Asunnon saminen osaa kyllä olla ihmeen pulmallista. Itse olen muutamaan otteseen tehnyt niin että olen ensihätään ottanut sen ensimmäisen minkä olen saanut, oli sitten kuinka onneton luukku hyvänsä, ja sitten seltä käsin etsinyt parempaa asuntoa ja muuttanut uudestaan kun sellainen löytyy.
Solussa olen asunut pari kertaa. Toisella kertaa kävi niin, että muutin kaverin kanssa kaksioon, ja kun lopulta muutettiin erilleen, ei enää oltukaan kavereita. Jotenkin sitä oli siinä yhteisasumisessa tuskastuttu toisiimme. Näinhän sitä sanotaankin ettei kannata muutta välttämättä kaverin kanssa yhteen jos haluaa että se ystävyyssuhde ei kärsi..
Toinen solu jossa asuin, oli kamala, mutta jouduin ottamaan sen, kun edellinen vuokrasopimus oli päättynyt ja oli kiire saada uusi asunto. Kämppikset tässä solussa olivat siis ihan ok. Niitä vaan oli 6. Eli iso solu Tampereen keskustassa, sellainen joka oli tehty vanhaan isoon, reilusti yli 180neliön kämppään laittamalla väliseiniä. Huoneita oli siis monta ja seinät ihan kuin pahvia. Kämppä oli pimeä ja homeessa, joka huoneessa kokolattiamatot jotka olivat irronneet lattiasta ja niiden alla oli jotain kummaa keltaista pölyä, ja niissä kohdin joissa matot ei ollut irti, ne oli ruvenneet kupruilemaan kosteudesta. Lisäksi vuokranantaja oli pahansisuinen ja ilkeä eukko. Yksi niistä asukeista oli allergikko, ja vuokrannut asunnon näkemättä sitä. Vuokranantaja oli mainostanut sitä allergiaystävällikseksi arvoasunnoksi, vaikka siis tosiasiassa se oli hirveän huonokuntoinen loukko ja sen kyseisen ihmisen huoneessa oli vielä nukkatapetit sen kokolattiamaton lisäksi. Tosi allergiaystävällinen siis..
Lisäksi mikään ei oikein toiminut vaikka kaikkea mainostettiin kämppää esitellessä. Suihku toimi surkeasti, parvekkeen ovi ei auennut ja pesukone vuoti lattiaalle jos sitä yritti käyttää..
Pahinta oli kuitenkin itse vuokranantaja, vanhempi naisihminen, lääkäri.
Ko. täti sattui olemaan sen alueen omalääkäri jolla se kämppä sijaitsi, joten jokainen asukeista olisi joutunut käymään oman vuokranantajansa hoidettavana ja jostain syystä kukaan ei ikinä käynyt lääkärissä..
Olisi se ollut jotenkin kiusallista.
Vuokranantaja kävi myös jatkuvasti omin lupinensa ja omilla avaimilla siellä kämpässä ja nalkutti jos yleisten tilojen huonekaluja oli siirretty tai ei oltu imuroitu tarpeeksi hyvin. Ko. täti kävi myös ihmisten omissa huoneissa katsomassa ettei nämä olleet vieneet mitään yhteisistä tiloista ja että on siivottu ja ettei ole vieraita ollut yötä, tai juotu alkoholia tms. Tuollainen toimintahan on huoneenvuokralain vastaista ja yritimme tästä vuokranantajalle huomauttaakin, ettei toisten kämppään voi tulla ilmoittamatta ja ilman hyvää syytä, ja sen seurauksena täti uhkasi syyttää meitä kunnianloukkauksesta koska hän ei muka koskaan ollut tullut kämppään omin lupinensa (vaikka oli siellä omin lupinensa parasta aikaa silloin kun asiasta huomautettiin..) Niin, tässä solussa ei todella kukaan viihtynyt kauempaa kun oli pakko, mutta tulijoita riitti silti koska hinta oli halpa ja sijainti loistava. Näinkin voi siis käydä..
Tällä hetkellä asuntotilanteeni on loistava. Sain opiskelupaikan Jyväskylästa ja minulla ja kullallani on täällä jo (muutettiin jo puoli vuotta sitten) kaksio keskustassa. En siis joudu kilpailemaan kämpästä kaikkien uusien opiskelijoiden kanssa.
Niiden, jotka hakevat tällä hetkellä kämppää, kannattaa tosiaan hakea muitekin kautta kun vaan jättämällä hakenmus opiskelija-asuntosäätiölle. Itse olen oikeastaan aina vuokranut yksityiselta ja myös välitystoimiston kautta, ja tuota yllämainittua soluasuntoa lukuunottamatta aina on käynyt hyvin. Tosin yksityisille täytyy maksaa aina takuuvuokra. En sitten tiedä täytyykö opiskelija-asunnoista.
Mutta sunnuntain lehdissä on aina aikas hyvin ilmoituksia vuokra-asunnoista, samoin netistä löytyy. Ja nykyään on noi asunnonvälitystoimistotkin oikein hyvä vaihtoehto, vaikka Psv tai Huoneistokeskus. Kun sitä välityspalkkiota ei peritä enää vuokralaiselta, niin siitä ei aiheudu merkittäviä kustannuksia ja asunnon etsintä on tehokasta. Kämppiä löytyy kyllä kaiken hintaisia, ja mielestäni niin se asunto löytyy nopeimmin jos on kiire. Huoneistokeskuksen kautta olen ainakin vuokrannut ja palvelu oli hyvää ja se kämppä saatiin parissa viikossa, siis niin että päästiin muuttamaan parissa viikossa siitä kun kirjauduttiin niille. Palvelu oli hyvää, kämppä iso ja halpa ja keskustassa. Etuna oli myöskin se, että vaika vuokranantaja olisi halunnut mielummin perheen, eikä olisi huolinut kolmea opikelijaa, tämä huoneistokeskuksen ihminen puhui sen asunnon kuitenkin meille. Oli oikein positivinen kokemus tämä huoneistokeskus. Suosittelen.
Oma asuntopolitiikkani on tällä hetkellä yksinkertainen: asun isäni kanssa omakotitalossa. Tilavassa sellaisessa. Pikkuhommaa riittää joka lähtöön, semmoinen sopiva paikka eläkeukolle kun ei tarvitse enää töissä laukata. Itselläni on työnhaku päällä, enkä ole ajatellut muuttaa ainakaan ennen jonkinlaista rahan karttumista. Eli haluan hoitaa hommani varman päälle. Tosin olen harkinnut myös opiskelun jatkamista jos töitä ei tässä vuoden sisään tule.
