Kakkuja!

Vautsi mitä kakkuja!
ThePlenty tarjoaa muuten reseptejä suoraan Peuralinnan keittiöstä. Kokeilin leipoa sieltä löytyvän kuivakakun, Nighteyes' favourite ginger caken, vaikka en häävi leipuri ole koskaan ollut ja omenasose hiukan mietitytti. Maistuihan se kyllä kahvin kera.
Laiskana olen monesti turvautunut kaupasta löytyviin valmiisiin kakkupohjiin ja täytellyt niitä kermavaahdolla, banaaneilla ja hillolla. Ihan hyviä nekin, kunhan kostuttaa tarpeeksi.

Haa, olen hieman kehittynyt kakkujen valmistuksessa. Oma 20-v synttärikakku, sarjaa Portal,
onnistui ihan hyvin.

^Vampire, mitä kakkusi sisältää?

lindëalda sanoi:

Anewielh, sinä olet oikea kakkuvelho! En ikinä, kuuna päivänä kullan valkeana saisi tehtyä noin upeita ja hienostuneita kakkuja!

Click to expand...

Voi, kiitos jo viime vuoden puolella sanomistasi sanoista!

Kaikkea oppii harjoittelemalla ja jos innostusta löytyy, oppii varmasti! Enkä koe itsekään olevani mitenkään kummoinen kakkujentekijä, harrastelija- ja SYÖJÄpohjalta tulee aina jotain pientä tehtyä juhlia varten

Viime vuoden puolella tein muutamia juustokakkuja;

Mustikkavalkosuklaajuustokakku:



Tuossa kiille vähän sulahti ja värjäsi valkoisen täytteen reunaa. Lisäksi koristemustikat olivat vielä kuvatessa jäisiä, joten ne näyttävät vähän erikoisilta tuossa päällä.

Glögi- ja limejuustokakut:



Tästä näkyy vähän paremmin tuo rakenne, tuolla taka-alalla. Samalla kertaa tein esimerkiksi aikaisemmin mainitsemaani lohimoussekakkua.



Limejuustokakku on Kinuskikissan ohjeella tehty. Glögikakun kiilteestä tuli hyvin läpinäkyvä, sillä käytin tiivisteen sijasta ihan valmista glögiä. Ohje on muutoin oma.

Joulumausteinen mansikkajuustokakku:



Tämän vuoden puolella olen keskittynyt lähinnä piiraisiin, mutta en tiedä mahtuvatko piiraat kakkutopiikkiin

Anewielh sanoi:

Samalla kertaa tein esimerkiksi aikaisemmin mainitsemaani lohimoussekakkua.

Click to expand...

Hyvä Luoja sentään Anewielh, saanko adoptoida sinut? Minulla on jo pari kontulasta ja haluaisin sinut joukkoon (itsekkäistä syistä) ;D!

Etenkin kaipaisin sinua tulevan kesän rippijuhliin... ehkä pääsisimme sopimukseen jopa ilman adoptointia..?!

Sisältääkö adoptio elatusvelvollisuuden..? Laskujen kanssa tekee nykyään tiukkaa, kun pankki hönkii niskaan ja opiskelijan tulot eivät tunnetusti ole järjettömät

Anewielh sanoi:

^Vampire, mitä kakkusi sisältää?

Click to expand...

Tein ohjeen Ullan Unelman Suklaakakku marjoilla-reseptin mukaan,
mutta korvasin täytteenä käytetyn aprikoosimarmeladin vadelmamarmeladilla, koska tykkään vadelmasta enemmän.

Päälle laitoin kermavaahtoa ja kirsikoita, koska kakkuni oli videopeli Portalin inspiroima "The Cake":



(Kynttilää minulla ei tosin ollut )

Kuten ilonaiheissa jo hehkutin, tein onnistuneen kakun! Yleensä kakkuni ovat tavalla tai toisella hieman vinksallaan. Viimeksikin kun tein itselleni synttärikakun, kostutin sitä aivan liikaa ja kakku oli melko vetistä (vaikkakin hyvää). Nyt taas tuntuu että kaikki meni nappiin. Tein kakun kokonaan Kinuskikissan ohjeilla.



Kakkuun tuli siis Kinuskikissan sivuilta voi-sokerikakkupohja, vaniljavanukastäyte, minttusuklaatäyte, suklaakuorrute ja reunoille vaniljakermavaahtoa. Tuo voi-sokerikakkupohja oli kyllä todella helppo käsitellä ja se on sen verran tiiviimpi/kovempi että kakkukin pysyy kuosissaan helpommin (ainakin itselläni, kun on tapana tosiaan ylikostuttaa kakkuja...). Ostin vielä koristelugeeliä ja tarkoituksenani oli piirrellä jotain kakun pintaan, mutta päätin sitten että yksinkertainen on kaunista. Minusta tuo kuorrutuskin oli helppo tehdä ja siitä tuli sekä kaunis että helposti leikattava (minua eivät pienet ilmakuplat pinnassa haittaa ).

Leivoin kakun vain halusta leipoa kakku, ei ollut mitään erityistä syytä. Koristeltua versiota tästä kakusta voisin kokeilla joihinkin juhliin... Seuraavaksi haluan opetella tekemään jonkun ihanan marjakakun.

Voih, saatte minut haluamaan LEIPOA! Vaan mihin minä ne kaikki valmiit kakut tunkisin

Opettelin syksyllä tekemään hyytelökakkuja (=juustokakkuja) agar agariin. Toistaiseksi se ei ole varsinaisesti koskaan pettänyt, olen itse mokannut kerran ja sain sen pahamaineisen agarin maun esiin. Se mielestäni oli aika karu, kyseessä oli appelsiini-tummasuklaakakku isänpäivänä. Isä ja sisko kuitenkin vakuuttelivat että ei tämä nyt niin hirveää ole. Kyllä toki se appelsiinikin sieltä vivahti, mutta epäonnistuneena agar tekee kakusta helposti rakeisen; samanlaisen kuin uudelleenpakastettu jäätelö, joka on kerran sulanut. Hyh.

Miksi muuten hyytelökakkujakin kutsutaan juustokakuiksi? Tein tätä itsekin paljon ja teen kyllä vieläkin, vaikka minulle on sanottu sen sata kertaa että eivät ole sama asia, ja joo, juustokakku on se joka paistetaan. Ovatko ne kaksi täysin eri asiaa, vai onko siihen olemassa selitys, miksi hyytelökakut ovat ryöstäneet näiden amöriikkalaisten uuniunelmien nimen?

Vampiren Portal-kakusta tuli mieleen ajatus, jota olen joskus miettinyt ennenkin; toteuttaa oikeassa maailmassa pelien ja kirjojen ym. fiktiivisten tarinoiden ruokamaailmaa.

Jasdril, linkkasin tänne ketjuun jo aiemmin Gourmet Gamin-sivuston,
jossa juurikin on pyritty tekemään videopelimaailmojen ruokia ihan IRL.
Tässä on esimerkiksi Skyrimin Sweet Rollien ohje.

Jas, ainakin mulle juustokakut ovat juustokakkuja siksi että niihin laitetaan kovin usein tuorejuustoa (siitäkin huolimatta että jotain rahkaversioita on tullut tehtyä). Ja koska hyytelö on ällöä

Minunkin tekisi nyt mieli leipoa, tämän topikin takia lueskelin tänään kinuskikissaa varmaan tunnin (ja epämääräisestä pahoinvoinnista huolimatta matelin kauppaankin ja tein erinomaisen hyvänmakuisen piirakan, mutta se oli suolainen eikä kai muutenkaan kuulu kakkutopikkiin). Nyt voisin jopa suostua kokeilemaan täytekakkua, kunhan täytteet tekisi liivatteella eikä erehtyisi laittamaan kermaa päälle (vihaan perinteisiä kermakakkuja, varsinkin niitä joissa höttökermaa on kilokaupalla, säästeliäämmin rahkakermalla kuorrutetut kakut vielä menevät alas, ja olen ehkä jopa tässä topikissa joskus avautunut siitä että mielestäni vain juustokakut ovat tekemisen arvoisia). Tosin leikkuutraumat ovat vain pahenneet kun viime joulukuussa väsäsin osakunnalle kolme uunipellin kokoista täytekakkua, minä kun en tosiaan edes reikäleipää osaa leikata mitenkään nätisti ja tasaisesti, puhumattakaan sitten jostain kakkupohjista. Kakkuna se oli kyllä hyvää, kuorrutteena valkosuklaata ja täytteenä muistaakseni karpalohilloa ja jotain muuta.

Taidan silti ainakin synttärikakkujen osalta pitäytyä juustokakuissa, kesäisiin juhliin sopivat mielestäni paremmin kun ovat usein perinteistä täytekakkua raikkaampia.

Olen myös vihannut voileipäkakkuja koko elämäni, mutta samaisissa leivontatalkoissa valmistui myös niitä ja tuli maisteltua niiden täytteitä ja todettua ne erinomaisen hyviksi. Myöskin itse kakut yllättäen maistuivat, ja ehkä sellaisen voisi itsekin johonkin tehdä. Koristeiden näpertäminen on kyllä minusta aika tympeää puuhaa joten voi olla että jäävät hienoimmat juhlakakut tekemättä.

Leivoin poikaystäväni syntymäpäiville radioaktiivisen pupukakun (minä halusin kevättä ja pupuja ja poikaystävä varoitusmerkin). Kakku oli sisältä värjätty vihreäksi ja se saattoi olla valitettavasti syynä siihen miksi yksi syöjistä tuli valtavan huonovointiseksi. Syy saattoi olla jokin muukin tietysti, kukaan muu ei sairastunut, onneksi. Ei pitäisi tehdä radioaktiivisia kakkuja

Päällä on valmista vaahtokarkkikuorrutusta, se oli minusta aika miellyttävää käsitellä ja kohtuuhelppoa värjätä, makukin oli ihan hyvä. Sen liimaaminen oli vain vähän hankalaa, käytin kaupan sokerikuorrutusta joka ei millään meinannut tarttua kiinni tomusokeroituun pintaan (käytin sitä kaulitessa runsaasti). Sisällä kermavaahtoa terästettynä mascarponella (pidän siitä, se tekee kermavaahdon jäykemmäksi mutta maistuu paremmalta kuin rahka) ja mansikkaraparperihilloa.


IMG_3729 by Ereine, on Flickr

Äitylille leivoin kakun sunnuntaiksi:



Linkki

Välissä soseutettua päärynää ja valkosuklaa-kermavaahtoa. Päällä kinuskia ja kermavaahtokuorrutus, sokerikoristukset.

Onko kesä mitään ilman mansikkakakkuja? Useampikin on tullut kesän aikana tehtyä, mutta tänään tein tällaisen pika-kakun:

Mansikkakakkuihin liittyy vielä yksi puoli: kotipuolessa oman maan mansikat tulevat kypsiksi samoihin aikoihin kun ravut saavat kuorenvaihdon päätökseen tullen näin pyydystyskuntoon. Talon toisella puolella olivat mansikkapenkit, mistä saattoi syödä mansikoita mahan täydeltä, ja toisella puolella joki, josta saattoi suorastaan kauhoa jokirapuja, noita saksikätisiä kultakimpaleita. Suorastaan kesän kohokohta oli tämä heinäkuun loppu.

Keitetty rapu ja mansikat ovat muuten samanvärisiä, joku kakuntekijä voisi saada tästä inspiraatiota.

Heh, kuinkas sattuikaan! Juuri tuossa mansikoita silputessani muistuivat ravut mieleen, kun Ruotsissa asustavat kesämökkeilijä-naapurit palasivat eilen kotiinsa. Harrastuksiin oli kuulema kova kiire, rapumertoja kokemaan

Harmi vain, etten itse voi syödä rapuja laisinkaan. Joskus olisi hauska järjestää rapujuhlat, mutta jäänee vain haaveisiin sen takia. Ehkä sitten ravunmuotoinen kakku parhaaseen rapuaikaan voisi ajaa saman asian?

Rapujuhlilla se ravun syöminen ei ole niin kauhean olennaista, vaan saksiniekkojen kanssa taistelu. Tuohon askartelupuoleen voi osallistua ja lahjoittaa ravunlihat kärsimättömimmille. Joka tapauksessa ravuista itsestään ei kauheasti energiaa irtoa, joten esimerkiksi makeat ja suolaiset kakut sopivat mainiosti oheistarjottavaksi.

Että kyllä rapujuhlat voi mainiosti rapuallergikko tai vegaanikin järjestää. Mitä nyt se keittopuuha on varmaan vähän epäilyttävää touhua vegaanille...

Sain heinäkuun alkupuolella aikaiseksi toteuttaa pitkään aivoissa muhineen idean. Jalkapallokakku! Puolipallon muotoinen kakku ei ole liian vaikea koottava ja sopivasti pikkuveljelläni oli synttäritkin ja hän pitää melkein epänormaalin paljon pallon potkimisesta ympäriinsä.

Koska synttäreitä lähin ajankohta, jolloin koko perhe olisi koolla, osui veljen muuttoviikonlopulle, leivoin kakkupohjan etukäteen, hankin erityistilpehöörit jo valmiiksi (marsipaani, vaniljakreemijauhe, kakkumousseja, lakutoffee) ja pakkasin sähkövispilän, elmukelmua, kulhoja ja kaulimen reppuuni.

Kokosin kakun kelmulla vuorattuun kulhoon. Vaniljakreemijauhe ja valitsemani kakkumousse eivät sisältäneet liivatetta, mutta hyytyvät silti melko tukeviksi. Kulhon pohjalle vuorotellen kerroksittain kostutettua kakkupohjaa ja moussea/kreemiä ja mansikoita (tuoreita mansikoita sentään löytyi veljen uudesta kotikaupungistakin). Päällimmäiseksi jäi kakkupohjakerros. Kakku sai olla yön yli jääkaapissa tukevoitumassa.

Seuraavana päivänä kakku irtosi kulhosta ihan hyvin ja sai päälleen pienet ja suuremmatkin rypyt kivasti siloittavan vaniljakreemikerroksen. Sileän pinnan päälle oli helppo levittää ohueksi kaulittu marsipaani. Kakku oli sen verran pieni, että yksi 250 gramman marsipaanipötkö riitti vallan hyvin. Geometria-assistenttini leikkasi paperista mallikappaleen niille jalkapallon mustille osille, jotka leikkasin kaulitusta lakutoffeesta. Paloja olisi kai voinut kostuttaa, jotta ne pysyisivät paremmin kiinni marsipaanissa, mutta kun pysyivät ihan hyvin ilmankin, en tehnyt mitään lisävirityksiä.

Marsipaania ja lakutoffeeta jäi yli sen verran, että sain askarreltua myös muutamia spontaaneja koristeita. Musta pallonpotkija on tarkoitettu esittämään tikku-ukkoa, vaikka näyttääkin hiukan kiiltävään kokonahkaan pukeutuneelta avaruusoliolta. Kynttilät olin ostanut joskus alennusmyynnistä ja sitten odotellut, että joku
täyttäisi 0, 2 tai 20 vuotta.

Sopivan kokoinen kakku 6 hengelle, jokainen sai santsata haluamaansa ähkymäärään.

Kehittelin viime torstaina piimäkakun, joka ei ole piimäkakku. Se on nyt testattu tolkienisteilla ja oli perin makoisa.
Kokemattomallekin kakkumaakarille (esim. minä) piimäkakut ovat varsin helppoja ja helposti muunneltavissa. Sinänsä piimäkakku tavallisenakin on kelpo kuivakakku, johon ei tule kananmunaa (jee, sopii muna-allergikolle).
Täältä löysin hyviä piimäkakun muunteluvinkkejä. Piimän voi korvata kermaviilillä tai jugurtilla (banaanijugurttia ehdotettiin). Taikinaan voi laittaa perinteisten rusinoiden sijaan vaikka suklaata tai puolukoita. Ohjeessa jäi häiritsemään siirapin puuttuminen, joten käytin myös muita ohjeita hyväkseni.
Tällaisen reseptin kehittelin itselleni:

Vaniljajugurtti-pätkispala-puolukka-kakku

4 dl vehnäjauhoja
3 dl vaniljajugurttia (käytin itse juustoportin vähälaktoosista ab-jugurttia)
1,5 dl sokeria (jugurtissa ja pätkiksissä kun sitä riittää, normiohjeessa 2 dl, käytin raakaruokosokeria)
1 dl / 100 g voita sulatettuna (käytin laktoositonta voita, myös margariini tai kasviöljy käyvät)
1 rkl siirappia
1 tl ruokasoodaa
0,5 pussi pätkispaloja pilkottuna
1 dl puolukoita
(korppujauhoja ja rasvaa kakkuvuoan voiteluun)

Sekoita kuivat aineet (jauhot, sokeri ja ruokasooda).
Lisää (sekoitin ensin erikseen) jugurtti, sulatettu voi ja siirappi.
Lopuksi sekoitin taikinaan pilkotut pätkispalat ja puolukat.
Sitten taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan.
Vuoka uuniin 50-60 minuuttia 200-175 astetta.
Vähensin loppuvaiheessa asteita 200:sta 175:een ja laitoin leivinpaperia kakun päälle, ettei palaisi.
Valmiin kakun annoin jäähtyä viitisen minuuttia ennen vuoan kääntämistä ja kakun irrottamista, irtosi ja pysyi kasassa erinomaisesti.

En ole varsinaisesti kovin viehtynyt leipomiseen (muu ruoanlaitto kiinnostaa kyllä senkin edestä), mutta koska mutakakku on aina hyvää ja tämä versio sopii melkein kaikille kuten esim. karppaajille ja keliaakikoille (kananmuna-allergikot ja vegaanit, I'm sorry) niin tulkoon se julkistetuksi tässä:

100 g tummaa suklaata, mitä enemmän kaakaota sen parempi (itse käytän 86%:sta)
100 g voita
2 munaa
0,5 dl sokeria (jos haluat makeampaa kakkua, lisää sokerin määrää)
2-5 rkl manteli- tai perunajauhoa

Sulata voi ja suklaa, helpoiten se käy vesihauteessa jolloin suklaa ei pääse palamaan. Jäähdytä viimeistään ennen munien lisäämistä.
Lisää sokeri ja jauhot ja sekoita.
Lisää munat ja sekoita. Seoksesta pitäisi tulla tasainen, tämä ei ainakaan ukonilmalla meinannut millään onnistua joten käytä surutta sauvasekoitinta apuna.

Kaada taikina voideltuun tai leivinpaperilla vuorattuun vuokaan.
Paista 150 asteessa kunnes haluttu hyytymisaste on saavutettu. Huomaa, että kakku hyytyy lisää jäähdyttyään, joten se voi olla vuokaa liikutettaessa hieman tutiseva keskeltä kun otat sen pois uunista.

Minä käytän vastaavaa piimäreseptiä usein piirakkapohjiin (tai no usein ja usein, leivon piirakoita ehkä kerran vuodessa), esimerkiksi juuri tänään tuli pyöräytettyä omenapiirakka kyseiseen pohjaan, ja se maistuu niin lahean mukavalta että olen tehnyt siihen jopa puolukkapiirakkaa vapaaehtoisesti. Piirakan kruunaa sitten voi-sokeri-kaurahiutale-seos joka levitetään päällimmäiseksi. Voisi kyllä varmaan joskus kokeilla ihan kakkuversiotakin