Hmm.. kaikki on alkaneet puhua joululahjapaperista, mutta jos hyppäisin tästä alkuperäiseen aiheeseen takaisin.
Joululahjoja on loppujen lopuksi kiva ostaa, vaikka valitankin ihan liikaa aina kun mut raahataan lahjaostoksille. Tänä vuonna olen kyllä herännyt joulun tulemiseen vähän myöhään, koska ostin ensimmäisen lahjan vasta viime viikon lopulla ja nyt mulla on kolme kasassa, joista kaksi keskeneräistä. Perheenjäsenille pitäis vielä keksiä jotain, mikä on suht hankalaa.
Ihaninta joululahjoissa on se, kun tuntee keksineensä jollekin tosi kivan lahjan, josta kyseinen henkilö "varmasti" (ei toki voi koskaan tietää) pitää. Tähän mennessä sellaisia on noista kolmesta yksi, mä oon siitä lahjasta varmaan viisi kertaa iloisempi itse kun mitä lahjan saaja tulee olemaan =). Toisaalta noi kolme lahjaa on kaikki ihan kivoja, ongelma lähinnä ne loput. "Huonot lahjat" aina pilaa mun joulushoppailun, ei voi ketään jättää täysin ilman lahjaa. Yritän kuitenkin olla ostamatta suklaata, sukkia tai mukeja, koska ne nyt vaan yksinkertaisesti on niin no-kun-en-keksinyt-sulle-mitään-mutta-oli-pakko-ostaa-jotain -lahjoja. Tietty ne käy lisukkeiksi lahjoihin, mutta eivät sellaisinaan.
Lahjani ovat alkaneet "pirstaloitua" yhä enemmän. Aika harvat niistä on enää yksiosaisia, ostan jonkun jutun ja sitten keksin, että hei, ton kanssahan ois tosi kiva olla tollasia ja sitten niitä jne. Olisi myös kiva tehdä itse jotain lahjoja, mutta siihen ei taidot riitä, joten nyt osa lahjoista on osaksi mun tekemiä =).
No, mitä itse saamistani lahjoista jäänyt mieleen? yllättävin oli kyllä kun sain vissiin kuus vuotta sitten kännykän. Ei kyllä ollut joululahja, tais olla synttärilahja, mutta samapa tuo. En oikeasti ollut yhtään osannut sitä odottaa ja olisi tullut täysin yllätyksenä, ellen ois sattunut puhelinluetteloa etsiessäni törmäämään siihen (tuijotin sitä suu auki varmaan puol minuuttia). Muuten muistan yhden pehmokissan, jonka isä kerran toi työmatkalta tullessaan. Se oli mun mielestä hyvin kamala, mutta sitten ajattelin, että iskä oli nähnyt paljon vaivaa hommatessaan sen mulle ja että olisi ollut kerrassaan hirveää olla tykkäämättä siitä, joten mä yritin parhaani mukaan rakastaa sitä kissaa. Myöhemmin ajatellen iskä tuskin ees huomasi miten sitä kohtelin, kunhan en nyt seinään paiskannut heti sen saadessani...
Yleisesti tykkään siitä, että en tiedä etukäteen mitä paketeista paljastuu. Tietty jotain lahjatoiveita esitän, että saan jotain tarpeellisia tavaroita, joita en jostain syystä jaksa itse ostaa taikka ei ole rahaa tai joista ei ole niin väliä että millainen se on kunhan toimii. En välttämättä haluaisi saada lahjaksi mitään esim. suurta osaa sisustuksesta vievää juttua, jos kävis niin että se ei olisi ollenkaan makuni mukainen.. Mieluummin joku pieni juttu, joka on sydämellä valittu, kuin jotain isoa, tylsää ja persoonatonta.
Ja sitten vielä paketoinnista. Mun mielestä joululahjan pitää olla paketissa, ei kelpaa jos se on vaikka lahjapussissa, niin että päältä kurkistamalla näkee heti mitä sisällä on. Eihän sellanen oo yhtään jännää. Paketoin lahjat yleensä ihan kaupasta ostettuun lahjapaperiin, koska ei riitä aika joulun alla papereidenkin vääntämiseen kun lahjojenkin kanssa ollaan siinä ja siinä. Joinain vuosina olen toki papereitakin itse vääntänyt (niistä tuli kyllä lievästi kamalia, mutta harjoitushan siihen varmaan auttaisi..
Ne pokkarit kai miellettäisiin tietosanakirjan mukaan kirjoiksi.
