Fanfic (ja etenkin slash)

jokainen saa minusta olla mitä mieltä tahtoo.
En ole Tolkien-ficcejä kovin paljon lukenut, mutta jos verrataan Pottereihin.. Mä myös rakastan romanttista hömppää jota niistä löydän. Romantikko. Enkä ficcejä parituksella varustettuna lukiessani ajattele, miten kyseinen tapahtuma loukkaisi kirjailijaa tai muita. Jotkut ovat pitäneet hänen luomistaan hahmoista/maailmasta niin paljon, että ovat innostuneet kirjoittamaan siihen pohjautuvia tarinoitakin. Se on vain yksi fanituksen muoto eikä sen pitäisi häiritä ketään. Tai jos häiritsee, niin ei ole pakko lukea. Joillakin vain on halua ja mielikuvitusta jatkaa tarinaa omalla tavallaan. Silloin voi valmiiseen maailmaan jatkaa kirjoittamista. Kannattaa lukea muutama ficci ja muodostaa sitten vasta mielipide. Kaikkia ei miellytä samat asiat ja kirjoittaja vaikuttaa ficciin. Toistan itseäni, mutta minusta ficit ovat yleensä hyviä ja jotkut väittävät, ettei minulla ole elämää kun luen niitä. Kyllä minulla on ja se on minun elämäni, minun viihteeni.
Sitten.. IC on siksi hyvä, että se ei häiritse tai riko mielikuvia hahmiosta. Vähän OOC saa olla, muttei sentään liikaa.
 
Heh. Olen kai sitten paatunut pervertikko ( en miä ikinä mikään siveydensipuli olekaan ollut! ^^ ), mutta minä en näe fanficeissä muuta kiintoisaa kuin ( hyvän! laatua on oltava! ) slashin. Minua ei huvita lukea mitään muuta, sillä se ei palvele kiinnostuksiani lainkaan. Voin myöntää aivan suoraan että kyllä - ehkäpä ne ovat minun henkilökohtaisia alitajuntaisia seksuaalisia fantasioitani ( XD ). Mutta pääasiassa luen kaikenlaisia slasheja vain ja ainoastaan siksi että se viihdyttää minua, välillä lähes huvittavalla realistisuudellaan, mutta usein juuri sillä tietoisella epärealistisuudella joka tekee siitä niin hauskaa. En itse ole kirjoittanut ainuttakaan ficciä ( vielä, mwahahha ) mutta olen lukenut aika useita. Lähinnä Harry Potter - ficcejä tai anime/manga - ficcejä. Suurimmassa osassa kunnon yaoipainotus, useimmissa luultavasti ei muuta sisältöä ollutkaan kuin sitä seksuaalisinta.

Minä ainakin kompensoin fanfictionin lukemisellani sitä turhautumista, mitä varsinaista kirjaa lukiessani koen. Kirja voi olla vaikka kuinka hyvä, ja silti rivien välissä vihjailu ja kaikenlaiset "sen toisen" aivopuoliskoni äkkäämät piilomerkitykset ovat todella turhauttavia jos niitä ei voi kompensoida jotenkin. On hauska huomata että netistä löytyy lukijoita jotka ovat huomanneet ja joita kiinnostaa samat asiat, esimerkiksi miksi Sirius ja Remus eivät ihan oikeasti, ihan vakavastiotettavasti voineet olla suloinen homopari? Joo, olen ihan tasan yksi niistä teinitytöistä jotka yrittävät etsiä omaa seksuaalisuuttaa lukemalla epärealistisia tarinoita siitä kuinka Tatsuha sitoo veljensä sänkyyn (....), mutta kuinka siinä voisi olla jotain pahaa? Sehän on suloista! ( IMHO! XD ) Olen naispuolinen henkilö, kyllä, ja tykkään ajatella kivoja poikia/miehiä rakastamassa toisiaan, kyllä. Ja siinäkin piilee oma syynsä, että jos tykkäämäni miespuolinen hahmo päinvastoin harrastaisi seksiä/yms vähemmän platonista jonkun naispuolisen hahmon kanssa, muuttuisin kateudesta lantuksi. Miesten väliset suhteet on niin yksinkertaisen helppo hyväksyä, niissä ei ole mitään kadehdittavaa, se on vain puhdasta ihailua rakkautta ( *köh* ) kohtaan.

Valië Nienna sanoi:
En tiedä muista, mutta ainakaan itseäni PWP (porn without plot) viehättää yhtä vähän kuin vuoden vanha maitopurkki. Vaadin mukaan tätä 'söpöstelyä' ja..
Tästä taas en ole samaa mieltä. Aivoton porno on aina silloin tällöin paikallaan. Sadomasokisimi ja raiskaukset rulaavat, heh. Ja PWP:hen mahtuu ihmeen paljon hahmojen persoona yms. sydeemejä. Taitava kirjailija ei tarvitse pitkiä juonia ja selostuksia, hän saa hahmonsa elämään parilla sanalla ja pikku teolla.

I agree.

Monissa varsinaisissa tarinoissahan on annettu siihen lähes täydelliset ainekset. Tokihan fanit saavat toteuttaa omaa mielikuvitustaan ja huvittaa itseään miten parhaiten taitavat, vai mitä? Minusta se on ainakin hauskaa parittaa rakkaita hahmoja, tosissaan tai sitten vähemmän tosissaan, mutta kivaa ja kutkuttavaa ja viihdyttävää se on yhtä kaikki.

Koska niissä varsinaisissa tarinoissa ei ikinä tapahdu mitään mitä salaisimmissa sydämensä sopukoissa miettii tapahtuvan, on tosi rattoisaa ( haha, "rattoisaa" ) lukea aiheesta fictionia. En minä näe sitä kirjailijan työn raiskaamisena. Fanficit ovat omia, itsenäisiä tarinoitansa vars. kirjan/kirjojen/animen/mangan/jne ulkopuolella eivätkä kirjoittajat ole yrittäneet varastaa tarinan keksijän kunniaa millään muotoa. Se on vain oman itsensä & muiden fanien viihdyttämistä. Ja vaikka hahmojen / heidän tekemistensä kuvaus meni joissakin ficeissä täysin yli, niin ketä se voisi haitata? Jos jotakuta ei rajoja rikkovat mielikuvittelut viehätä / joku pelkää omien mielikuviensa tuhoutuvan, niin olkoon sitten lukematta. Pillastuminen on ihan turhaa. ^^

Monet ovat varmasti kanssani eri mieltä eivätkä kerta kaikkiaan kässää minua, mutta hihhee, ei kaikkia voi miellyttää. *tirsk*

Tykkään slashista, joskus tykkään jopa siitä ihan tavallisestakin fictionista, homoparitusten ulkopuolella.. :D Mutta täällä on joka tapauksessa ehdottomasti eräs *nostaa käden ylös virnistellen* joka kaiken sydämensä kyllyydestä vannoo slashin nimeen. Ettäs tiiätte.
Yay, varmaan tuli pointtini selväksi.. :D
 
ficit

Mä oon aina halunnu kirjottaa ficcjä mut kun mistää ei löydy sellast sivuu eepponen ja fin fanfun on jotenki kummallisii..en pääse kirjautumaan vaik oon rekisteröityny :(

Eli jos tiedät mis saa kirjottaa omii nii ILMOTA
 
Vohobitti sanoi:
Kyllä Vohis vertaisi jonkin verran nuorten naisten kiinnostusta Slashiin nuorten poikien kiinnostusta miehille tehtyyn lesbopornoon. Ehkä viestin ”välineen” ero kuvaa myös kulttuurista oletustamme miehen ja naisen seksuaalisuuden erilaisesta ilmenemisen tai toteuttamisen muodoista. Mutta vaikea mennä sanomaan mitään enemmän, kummastakaan pornon lajista kun en itse diggaa.

Minusta tämä on raivostuttavan vähän käsitelty huomio keskustelussa, joka keskittyy kommentteihin, kuten: "kirjoitan ja luen PWP slashia, mikä kuvastaa positiivista ja suvaitsevaista suhtautumistani homoseksuaaleihin".

Pornografinen teksti on pornografista eikä siitä muuksi muutu. Syy, miksi pidän kirjoitettua NC-17 tavaraa hyväksyttävänä, mutta suhtaudun varauksella esimerkiski pornoelokuviin, on siinä, että oikea ihminen (joskin esittämässä roolia) on kuitenkin aivan eri asia kuin rivi sanoja paperilla. Ja samasta syystä johtuu vastenmielisyyteni real-person-ficejä tai miksi niitä sitten oikeasti kutsutaankaan. (Ei siis ja Ara ja Leggs tekivät sitä ja tätä vaan, ja Viggo ja Orli tekivät sitä ja tätä.)

Kyllä, minä luen fanficejä, minkä olen tainnut aikaisemmin tässä topicissa tai jossakin muussa mainita. Lähinnä slashia, mikä kummastuttaa minua, se kun on kaksinkertaisesti minuun liittymätöntä. Kumpaankaan osapuoleen ei voi samaistua, eikä kumpikaan osapuoli myöskään erityisesti kiinnosta. Tai ei, ei se kummastuta, koska on muitakin syitä pitää romantillisista parisuhdekertomuksista kuin niissä esiintyvät viittaukset seksiin. Ja nyt voitte arvailla syytä siihen, miksi tuo "positiivinen suhtautuminen homoseksuaaleihin" - kommentti on minusta niin karmaiseva. "Hei, olen poika 15 wee ja katson (miehille tehtyä) lesbopornoa, koska arvostan naisia ja olen suvaitsevainen". Kaksinkertainen kauhunhuuto.

Siis, saahan tuota kirjoittaa ja lukea. Useampikin naishenkilö tässä keskustelussa on ihan suoraan todennut, että on vain kivaa kuvitella kahta miestä sängyssä keskenään. Mutta ei pidä väittää, että se kertoisi jostain jalosta suhtautumisesta, kun se kuitenkin on jossakin määrin vastakkaisen sukupuolen esineellistämistä (mikä sinänsä ei minussa mitään kauhua herätä, kun kyse on kuitenkin jostain, mitä joku kuvittelee pienessä päässään).
 
Jopas on mielenkiintoista. Olin joskus menneisyydessä kuullut etäistä huhua että kapteeni Kirkin ja Spockin välille on kehitelty eroottisia kirjoitelmia, mutta että touhu onkin näin lajaa ja yleistä ja ulottuu aina Harry Potteriin asti! Äärimmäisen mielenkiintoista. Olen viettänyt pari päivää lueskellen näitä tuotoksia ja vaikka innokkaita kirjoituksia ja vähintään yhtä innokasta lukijakuntaa tuntuu löytyvän hurjasti niin omasta puolestani joudun toteamaan että ei toimi. Etenkin slash. Ei se mielestäni näitä hahmoja pilkkaa, etenkin kun hahmot poikkeuksetta ovat täysin erilaiset kuin mitä alkuperäiset ovat, mutta juuri tämän hahmojen räikeän erilaisuuden vuoksi en näe tarvetta käyttää näitä hahmoja ollenkaan. Kieli poskella parodian ymmärrän. Onhan se aika huvittavaa sellaisella myötähäpeämäisellä tavalla kun Legolas ja Aragorn tekevät hahmojen vastaisia päätöksiä, mutta itse en välitä myötähäpeästä eikä se ole mieleistäni huumoria. Vaikka kuten jo toisaalla tulin maininneeksi pidän Samia biseksuaalina jolla on ristiriitainen suhde Frodoon (siis pidin sitä ihan itsestäänselvyytenä kirjaa ensimmäistä kertaa lukiessani ilman kaukorakkautta kumpaakaan kohtaan), en halua lukea heidän jakavan kiihkeää suudelmaa. Edes mitä kunnioittavimmassa sävyssä kirjoitettua suudelmaa. Pidän sen mielummin sellaisella liian mahdotonta tapahtuakseen -tasolla.

Theoderic sanoi:
Toisaalta, kuten Roark totesi, osittain slash on varmaan myös murrosikäisten tyttöjen yritystä käsitellä seksuaalisuutta turvallisessa, etäännetyssä ympäristössä.

Tästä minun jotenkin tekee mieleni loukkaantua. Ehkä ylireagointia, mutta siltikin. Kun tytöt kuitenkin harvemmin enää hieman ensiksi vähän fanittavat Orlando Bloomia (tai Legolasta) ja menevät sitten viattomina neitsyinä naimisiin. Mikä käsitys minulla on kirjoittajien ikähaarukasta, niin eiköhän aika suuri osa ole käsitellyt seksuaalisuttaan jo vähän käytännöllisemmälläkin tasolla. Vaikka olen omassa elämässäni taistellut eritoten naisten esineellistämistä vastaan enkä usko että samalla mitalla takaisin, eli miesten esineellistäminen "tasa-arvon nimissä", vie asioita kuin huonompaan suuntaan, haluaisin silti uskoa että kyseessä on enemmänkin juuri naisten keino vedellä miesmarionettien naruja näennäisesti harmittomalla tavalla. Kyseisen lauseen asenne nyt vain jotenkin haiskahtaa sille että nainenhan ei ole toimija.
 
Minä en näe esineellistämisessä ja oman seksuaalisuuden turvallisessa käsittelemisessä mitään ristiriitaa. Jos esineellistäminen käsitetään tarpeeksi laajasti, tulee kaikki seksuaalifantasioiden kuvittelu, jossa (todennäköisesti ainakin suurelta osin imaginääristä) toista ihmistä jo käsitteellisistä syistä :lol: pidetään vain omien halujen kohteena, käsitettyä esineellistämiseksi. Ja fantasiointia voi pitää hyvin turvallisena tapana käsitellä omaa seksuaalisuutta.

Tuollainen "tuo tyyppi on olemassa vain minun tarpeitani varten" - ajatteluhan on jollakin tapaa hirvittävän turvallista. Säästyy toisen ihmisen tasavertaiseen kohtaamiseen liittyviltä riskeiltä ja pettymyksiltä (jotka kyllä minun mielestäni ovat ihan arvokkaita nekin).

Mutta tämä ei enää niinkään liity fanfictioniin.

Ja jesh, hieman tuo lause minuakin karmaisee.
 
Angervoinen, en näe siinä itsekkään ristiriitaa tuolla tavalla tästä asiayhteydestä irrallisena ja molempia sukupuolia koskevana pohdiskeluna. Lähinnä tuo keskustelun sävy oli paikoitellen hieman puolustuskannalle ajava.
 
offiksi menee mutta menköön

Djoo, luulen kyllä, että tajusin suunnillen, mitä hait. On se kyllä hassua, että silloinkin, kun naisihmiset tekevät jotakin epäilytävää, niin heitä (eikun meitä) ängetään jonkinlaiseen uhrien lokeroon. Ihan niin kuin se, että on nainen, tarkoittaisi, että on syyntakeeton ja holhousta vaativa.

En nyt tarkoita, että edelliset puhujat olisivat tällaisia mielipiteitä julki tuoneet, mutta jo se, että niinkin viattomasta lausahduksesta tällaista voi tulla mieleen, kertoo jo siitä, että jotakin, jossakin, on pielessä. Siis lähinnä tarkoitan sitä, että kun on tarpeeksi vihjailuja kuullut, niin viattomatkin lausahdukset sellaisiksi tulkitsee. (Ja minä omakotitaloelämineni, keskimääräisine vanhempineni ja keskimääräistä parempine todistuksineni en todellakaan ole mikään esimerkki raadollisen todellisuuden kohtaamisesta.)
 
Niin. Voin tunnustaa olevani herkkä näiden asioiden suhteen. Kai pääasiallinen tarkoitukseni oli heittää kehiin sellaista teoriaa että, varsinkin epäromanttisen suoran toiminnan slashin kirjoittamiseen, ei ylipäätään liittyisi mitään seksuaalista. Omien oikeiden seksifantasioiden jakaminen julkisesti edes nimimerkin suojin on aikamoista pokkaa vaativaa touhua. Ehkä se on vain hauska keino ohjailla hahmoja. Välillä tuntuu jopa nöyryyttää niitä. Siitä osaisivat kai kertoa kirjoittajat itse.
 
Saatat hyvinkin olla oikeassa. Minkään henkilökohtaisen jakaminen on aika hurjaa. Ihan jo oman tekstin laittaminen esille, vaikka siihen ei sinällään mitään henkilökohtaisempaa liittyisikään on pelottavaa.

Mainitsinko jo, että olen itsekin fanficia kirjoittanut? Kieltämättä myöskin hahmoista outoja ja vähemmän outoja pareja kehittelen, mutta en ole kirjoittanut mitään lapsilta kiellettyä. Ja mitään en ole missään julkaissut, aikonut kyllä, mutta jänistin. (Parin pätkän kaverilla luetuttamista ei varmaan lasketa.)
 
Ainut syy miksi voisin ikinä kuvitella kirjoittavani omia jatko- tai lisäkertomuksia ylös olisi se että haluaisin jostain syystä muistaa sen tarkalleen joskus kymmenien vuosienkin päästä. Kyllähän toki minäkin olen kehitellyt tapahtumia eteenpäin pääni sisällä niinkuin luulen suurimman osan tekevän. En usko että näillä kehitelmillä olisi kuitenkaan muille mitään annettavaa. Näiden lisäjuonien luonne vaan on jotenkin sellainen että se näyttää helposti tökeröltä kirjoitettuna. Niihin liittyy usein jokin tärkeä lataus jonka vain kirjoittaja itse on tuntenut alkuperäisteosta lukiessa. Toki moni on voinut olla samoilla linjoilla, mutta harvemmin varmaan täysin. Tämän latauksen liittäminen kertomukseen on vaikeaa eikä käytännössä onnistu muutaman sivun mittaisissa kertomuksissa. Ja koska kertomus on lyhyt, se myös saavuttaa nopeasti "huippunsa". Mikäli lukija ei ole samalla lailla latautunut kuin kirjoittaja, tulee helposti vähän sellainen tässäkö tämä nyt oli -tunne. Mutta kuten todettua, touhu vaatii pokkaa ja nostan hattua kaikille niille jotka ovat uskaltaneet tuoda omat kehitelmänsä julki.

Ehkä yritän lukiessani liiaksi rinnastaa muiden kirjoitelmat omiin kuvitelmiini ja koen tarvetta hylätä ne maailmaani sopimattomina. Luulen että fanficin kaltaiset tarinat toimisivat itselleni viihteenä paremmin jos henkilöt eivät olisi ennestään tunnettuja ja osin myös rakastettuja. Valmista ennakkoasetelmaa ei olisi ja voisi olla avoimempi kaikelle uudelle. Sitäpaitsi jos ei puhuta nyt mitenkään taas siitä seksifantasia osastosta, niin homoerotiikassahan on yksi aivan erityinen juonellinen tehokeino. Kielletty rakkaus. Romeo ja Julia. Tämä ei saa tapahtua, tämä on väärin ja silti kuitenkaan en mahda itselleni mitään. Se tulee siinä aina kaupanpäällisenä kun heterorakkauteen se täytyy kirjoittaa henkilöihin. Keksiä erikseen miksi tämä nainen ja tämä mies eivät saisi rakastua kun se muutoin on niin luonnollista.
 
NO????????????

EIKÖ KUKAA TIIÄ SELLAST SIVUU? :shock: SE OLI JÄRKYTYS. :( kertokaa ny joku sellane sivu. :knockout:

/Gandar edits: Poistin 18 hymiötä, täysin turhina. Suosittelisin myös Opasteeseen tutustumista, jossa kerrotaankin noista ISOISTA KIRJAIMISTA ja niiden liiallisen käytön välttämisestä.
 
Pristine? sanoi:
Sitäpaitsi jos ei puhuta nyt mitenkään taas siitä seksifantasia osastosta, niin homoerotiikassahan on yksi aivan erityinen juonellinen tehokeino. Kielletty rakkaus. Romeo ja Julia. Tämä ei saa tapahtua, tämä on väärin ja silti kuitenkaan en mahda itselleni mitään. Se tulee siinä aina kaupanpäällisenä kun heterorakkauteen se täytyy kirjoittaa henkilöihin. Keksiä erikseen miksi tämä nainen ja tämä mies eivät saisi rakastua kun se muutoin on niin luonnollista.

On toinenkin. Kaikki ihmiset eivät nimittäin ole heteroita (ja paasauksestani aiheesta naisten ja homoseksuaalien omituinen objektisointi olette ehkä saattaneet jo lukea rivien välistä, että minä ainakaan en ole) :D .On tietysti naurettavaa kehitellä mitään elämänsuunnitelmia vakavia elämänsuunnitelmia viihteellisen fiktion pohjalta, ja fanfic on tässä vielä varmaan muutakin fiktiota huonompi väline, mutta eivät sellaiset heterorakkaustarinat minua ihmeemmin kiinnosta. Kiinnostavuus menee jotakuinkin järjestyksessä, naispari, miespari, heteropari (ja nyt tuo kuulostaa siltä, kun "hetero" olisi nimi kolmannelle sukupuolelle :o ).

Kuten todettu, kaikki fanfic ei ole slashia - eikä edes femslashia tai hetslashia. Kuitenkin muissakin ficeissä on suurempi mahdollisuus törmätä romantiikkaan muuten kuin eri sukupuolten välillä kuin "oikeassa kirjallisuudessa". Ja sitä lukiessaan nyt vaan ei teksti tunnu niin omasta maailmankuvasta irralliselta. (Se, ettei kirjoittajilla useinkaan oikeasti ole mitään käsitystä minkäänlaisesta homoalakultturista, vaikka usein yrittävätkin jotain sellaista kehitellä, ei ole tältä kannalta mitään väliä, koska, no, ei minullakaan ole. :roll: )
 
Minä pidän slashista, mutta sen pitää olla hyvin kirjoitettua, ja "parien" pitää olla jollain tavalla osuvia. En voi sietää esimerkiksi sitä, että tarinassa ovat veljekset (esim. Ron&Fred) ! Minua ei jostain syystä myös huvittanut lukea Dracon ja Percyn ihastuttavista lemmenhetkistä,Dracosta ja Luciuksesta nyt puhumattakaan!
Saanko muuten laittaa yhden mielestäni hyvän slash-kirjoittajan sivujen linkin tänne? ^^
 
Angervoinen, pidän ajatuksistasi. Ja naisena jonka seksifantasioissa esiintyvät vain naiset (paljastus!), olen AINA kiinnostunut kun kyseessä on jokin muu kuin heterorakkaus. Olenhan aika uskollisesti roikkunut tässäkin viestiketjussa vaikken fanficin kuluttajaksi tunnustaudukkaan. Voi sitä määrää kirjoja joita olen lukenut uudestaan ja uudestaan vain niiden muutaman lauseen takia, joissa kuvataan jokin pieni saman sukukupuolen edustajien välinen latautunut hetki. Siinä mielessähän fanfic antaa oikotien onneen. Ei tarvitse lukea niitä 800 "ylimääräistä" sivua ja toiminta johtaa usein pidemmälle. Omalla kohdallani ne 800 sivua saattavat kuitenkin kasata jännitystä hiljaa huipuunsa niin että yhden hahmon epätoivoinen tunnustus saattaa tuntua rajummalta kuin mikään suora toiminta.
 
Onko kukaan Kontulaisista törmännyt Isildur-nimiseen fanfic teokseen? Itse en kummemmin fanficcia lue, mutta törmäsin kerran tähän ja olin myyty. Todella hyvin kirjoitettu, koottu, hieno määrä yksityiskohtia ym. tärkeitä seikkoja joita aina on arvuutellut Tolkienin viitteiden pohjalta.

Tässä linkki kiinnostuneille, suosittelen lukemista!

http://home.comcast.net/~crawford.b/Isildur/isilhtml.htm
 
Pristine? sanoi:
Voi sitä määrää kirjoja joita olen lukenut uudestaan ja uudestaan vain niiden muutaman lauseen takia, joissa kuvataan jokin pieni saman sukukupuolen edustajien välinen latautunut hetki. Siinä mielessähän fanfic antaa oikotien onneen. Ei tarvitse lukea niitä 800 "ylimääräistä" sivua ja toiminta johtaa usein pidemmälle. Omalla kohdallani ne 800 sivua saattavat kuitenkin kasata jännitystä hiljaa huipuunsa niin että yhden hahmon epätoivoinen tunnustus saattaa tuntua rajummalta kuin mikään suora toiminta.

Niin totta.

Muutaman kuukauden liki totaalinen nettikatko on aiheuttanut paitsi sen, että tuo "Niin totta" on tuon muutaman kuukauden jäljessä, myös sen, että minun on ollut pakko lukea oikeaa kirjallisuutta. En edes tajunnut miten paljon fanficejä itse asiassa luin joskus tuossa keväällä. Hui.

Olen aina pitänyt fanfictionia jonkinlaisena kunnianosoituksena kirjalle. Toki vieläkin näen sen osittain niin, mutta kehitin toisenkin näkökulman, kun lueskelin John Irvingin "Kaikkia isäni hotelleja" kaiketi kolmatta kertaa pari päivää sitten. Huomasin nimittäin, että todella hyvän kirjan luettuaan ei edes välttämättä pohdi, mitä viimeisen sivun jälkeen tapahtui. Kirjan voi nähdä myös kokonaisuutena, jota tuollainen pohdinta suorastaan häiritsee. Minun kohdallani ainakin lisäkohtausten kehittely kuvastaa jonkinlaista tyytymättömyytta itse kirjaan ja toisaalta halua palata sen maailmaan. Eli kirja oli hyvä, muttei tarpeeksi hyvä.

Silkkaa tajunnanvirtaa. Älkää vaatiko minua tilille tästä, kiltit.
 
Hyvän fanficin löytäminen on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Yhtä hyvää ficciä kohden kun on noin tuhat huonoa. Toki omat vaatimukseni ficcien suhteen ovat aika korkeat joten minulle niitä "huonoaja" ficcejä on ehkä tavallista enemmän.

Haltiamielen tapaa edellytän fanficeiltä sitä Tolkienin maailman täydentämistä enkä mitään jossittelua. Minä en halua lukea ficcejä joissa muunnellaan Tolkienin näkemystä tapahtumien kulusta, koska Tolkienin teksti on minulle kuitenkin se ainoa oikea. Luen ficcejä aika harvoin, mutta silloin kun luen yritän etsiä käsiini sen "täydellisen fanficin". Fanficcien kirjoittajistakin nimittäin löytyy henkilöitä jotka oikeasti osaavat kirjoittaa ja kirjoittavat vieläpä suht hyvin ja alkuperäistarinalle uskollisina.
 
Mie luen vain slashia, sekin on vain tuore harrastus, johon ajauduin kaverin yllytyksestä. Tosin sain miekin sit hänet kirjoittamaan Potter-slashia pop-slashin lisäksi/vastineeksi/sijasta. :)

Miusta on vain hienoa, jos jonkun teos innoittaa niin paljon, että se saa ihmiset jäljittelemään ja jatkamaan teoksen tekijän työtä. Toki myös ymmärrän kirjailijan omistushaluisuuden, ovathan hahmot tosiaan rakkaudella kirjoitettuja ja eivät alun perin tarkoitettu homorakkaudeksi, hitsi. :p

Miksi tytöt lukevat slashia? Ei tarvitse enää olla edes ihan teini lukeakseen sellaisia tarinoita. ;)
Hmm.. se on erilaista mihin on tottunut. Joka tuutista ei tungeta miestä miehen kimpussa-teemaa ja siksi se on mielenkiintoinen, uusikin ja siihen ei ole turtunut. Se ei ärsytä.
Hyvää viihdettä. Ai niin, myöskään alistus-teema ei ole niin näkyvästi läsnä, kun ollaan sukupuolisesti samanarvoisia. Mie en lue s/m-slashia, en tykkää.

Femslashia en lue, selitys on hyvin yksinkertainen: pidän miehistä.

Hankala selvittää, mutta tässä vihjettä edes siitä, mitä tahdon sanoa.

Kuitenkin kiero mieleni tykkää Fred/George-parituksesta. :grin:
Meinaan sillä, että vaikka s/m ei oo hyvä, niin sitten kuitenkin twincest hyväksytään. Tosin jotenkin en miellä kaksosia sellaiseksi pariksi, esim. Bill/Ron tms. ei nappais ollenkaan! Kaksoset ovat niin toisensa, että se olisi kuin olisi itsensä kanssa. Hitsiläinen, olenkohan sittenkin vain tosi itserakas, kun luen tuollaisia?! *lähtee nauraen tuumimaan vaihtoehtoja*
 
Ylös