. EILC-kurssille olin menossa joka tapauksessa (en minä unkariakaan puhu), mutta silti pelottaa vähän opinko muka tässä itseopiskelulla ja parilla kielikurssilla niin paljon kieltä, että selviän hengissä kirurgia ykkösestä sun muista edessä olevista opinnoista. Ranskaa osaisin jo valmiiksi, mutta siinä tökkii nyt joku.

Onko joku kokeillut lähteä ummikkona vaihtoon ja selvinnyt hengissä takaisin? Miten kieli alkaa tarttua? Minulla on yleensä helppo oppia kieliä eli ei sen nyt iso ongelma pitäisi olla. Ja onko joku viettänyt palan elämästään Italiassa tai Ranskassa? Onko se ranskalainen byrokratia niin kamala kuin väitetään?

Minä lähdin ummikkona Hollantiin enkä opiskellut paikan päällä kieltä, ei meillä ollut mitään kielikursseja (ne Erasmus-kurssitkin olivat hankalaan aikaan), hyvin selvisin. Tosin se johtui vain siitä että vaikka kouluni oli täysin hollanninkielinen niin opettajat puhuivat jonkinlaista englantia ja sain tehdä omia projektejani enkä juuri osallistunut paikallisten tunneille. Italiasta olen kuullut ettei sinne kannata lähteä ellei osaa kieltä hyvin, yksi tuttu päätyi opiskelemaan lähinnä kieltä, hän ei selvinnyt Italian teoriapainotteisesta opetuksesta. Toinen selvisi mutta hän puhuikin kieltä sujuvasti. Minä en välttämättä lähtisi sinne ummikkona tai edes turisti-italiaa osaavana, kielivaatimukset saattavat kyllä riippua alastakin mutta ainakaan viestintää ei ilmeisesti voinut opiskella ilman hyvää italian taitoa.

Jos vaihtoon joskus lähden, haluaisin luultavasti Islantiin. Tästä mun nykyisestä koulusta se onnistuisi todella helposti, koska meillä on sellainen käytäntö, että kaikki koulun oppilaat lähtevät vaihtoon kolmantena opiskeluvuotena joko puoleksi vuodeksi tai vuodeksi. Islannissakin on muutamia oppilaita ollut, joten se ei siis olisi ongelma.

En kuitenkaan viihdy tässä mun nykyisessä koulussa muuten, joten haen syksyllä jonnekin muualle. Toivotaan siis, että myös tulevassa koulussa onnistuu vaihtoon pääsy yhtä helposti.

targuin sanoi:

Ja onko joku viettänyt palan elämästään Italiassa tai Ranskassa? Onko se ranskalainen byrokratia niin kamala kuin väitetään?

Click to expand...

Tuohon ranskalaiseen byrokratiaan en osaa sanoa mitään, mutta italialaiseen kyllä. Ystäväni on paikallinen ja jopa hänellä menee hermot byrokratian kanssa. Vie papereita sinne ja tänne, sekä takaisin, aina sekään ei riitä vaan siitä puuttuu vielä jotain ja kaikki jälleen alusta.

Olen alkanut ihan tosissaan suunnitella vaihtoon lähtemistä. Oikeastaan päätin jo ihan opiskelujen alkuaikoina, tai oikeastaan taisin päättää sen jo lukioaikana, että hakisin kolmantena tai neljäntenä vuotena jonnekin vaihtoon. Mutta nyt vasta kun opintosuunnitelmani ovat selkiytyneet, on tuo vaihtokin konkretisoitunut selkeämmin. Eli, neljäntenä opiskeluvuonna, siis lukuvuonna 2008-2009, aion lähteä jonnekin. Luultavasti ainakin puoleksi vuodeksi. Aiemmin mietein kolmea kuukautta, mutta se nyt oli silloin kun minulla oli tuo avokki ja olin vielä vähän... No, sanotaanko näin, että vaikka nyt joku heppu jostain ilmestyisikin, niin siinäpähän sitten ilmestyy, minä olen siitä huolimatta reissussa juuri niin kauan kuin parhaaksi näen.

Kohdemaa pitäisi päättää ensimmäisenä. Tiistaina kävin juttelemassa vaihtovastaavammekin kanssa asiasta. Uusi-Seelanti, josta olen haaveillut, taitaa tällä erää jäädä vain haaveeksi. Tulee liian kalliiksi kun sieltä ei ole Turun Yliopistolla yhteistyöyliopistoa, eli lukukausimaksut joutuisi maksamaan itse. Muttah, jospa minä joskus pääsisin sinne vaikka töihin tai edes lyhyelle lomareissulle. Afrikkaa ja Intiaa mietein, mutta alani kannalta, ja noin yleensäkin koulutuksellisesti, ne eivät ehkä olisi kovin hyviä vaihtoehtoja. Myös Kiina siinteli mielessä hetken, mutta siellä on kuulemma hyvin hankala pärjätä englannilla, ja koulutustarjonta on hyvin perinteistä, joten taidan hylätä sen vaihtoehdon. Eurooppaan en halua, koska se nyt on nähty jo, sinne pääsee helposti, ja mahdollisesti menen sinne joskus vielä töihin. USA... Ei. Kanada... liian lähellä Suomen kulttuuria. Etelä-Amerikka voisi tietenkin olla myöskin vaihtoehto, mutta tällä hetkellä en tunne kovin suurta vetoa sinne. Islanti olisi hieno maa, mutta sama juttu kuin Etelä-Amerikan kohdalla.

Vaihtoehdoiksi jää siis koulumme vaihtokohteista, ottaen huomioon varsinkin pääaineeni, Korean tasavalta (aka Etelä-Korea) ja Japani. Thaimaakin kiinnostaisi, mutten ole oikeastaan perehtynyt kyseisen maan vaihtomahdollisuuksiin. Mutta siis, vaaka on kokoajan kallistumassa yhä vahvemmin Japanin suuntaan. En kirveelläkään haluaisi lähteä mukaan tähän yleiseen Japani-hypetykseen, muttakun siitä ei pääse yli eikä ympäri, että kyseinen maa olisi kaikin puolin erittäin ideaali vaihtokohde minulle. Maan kulttuuri, sekä uusi että vanha, kiehtoo minua. Erityisesti japanilainen fanikulttuuri ja kaikki siihen liittyvä. Japsit on vaan niin ihanan kummallisia. .__. Japanista löytyisi paljonkin minulle hyödyllistä opiskeltavaa, jota voisin hyödyntää muun muassa gradussani ja tulevaisuuden tutkimuksissani. Lisäksi Japaniin olisi kohtalaisen helppo saada apurahoja lukuisista Japanin vaihtoa tukevista apurahasäätiöistä.

Tätä kirjoittaessa alan kummastella, että miksi ihmeessä edes mietin enää, että olisiko Japani sopiva vaihtoehto, kun kaikki seikat puhuvat sen puolesta. Muttakun! Ne ihmiset on ihan semmosia. Erilaisia ja korrekteja jaja kaikin puolin hyvin japanilaisia. Ihan erilaisia kun minä. Saan siellä kuitenkin jonkun kauhean kriisin aikaan, kun olen tämmöinen kun olen luonteeltani. Tai sitten ryhdyn hikikomoriksi, eli ahdistun ja lukkiudun asuntooni tietokoneen kanssa. Niin juu, sitten vielä sekin, että kun siellä on kallista. Kun tuet ja kaikki semmoiset on maasta riippumatta samat. Niin jos siellä on ihan julmetun kallista, niin sitten joudun elelemään siellä pelkällä riisillä. ._.

Niin että sanokaa nyt joku jotain. Millaista vaihdossa oli? Onko joku ollut Japanissa? Kaikki tieto helpottaa oloani. Hui, aion oikeasti lähteä vaihtoon. Jänskättää.

Herätellään vähän keskustelua henkiin

Minä pääsin vuoden Erasmus-vaihtoon puolisoni kanssa. Sinä mielessä kävi hyvä mäihä, koska yksin en olisi varmaan lähtenyt ainakaan näin pitkäksi aikaa.
Ja olen siis jo tällä hetkellä Unkarissa. Saavuin jo 15. elokuuta.
Unkariin tulija saa varautua melkoiseen määrään paperien täyttelyä ja jonottelua. Mutta kun ne kerralla hoidettiin kaikki pois alta niin aika helpolla lopulta päästiin.

Suosittelen, kuten kaikki muutkin täällä lähtöä vaihtoon, jos vain mahdollisuus on. Omaa lähtöäni ja tähän astista oleskeluani on helpottanut monta asiaa.
Ensinnäkin olen käynyt Budapestissa useasti aikaisemmin ja olinpa täkäläisessä yliopistossa kesäyliopistonkin. Osaan kieltä melko sujuvasti ja se on tietty iso tekijä! Täällä oli myös joukko unkarilaisia ystäviä odottamassa jo valmiiksi eli auttajia ja seuraa löytyy.

Unkariin lähtevän kannattaa ehdottomasti aloittaa kielenopiskelu jo Suomessa (ainakin Helsingissä ja Turussa kursseja kyllä on!). Unkarilaiset eivät puhu hyvin englantia, ja vaikka ruokalistat usein löytyvät englanniksikin, se ei tarkoita että niistä saisi mitään selvää :roll: Yliopistolla on myös mentor-järjestelmä, eli apua saa käytännön aioiden hoitoon paikalliselta.

Kaikki vaihto-opiskelijat(muutkin kuin Erasmus) ovat oikeutettuja unkarin kielen opetukseen(tai näin ainakin ymmärsin!?). Tasokokeen perusteella meidät jaettiin ryhmiin ja yksikään minun ryhmäni luennoista ei sopinut lukujärjestykseen.. Erittäin hyvin unkaria puhuvien ryhmän luennoista yksi sopi ja kokeilenkin sitä ryhmää huomenna. Kielitaitoni on onneksi muutenkin kohentunut huomattavasti jo tämän kuukauden aikana eli sillä ei onneksi ole minulle niin suurta merkitystä. Opettajat tuntuvat kaikkialla hyvin joustavilta ja mukavilta ja luentoaikoja saa sovittua useimmissa tapauksissa itselle sopiviksi.

Sain Erasmus-paikan varsinaisesti nyky-unkarin kielen laitokselle, mutta en uskaltanut ottaa vielä tähän syksylle yhtään kurssia sieltä. Suurin osa kursseista onkin suomalais-ugrilaiselta laitokselta, missä valitettavasti osa opettajista ja opiskelijoista puhuu suomea. Kurssit ovat kuitenkin todella kiinnostavia enkä ole suostunut puhumaan suomea kuin yhden kaverini kanssa, joka opiskelee pääaineena suomea ja haluaa harjoitella.
Tutustuin yhteen suomalaiseen vaihto-opiskelijaan, joka ei puhu yhtään unkaria. Hänen kauttaan selvisi, että lähes kaikki kurssit ovat Humanistisessa tiedekunnassa unkariksi. Muista aloista en tiedä. Eli kielitaito on tarpeen, jos haluaa saada kursseja kasaan.

Asunnon suhteen kävi myös hyvä mäihä. Etsiskelin netistä erilaisia vuokra-asuntoja, mutta sainkin kesäkuussa opiskelukaveriltani viestin, että hänen unkarilainen työkaverinsa etsii suomalaisia vuokralaisia Budapestin asuntoonsa. Asunto on hyvällä paikalla, kalustettu, kohtuu hintainen (ja siihen sisältyy kaikki), ei takuuvuokraa koska tuttuja ollaan ja vuokranantajamme on muutenkin todella mukava ja avulias. Asunto on vain kahdelle ihmiselle todella iso (82 neliöä)!! Mutta mahtuu ainakin majoittamaan kavereita

Aikeissa on tämän vuoden aikana matkustella ainakin Unkarissa ja niin monessa naapurimaassa kuin vain ehditään/jaksetaan ja on varaa. Slovakia on jo käyty ja Unkariakin kierretty ihan mukavasti. Minulla eikä siipallanikaan ole torstai-aamun jälkeen yhtään luentoja ennen maanantaita eli viikonloput ovat tarpeeksi pitkiä reissaamiseen. Seuraavaksi kohteeksi ajateltiin Sloveniaa. Tai mahdollisesti Esztergomia. Jotain kivaa siis kuitenkin

Erasmus-liikkuvuusapurahat nousivat tästä syksystä alkaen eli 8-10 kk vaihdossaoleva saa 2000 euroa. Sillä pärjää jo ihan mukavasti. Kesältä jäi myös hyvin säästöön rahaa eli lainaa ei tarvitse ottaa. (Suomen asunto annettiin pois ja tavarat ovat edullisessa varastossa.) Täällä erityisesti elitarvikkeet, oluista ja viineistä puhumattakaan ovat reilusti halvempia kuin Suomessa eli matkustamiseen todella on varaa.

Jos joku kontulainen pyörii Unkarissa, niin minulle saa laittaa vietiä Miittiä Budapestiin
(Pahoittelen suomen kielen tasoani. Pakko alkaa kirjoittamaan suomeksi, kun nyt jo pukkaa unkarin sanajärjestys koko ajan päälle!)