Lohikäärmevuori on omalla tavallaan varsin oiva käännös, jos kohta yleisesti olen sillä kannalla ettei kääntäjä saisi muuttaa kirjan tyyliä.
Nimikäännökset ovat toki hassuja, mutta monet myös varsin osuvia. Katsokaapa vaikka englanti-suomi -sanakirjasta mitä siellä sanotaan sanasta 'bilbo'. Ja lopultakaan, ei se Kalpa Kassinen edes juuri sen hassumpi ole kuin Bilbo Reppuli. Jälkimmäiseen käännökseen vain olemme tottuneet.
Sitäpaitsi esimerkiksi Kyty Kultainen on niin upea käännös, että alkuperäinen Smaug-parka jää auttamatta kakkoseksi.
Tällä kaikella en siis taaskaan tahdo varsinaisesti puolustella nimikäännöksiä, yleisesti olen turhaan suomettamista vastaan, totean vain ettei työtä mielestäni ole todellakaan suoritettu huonosti.
Muuten olen sitä mieltä, että jos minulle joskus lapsia siunaantuu, luen heille ensimmäisenä versiona Lohikäärmevuori-käännöstä (kuitenkin muuttaen nimet lukiessani Hobitin versioiksi). Uskoisin että Lohikäärmevuori voi jo sopia sellaiselle lapsukaiselle, jolle Hobitti vielä olisi liian raskas.
Janssonin kuvitus on mielestäni sinällään varsin oiva ja sopii Lohikäärmevuoreen, mutta toki siinä häiritsevät muutamat seikat, jotka eivät oikein ole alkuperäisteoksen kanssa yhteneväisiä. Siksi minusta onkin omituinen idea yhdistää Janssonin kuvitus ja Hobitti, kun kuvitus kuuluu mielestäni nimenomaan Lohikäärmevuoreen. Joka ei muutenkaan ole välttämättä aivan niin tarkka tarinan alkuperäisdetaljien suhteen.
Nerwen, olen maininnut tämän ennenkin, mutta kerrataan vielä: Olen kateellinen. Ka-teel-li-nen. Ei sitä hiiskatin opusta löydy ei vain niin mistään.