Leipominen ja ruoanlaitto

Minä ainakin uskon täysin tuon soppajutun, itse saman käytännössä todenneena. Jopa kaupan valmisruokakeitot pitävät itsellä paljon paremmin nälkää loitolla kuin kiinteä ruoka.
Yksi oma lemppari on ehdottomasti pinaattikeitto, jota puputankin lähestulkoon joka viikko :) Helpoimmin keitto syntyy kaupan pakastealtaasta löytyvästä soseutetusta pinaatista.

Sulattelen pinaattia pienessä määrässä rasvaa. Kun se on sulanut, niinlisään vielä tarvittavan määrän rasvaa ja sitten jauhoja. (Tästä yhdistelmästä syntyy sellainen "möykky", mutta maku on mielestäni parempi. Toki pinaatin voi lisätä paistamatta sulamaan kunhan keitto on nestemuodossa mikäli ei halua paistaa sitä.) Jonkin aikaa tätä seosta paisteltuani lisään joukkoon vettä, johon tuon pinaatti-jauho-seoksen liotan. Sittemmin lisään rasvatonta maitoa ja hiukan ruokakermaa ja keittelen n. kymmenen minuuttia jatkuvasti hämmentäen. Lopuksi maustan mustapippurilla ja suolalla. Määrät riippuvat täysin siitä, minkä verran keittoa on tekemässä.

Saattaapi minun selostamana kuulostaa monimutkaiselta ja oudolta, mutta helppo ja nopea keitto on, eikä pilaa myöskään kuin sen yhden kattilan :D
 
Täytekakkupohja-asiaan lisäisin sen verran, että jos on tottunut tekemään sokerikakkupohjan tyylillä "jauhoja/ sokeria/munaa yhtäpaljon", niin kannattaa vähentää sokerin määrää jonkun verran,silloin kakku ei lässähdä niin helposti. Samoin se munasokerivaahdon vatkaaminen huoneenlämpöisistä aineista ja riittävän pitkään on todella tärkeä pointti. Itse teen melkein niin, että otan munat keittiönpöydälle jo aamulla, jos tiedän tekeväni pohjan illalla.Ja uuninluukkua ei saa avata keskenkaiken!
 
Tuo on muuten jännä juttu, tuo kakun lässähtäminen. Noita vinkkejä ja muita on niin kovin paljon, mutta itsellä ei ihan aina tule niitä noudatettua. Silti en ole koskaan mielestäni onnistunut lässähdyttämään kakkua niin, ettei se olisi kelvannut (olen leiponut myös muualle kuin perhepiiriin, jokin taso on siis pakko ollut olla :)) valmiina. Mahtaakohan syy olla kuitenkin minussa, etteivät kriteerini ole tarpeeksi korkealla, kun ihmettelen sitä kuinka ihmiset saavat pohjat niin helposti lässähtämään?

Lisään sitten kuitenkin kaikesta huolimatta yhden vinkin kakkukategoriaan, tästä minulle ainakin sanottiin usein lapsena; kun kakku on uunissa, ei saa pommpia tms. joka tärisyttäisi uunia, silloin kakkupohja laskee melkoisen varmasti.
 
Minun karvaaseen kokemukseen pohjaava vinkkini taas on se, että jos kakku toisensa jälkeen lässähtää, on syytä vaihtaa vuokaa. Meidän vanha vuokamme oli jotenkin viallinen, eikä siinä saanut kukaan syntymään kuin kahden sentin paksuisia kakkupohjia. Uutta vuokaa ei ole vielä hankittu (osatn nykyään valmiita kakkupohjia kaupasta), mutta päätellen siitä, että äitini kakut onnistuvat nykyään ihan hyvin, vika oli vuoassa, joka oli alun perin hänen omaisuuttaan ja siirtyi sitten meidän huusholliimme.
 
Hei, kuka viisas osaisi selittää minulle sen, miksei etikkapunajuurista tehdyissä Lindströmin pihveissä säily punainen väri kypsäksi saakka? Uuniin mennessään pihvini olivat mukavan punaisia, mutta ulos tullessaan ne näyttivät jälleen kerran tavallisilta jauhelihapihveiltä. Päättelisin, että juuri etikka tähän vaikuttaa, mutta miksi oi miksi? Tuoreiden punajuurten kanssa kun tätä ongelma ei esiinny.
 
Osaisiko joku kasvisihmisistä kertoa, mitä tofusta voi tehdä? Kiinnostaisi kokeilla, mutta Vegaaniliiton ohjeet ovat jotenkin monimutkaisia. Yön yli kestävä marinointi tuntuu vähän hankalalta. Onko siis mitään perusohjetta, jossa tofu toimittaisi ikään kuin lihan virkaa ja sen kanssa voisi syödä pastaa/riisiä/perunoita?
 
En ole kasvisihmisiä, mutta vegaanivaliota noudattavan kaverin kanssa on tullut kokkailtua pariin kertaan. Kyseinen kaveri laittoi tofua viipaleiksi, pyöritteli ensin vedessä, sitten vehnäjauhoissa, ja sitten mausteseoksessa. Mausteiksi laitettiin jotain ihan valmiita mausteseoksia ja grillimaustetta ja muita perusjuttuja. Pannulla paistettiin ja syötiin wokkivihannesten ja nuudelien kanssa, ja kyllä se oli minusta niin hyvää että uskaltaisin suositella. Uskon kyllä että on ihan yhtä hyvää esim. pastan tai riisinkin kanssa, mutta nuudeleiden kanssa vain olen kokeillut.
 
Tuoretofu toimii myös sellaisenaan paistettuna tai grillattuna, jos mieto maku ei haittaa. Kuiva, rakeinen tofu sen sijaan kaipaa kaikenlaisia liotuksia ja maustamisia, mutta esim. jauhelihakastikkeessa se toimii lihan korvikkeena.
 
Oma kehu haisee pizzalle :)

Teimme eilen vaimoni kanssa ehkä parasta maistamaani pizzaa ikinä.

1. Lammaspizza
2. Klassinen Margaretha
3. "Pizza di Prociutto"

1. Normaalilla pellillä karitsanjauhelihaa, Baski-juustoa (lampaanmaidosta, myös muut lammasjuustot käy, kuten pecorino), mozzarellaa, sekä pikantti tomaattikastike.
- mehevä lätty meille, jotka olemme hulluna lampaaseen

2. Pizzakivellä paistettuna, tuoretomaattia, basilikaa ja mozzarellaa.
- Aina niin toimiva klassinen yhdistelmä. Ja kauniskin vielä, kun ruoka-aineista tulee italian lipun värit.

3. Normipellillä pikanttia tomaattikastiketta, mozzarellaa, mitälie arkijuustoa, parmesan-juustoa, ilmakuivattua kinkkua ja hetki ennen uunista ottamista päälle villirucolaa.
- Todella hyvää. mozzarellan hillitty aromi täydensi kivasti ilmakuivatun kinkun suolaisuutta.

Tärkeitä asioita oli:

tehdä huolella ja maltilla hyvä taikina,

kohottaa sitä vähintään puoli tuntia,

keittää tomaattikastike kuorituista tai tuoreista tomaateista ja maustaa se hyvin,

sekä paistaa korkeassa (280 astetta) lämmössä vähintään 15 minuuttia.
 
Nälkä tulee, Lathron :p Millainen tuo pizzakivi on, ja onko moinen kallis?

Vallan hurmaavien ja nopeatekoisten tryffelikeksien ohje;

1 dl sokeria
1 1/4 vehnäjauhoja
½ tl leivinjauhetta
hyppysellinen suolaa
3 rkl kaakaojauhetta
25 g voita
1 muna kevyesti vatkattuna
1 tl vaniljaesanssia (koska minulta ei moista löytynyt, korvasin sen vaniljasokerilla)
tomusokeria

Sekoita sokeri, jauhot, kaakaojauhe, suola ja voi sähkövatkaimella. Lisää muna ja vaniljasokeri (itse lisäsin tässä vaiheessa n. 1½ rkl vettä myös) ja vatkaa tasaiseksi. Laita taikina jääkaappiin joksikin aikaa, mutta korkeintaan noin puoleksi tunniksi.
Pyörittele noin saksanpähkinän kokoisia pallosia ja pyörittele ne tomusokerissa. Laita ne leivinpaperilla vuoratulle pellille, jätä reilu väli, sillä keksit leviävät. Paista 180-asteisessa uusissa n. 10-12 minuuttia, kunnes keksit ovat juuri jähmettyneet. Siirrä jäähtymään ja koristele tomusokerilla.

Alkuperäinen ohje on kirjasta Suklaa -365 vastustamatonta makuelämystä, jota olen ihan hivenen muokannut.

Suosittelen kokeilemaan!

Iskin myös kuvan tauluseinälle valmistamistani kekseistä, ovat varsin suloisen näköisiä :)

Tryffelikeksit
 
Anewielh sanoi:
Nälkä tulee, Lathron :p Millainen tuo pizzakivi on, ja onko moinen kallis?
Click to expand...

Aika tyypillinen lajinsa edustaja 25 Euroa

http://www.varuste.net/tuotetiedot2.asp?_prodid=2738&nimi=Hukka+Pizzakivi

Eli sillä voi tavoittaa tavallisessa uunissa kivipohjauunin tuomaa pizzapohjan rapeutta. Se pistetään kuivana lämpiämään uuniin samalla kun itse uunia aletaan lämmittää. Ei vaadi ihmeempää huoltoa, kivi kun on.

Ei se ole mikään huono ostos ollut, mutta onhan se kieltämättä vähän hipostelua :D
 
Isilmírë sanoi:
Tuoretofu toimii myös sellaisenaan paistettuna tai grillattuna, jos mieto maku ei haittaa. Kuiva, rakeinen tofu sen sijaan kaipaa kaikenlaisia liotuksia ja maustamisia, mutta esim. jauhelihakastikkeessa se toimii lihan korvikkeena.
Click to expand...

Kokeilin muutama päivä sitten tofua paistettuna ja suosittelen ehdottomasti! Lisukkeena oli perunamuussia eli duunaripuoliskoni tuli aivan täyteen tästä vegeateriasta. Sekoittelin muuten (kuivina) mausteseoksen, jossa oli suolaa, pippuria, paprikaa(yllätys!:D) ja provance -yrttisekoitusta. Heittelin sitten tasaisesti sen öljytylle kuumalle pannulle ja paistelin tofun. Mitään voimakkaan makuista tuostakaan ei tullut, mutta vähän mauttomaan tofuun toi mukavan säväyksen.

Seuraavaksi ajattelin kokeilla marinaadin tekemistä tofulle. Onko täällä kellään hyviä vinkkejä?
 
En tiedä niinkään tofun marinadiksi tätä, mutta salaattiin olen tällaista sotkenut;

Valkoviinietikkaa, chilikastiketta, soijakastiketta, valkosipulia ja inkivääriä, kaikkia oman maun mukaan.

Olen aivan ihastunut tähän! Sekoitan tuon vaan salaatin joukkoon ja annan olla jääkaapissa jonkin aikaa ja tadaa, salaatti on maustunut sellaiseksi että sitä söisi melkein kuinka paljon tahansa :D
 
Kokeilin tofua jonkun kummallisen ohjeen mukaan, jossa palat kieriteltiin ensin jossain jauho-munaseoksessa. Ostin yrttimaustettua tofua, mutta maku jäi aika laimeaksi. Ehkä pitäisi vain upottaa tofu hetkeksi soijakastikkeeseen ja kokeilla sillä?
 
Olin haukkana korjaamassa talteen the Miitistä jääneitä ruokatarvikkeita (toivottavasti en vienyt keltään ihan törkeästi näpeistä...). Niillä on syötetty pesuetta jo monta päivää. On tehty kesäkurpitsa-tomaattivuokaa juustolla (minä nam, lapset yök), makkaraperunoita, vohveleita, salaattia, välipaloja yms. Nyt ovat viimeiset the Miitti vehnäjauhot menossa uuniin ranskanleivän muodossa. Kun olen muutenkin kierrätyshenkinen, niin on hyvä mieli siitä, ettei avattuja purkkeja/pusseja ja sunnuntain aamiaisen leikkeleitä tarvinnut heittää pois.

Kohta varmaan nuuhaan kauppojen roskikset aukioloaikojen jälkeen...
 
Pari vuotta sitten en edes tiennyt milloin vesi kiehuu...

Vaikka pidänkin ruoasta, hyvästä ruoasta (en kuitenkaan ole mikään snobi) en itse jaksa ryhtyä niitä tekemään. Letut ja köyhät ritarit syntyvät kyllä käden käänteessä.
 
Eilen sain tehtyä mansikkamehua sekä -hilloa, mansikoita kului 20 litraa mehuun ja kymmenen hilloon. Nyt tosin rupesin ajattelemaan, jotta mansikka-minttuhillo voisi olla herkullista. Onko kenelläkään kokemusta moisesta yhdistelmästä, tahi peräti jopa ohjetta?
 
Puutarhanetistä löytyi raparperi-minttuhillon ohje. Sitä voinee soveltaa myös mansikoihin. Kannattaa kuitenkin huomata, että tämä ei ole säilykehillon ohje, eli jos tuotoksen haluaa säilyvän pidempään, se pitänee pakastaa (jos se nyt sitten kestää pakastustakaan). Ohje menee näin:

½ l raparperinpaloja
1 dl sokeria
2 rkl juoksevaa hunajaa
½ dl minttusilppua
½ dl sitruunanmehua

Leikkaa raparperi pieniksi paloiksi. Lisää kattilaan (ei alumiini!) sokeri, hunaja ja minttusilppu. Sekoita hyvin ja anna vetäytyä puolisen tuntia. Lisää sitruunanmehu ja nosta levylle. Kuumenna kiehuvaksi koko ajan pohjia myöten sekoittaen. Keitä pari minuuttia ja käännä lämpö pois levyltä. Sekoittele vielä pari minuuttia, muuten se saattaa palaa pohjaan. Hillo on tässä vaiheessa löysää, mutta tanakoituu jäähtyessään. Hillo ei ole säilyke.
 
Kuulostaisi aika hyvältä. Voisikohan tuon ohjeen muokata säilykkeeksi... Tykkäisiköhän se huonoa hillosokerista ja pienestä tilkasta atamonia. Kun en oikein tiedä kuinka tuo minttu reagoisi tuohon. Pitänee kokeilla, eiköhän sen siitä sitten näkisi ja maistaisi, vieläkö on elossa, jos se edes säilyisi syömättömänä pitkään :p

Eilen kokeilin ensimmäistä kertaa elämässäni laittaa parsakaalia piirakkaan. Antoi varsin hyvän lisän makupalettiin, ja varmaankin käytän sitä uudestaankin. En ollut aiemmin edes tullut ajatelleeksi kuinka hyvä aines se on piirakoita silmällä pitäen.
 
You must log in or register to reply here.
Ylös