Pakkomielteenä rekisterikilvet

Meillä on parkkipaikalla usein VYK-*** ja yksi aamu sen vieressä oli VYP-***. Minulla oli hauskaa.
 
Meillä ja meidän naapurilla oli ennen samalaiset autot: tummanpunaiset Nissan Almerat, joiden rekisterinumeroina VGY-882 ja VGY-287. Sattumaako? Vaiko jotain ihan muuta.. :p
 
Círdan sanoi:
Onko kukaan harrastanut rekisterikilpien bongaamista järjestyksessä? Ensin bongaa numeron 1, sitten 2 ... sitten 456 ... sitten 677 etc. etc. Äidin miesystävä on tällä hetkellä kasissa; ja joku joka on saanut kaikki kertoi, että kun pääsee yksinumeroisten ohi, on loppu helppoa. Kiinnostaako ketään ottaa moista elämäntehtäväkseen? :p

Minun kummisetäni harrastaa tuota. Hän oli kesällä numerossa 27. He asuvat Espoossa ja numero 27 löytyi Tampereelta. :wink:
 
Minä muistan vielä monia vuosia (en uskalla sanoa "loppuelämäni", koska eihän se välttämättä toteudu) meidän/äitin Volkkari Jetan rekkarin, koska eräs äärimmäisen miellyttävä henkilö ala-asteella keksi siitä niin nokkelan ja hauskan lorun liittyen eräiden toisten miellyttävien poikien minulle antamaan haukkumanimeen: rekkari oli/on VRO-404, eli mitä kekseliäimmin "****n Rouva Orava, neljäsataaneljä pähkinää."

Meidän pihassa seisoi pitkään eräs auto, tuntemattomasta syystä kunnes kysyin ja korjaustahan se odotti, sen ainakin kolme kuukautta, jonka rekkari oli IGI-979. I on aakkosten yhdeksäs, G seitsemäs kirjain. Olin niin pettynyt, kun auto lopulta saatiin korjattua ja se palasi omistajalleen.

Minä laitan aina rekkareihin uuden kirjaimen väliin. Eli vaikka VGE, on VEGE! KLM olisi KLIM. Siitä tuleekin yllättäen järkevä sana, kun tuikkaa ylimääräisiä väliin :D Lisäksi täytyy muistaa, että numeroista 1 tai 0 ovat I ja O. Eli: MRG-0**= MURGO! Hihhih.


//Nerwen vielä vähän siisti örkkisanaa lisää. ;) Eiköhän se tuollakin aukea.
 
Dracaena sanoi:
Minä laitan aina rekkareihin uuden kirjaimen väliin.

Minä teen ihan samaa: helpottaa huomattavasti tärkeiden rekkareiden muistamista. Meidän uuden auton rekkarin kirjaimista GHM tulee Ghamma ja entinen auto RNY- oli Renyy :)
 
Taidankin ruveta "keräämään" Kontu-, Tolkien- ym. aiheeseen sopivia rekisterikilpiä.

TIK-kilven bongasin jo alkuvuodesta. Muutama päivä sitten paikallisen Prisman parkkipaikalla oli MIC-, mutta valitettavasti en muista enää numeroa, joten jatkossa pitää kirjoittaa ne heti muistiin. Mikäli sattuu olemaan kynä mukana. Pitää hankkia pieni vihko tms., johon voin ne kirjata.
 
Vein keväällä auton huoltoon ja ihan pokkana olin muistavinani auton rekkarin siellä vastaanottopisteessä. Huoltomies pudisti päätään ja oikea rekkari piti hakea nimen perusteella.

Ihmettelin sitten mikä ihme rekkari minulle oli jäänyt muistiin. Asia selvisi illalla, kun luin lapsille Viisikkoa. Se oli pahisten auton rekkari. Oleellinen osa tarinaa, joten rekkari oli mainittu pariin kertaan.

Pidemmillä matkoilla meillä on kilpailu siitä, kuka näkee eniten rekkareita aakkosjärjestyksessä. Jotkut alkukirjaimet ovat tosi hankalia, varmaan osin tuosta syystä, joka täälläkin on mainittu eli joitain kirjaimia ei rutiinisti anneta. Tämä kilpailu muuten oleellisesti huonontaa ajajan keskittymiskykyä, joten hämärässä kelissä en ole mukana.

Pienenä oltiin maalla pikatien varressa tekemässä samaa eli etsimässä noita alkukirjaimia. Ja hassuimpia yhdistelmiä. Kun sitten laki muuttui niin, että haluamiaan rekkareita sai ostaa, niin minulta meni maku koko hommaan. Eihän huvittava/outo rekkari ollut enää "aito". Yksi ensimmäisiä ostettuja näkemiäni oli linja-autoyhtiön originellin omistajan Onni Vilkkaan ONN-1.
 
Minä yritän päästä rekisterikilpien numeroissa lukuun 999 asti. :grin: Eli siis olen aloittanut bongaamisen ykkösestä ja jatkanut siitä numero kerrallaan ylöspäin - seuraava numero joka pitäisi nähdä olisi 72, mutta minä alan olla vakuuttunut ettei suomessa liiku autoa jonka numero on 72, olen ollut siinä jumissa jo pari vuotta. :p

10 vuotta viimeisestä postauksestani tälle foorumille ja aloin nostalgisesti lukemaan vanhoja viestejäni.. muutama vuosi sitten sain tämän rekkariurakan päätökseen ja näin numeron 100. :)
 
Meillä oli ennen punainen Lada, jonka rekisterinumero oli GAY-100, mutta sitten talon isäntä kyllästyi, kun kaikki nauroivat, ja hän kävi vaihtamassa rekisterikilven. :( Siitä uudesta tuli GEJ-jotakin, joten ei siinä vaihdossa edes ollut mitään järkeä, koska ne kuitenkin lausutaan samalla tavalla. :?
Kotiseudullani kulki postin auto rekkareilla GAY-069. Montakohan GAY-kilpeä Suomen teillä näkyykään?
 
LUU-5 on Sodankylän poliisin rekisterikilvessä ollut jo vuosia. Olen sen omin silmin päässyt liikenteessä näkemäänkin. Googlettamalla tämän luuviitosen, siitä löytyy jopa lisätietoa. Olen tästä muistaakseni jossain toisessa topikissa joskus kirjoittanutkin.
 
Minä muistan vielä monia vuosia (en uskalla sanoa "loppuelämäni", koska eihän se välttämättä toteudu) meidän/äitin Volkkari Jetan rekkarin, koska eräs äärimmäisen miellyttävä henkilö ala-asteella keksi siitä niin nokkelan ja hauskan lorun liittyen eräiden toisten miellyttävien poikien minulle antamaan haukkumanimeen: rekkari oli/on VRO-404, eli mitä kekseliäimmin "****n Rouva Orava, neljäsataaneljä pähkinää."

Olin unohtanut tämän, mutta onneksi sain muistutuksen, koska nyt tämä lähinnä naurattaa. :D Tuon lorun keksineelle kiusaajalle olen kyllä vieläkin vähän vihainen enkä toivo häntä koskaan tapaavani, mutta on pakko ihmetellä, miten hän jaksoikin niin kekseliäästi veistellä tapoja korostaa sitä, että minä olen Orava. (Haukkumanimi juonsi hampaistani, jotka monien mielestä olivat eläimellisen isot ja häiritsevän rumat.)
Kyseistä autoa vanhemmillani ei ole aikoihin ollut.

Olisipa minulla 404 pähkinää, on nimittäin jo nyt nälkä mutta lounastaukoon kaksi tuntia.

Tänä aamuna työpaikan parkkipaikalla minun ruutuni vieressä oli auto, jonka kirjaimet olivat samat kuin minun (laina)autossani. Se taisi olla vain jonkun vierailijan, mutta nauratti silti. Toivottavasti hän huomasi rekkarikaiman ennen lähtöään. :grin:
 
Muutama kesä sitten mulla oli lainassa silloisen anoppikokelaan Bemari, ja paahdoin menemään pitkin nelostietä. Minut ohitti ihan täsmälleen samanlainen Bemari, jonka rekisteritunnuskin oli täysin sama paitsi että viimeinen numero oli yhtä isompi! Miten niin tulleet samassa erässä Suomeen...

Jännästi sitä muuten kiinnittää huomiota tiellä liikkuessaan saman merkkisiin autoihin joilla itse ajaa. Aikoinaan isällä oli Fiat 127, ja niitä tuntui olevan Suomi täynnä. Eka oma autoni oli Ford Focus, ja kummasti vaan näin Focuksia kaikkialla. Ja nyt Opelin omistajana bongailen kaikki Opelit.
 
Raseenan kiusaamisjutusta tulee mieleeni kälyni auton rekkari, jonka kirjaimet ovat FKG. Arvatkaapa, millä lempinimellä autoa kutsun, mutten lasten kuullen.
 
Ylös