Lukio
- Keskustelun aloittaja valkoinenvirta
- Aloitettu
Ereinion
Kontulainen
[color=blue:f96fddd48f]Huom.Tämä ja seuraava viesti siirretty tänne Kielen & Kulttuurin keskustelusta Historia ja historianopetus. Tik[/color]
Tai ei niitä ehkä kymmentäkään tarvittaisi, kun nopeasti vilkuilin nykyopsun läpi. Kielten suhteen uskoisin nykyisen määrän pakollisia kursseja riittävän, matikkaan voisi lisätä pitkän puolelle yhden, kun siellä muistaakseni on jatkuvasti ollut vaikeuksia saada kymmenessä kurssissa kaikki relevantti asiasisältö läpi. Luonnontieteiden puolella nykymäärä lienee kelpo, korkeintaan biologiaan yksi pakollinen lisää (ekologia voisi olla nykytilanteessa aika asiallinen). Uskonnossa voisi uudistaa systeemin niin, että siirtää etiikan kurssin kaikille pakolliseksi filosofiaan ja ussaan pakolliseksi maailmanuskonnot. Filosofia varmaan pärjäisi hyvin, kun pakollisia olisi kaksi. Historiaan tosissaan yksi pakollinen lisää, ja Suomen historia mieluummin sellaiseksi, että siinä käydään koko historia lyhyesti läpi, valinnaisiksi sitten pari ajanjaksoja syvventävää. Lisäksi joku pakollinen tietotekniikan kurssi, mielellään sellainen jonka suorittaminen itseopiskeluna on mahdollisimman helppoa niille jotka asiat jo osaavat.
Tuo tekisi yhteensä neljä pakollista lisäkurssia, viisi jos lukee pitkää matikkaa. Silloin kai lyhyen matikan lukijoilla olisi 52 kurssia pakollista, pitkän 57. Jäisi vielä ihan hyvin tilaa valinnaisuudelle.
Itse asiassa vain yksi, jos ottaa kaksi musiikkia, kuten minä piirrustustaidoton. Vai onko se muuttunut nykyään?Päärynä sanoi:
Vähennetään valinnaisuutta. Kymmenen pakollista kurssia lisää ja jos sen jälkeen haluaa vielä kaikkea kivaa niin ottaa sitten vähän enemmän kursseja. Tämä sitäpaitsi estäisi sen, että 40 prossaa lukiosta olisi jotakin mikkihiirikursseja.
Tai ei niitä ehkä kymmentäkään tarvittaisi, kun nopeasti vilkuilin nykyopsun läpi. Kielten suhteen uskoisin nykyisen määrän pakollisia kursseja riittävän, matikkaan voisi lisätä pitkän puolelle yhden, kun siellä muistaakseni on jatkuvasti ollut vaikeuksia saada kymmenessä kurssissa kaikki relevantti asiasisältö läpi. Luonnontieteiden puolella nykymäärä lienee kelpo, korkeintaan biologiaan yksi pakollinen lisää (ekologia voisi olla nykytilanteessa aika asiallinen). Uskonnossa voisi uudistaa systeemin niin, että siirtää etiikan kurssin kaikille pakolliseksi filosofiaan ja ussaan pakolliseksi maailmanuskonnot. Filosofia varmaan pärjäisi hyvin, kun pakollisia olisi kaksi. Historiaan tosissaan yksi pakollinen lisää, ja Suomen historia mieluummin sellaiseksi, että siinä käydään koko historia lyhyesti läpi, valinnaisiksi sitten pari ajanjaksoja syvventävää. Lisäksi joku pakollinen tietotekniikan kurssi, mielellään sellainen jonka suorittaminen itseopiskeluna on mahdollisimman helppoa niille jotka asiat jo osaavat.
Tuo tekisi yhteensä neljä pakollista lisäkurssia, viisi jos lukee pitkää matikkaa. Silloin kai lyhyen matikan lukijoilla olisi 52 kurssia pakollista, pitkän 57. Jäisi vielä ihan hyvin tilaa valinnaisuudelle.
Kuulostaa kyllä hyvältä idealta pakollisten kurssien lisääminen. Toisaalta se vähentää aina opiskelumotivaatiota, jos kurssi on pakollinen, mutta toisaalta eihän kai kukaan lukioon sillä mielellä menekään, että pääsee opiskelemaan vain ja ainoastaan niitä kursseja, jotka kiinnostavat itseä eniten. Mutta kannatan siis! :beer:
Lisäisin myös kursseja fysiikkaan ja kemiaan. Nyt ei näytä olevan kuin yksi pakollinen kumpaakin (tarkistin vaihteeksi, miten kurssit ihan oikeasti menevät nykyään), ja yleissivistykseen kuuluisi minusta myös fysiikan lakien tunteminen arkielämän kannalta, siis että tajuaa miten vaikka valo ja ääni toimivat, ja jotain energiakysymyksistäkin. Samoin kemiaa voisi olla enemmän. Ja uskonnonopetuksen voisi uudistaa kokonaan, tehdä jonkinlaisen yhteisen uskontojen historiaa ja etiikkaa valottavan aineen, joka ratkaisisi IMO monta ongelmaa. Mutta tämä on offtopikkia. Voisiko keskustelun laajentaa koskemaan lukio-opetusta yleensä vai pitääkö vaieta?
Ai niin, ja lisäisin myös taidehistorian kurssin pakollisiin. Se jää historianopetuksessa liian vähälle mielestäni.
Lisäisin myös kursseja fysiikkaan ja kemiaan. Nyt ei näytä olevan kuin yksi pakollinen kumpaakin (tarkistin vaihteeksi, miten kurssit ihan oikeasti menevät nykyään), ja yleissivistykseen kuuluisi minusta myös fysiikan lakien tunteminen arkielämän kannalta, siis että tajuaa miten vaikka valo ja ääni toimivat, ja jotain energiakysymyksistäkin. Samoin kemiaa voisi olla enemmän. Ja uskonnonopetuksen voisi uudistaa kokonaan, tehdä jonkinlaisen yhteisen uskontojen historiaa ja etiikkaa valottavan aineen, joka ratkaisisi IMO monta ongelmaa. Mutta tämä on offtopikkia. Voisiko keskustelun laajentaa koskemaan lukio-opetusta yleensä vai pitääkö vaieta?
Ai niin, ja lisäisin myös taidehistorian kurssin pakollisiin. Se jää historianopetuksessa liian vähälle mielestäni.
No ei todellakaan pitäisi lisätä fysiikan ja kemian pakollisten kurssien määrää! En missään nimessä väheksy noiden oppiaineiden merkitystä - päin vastoin, ne ovat välttämättömiä teknologian, lääketieteen ja muiden tärkeiden soveltavien luonnontieteellisten alojen kehitykselle - mutta tavallinen tallaaja saa aivan riittävät perustiedot kemiasta ja fysiikasta jo peruskoulussa. Niille, jotka tähtäävät jatko-opinnoissaan matemaattis-luonnontieteelliselle tai tekniselle alalle, on jo nyt mahdollista täyttää merkittävä osuus koko lukion oppimäärästä pitkällä matikalla, fysiikalla ja kemialla.
Nämä oppiaineet ovat sellaisia, että ne lähinnä luovat tarvittavan tietopohjan tiettyjen, joskin varsin monien, alojen jatko-opinnoille. Niinpä niitä ei ole tarvis opettaa liiaksi niille, jotka eivät kyseisille aloille ole suuntaamassa. Sen sijaan esimerkiksi biologia, historia, äidinkieli ja vieraat kielet (etunenässä englanti) ovat hyödyllisiä aivan kaikille tavallisessa arkielämässä. Suoranainen hyöty jatko-opintojen suhteen on puolestaan paljon edellisiä suppeampi (historiantutemuksesta on jatko-opinnoissa hyötyä lähinnä historianopiskelijoille, mutta ei niinkään biologianopiskelijoille, ja päin vastoin; fysiikkaa ja matematiikkaa puolestaan tarvitaan monilla erilaisilla aloilla).
Niinpä lisäisin pakollisia kursseja pikemminkin arkihyödyllisissä kuin matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa (poikkeuksena biologia, joka on arkihyödyllinen maluaine). Toisesta pakollisesta fysiikankurssista ei olisi juurikaan arkihyötyä, mutta ei sillä vielä Otaniemeenkään päästä, sillä siihen vaadittaisiin jotakuinkin täydet yhdeksän kurssia.
Taidehistoria puolestaan on niin spesifi ala, että sitä on turha pakollisena lähteä opettamaan. Syventävä kurssi riittäisi hyvin. Jos joku historian lähitieteiden kurssi olisi otettava mukaan, ehdottaisin etnologiaa, kulttuuriantropologiaa ja folkloristiikkaa. Enemmän siitä olisi hyötyä kuin taidehissasta.
Nämä oppiaineet ovat sellaisia, että ne lähinnä luovat tarvittavan tietopohjan tiettyjen, joskin varsin monien, alojen jatko-opinnoille. Niinpä niitä ei ole tarvis opettaa liiaksi niille, jotka eivät kyseisille aloille ole suuntaamassa. Sen sijaan esimerkiksi biologia, historia, äidinkieli ja vieraat kielet (etunenässä englanti) ovat hyödyllisiä aivan kaikille tavallisessa arkielämässä. Suoranainen hyöty jatko-opintojen suhteen on puolestaan paljon edellisiä suppeampi (historiantutemuksesta on jatko-opinnoissa hyötyä lähinnä historianopiskelijoille, mutta ei niinkään biologianopiskelijoille, ja päin vastoin; fysiikkaa ja matematiikkaa puolestaan tarvitaan monilla erilaisilla aloilla).
Niinpä lisäisin pakollisia kursseja pikemminkin arkihyödyllisissä kuin matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa (poikkeuksena biologia, joka on arkihyödyllinen maluaine). Toisesta pakollisesta fysiikankurssista ei olisi juurikaan arkihyötyä, mutta ei sillä vielä Otaniemeenkään päästä, sillä siihen vaadittaisiin jotakuinkin täydet yhdeksän kurssia.
Taidehistoria puolestaan on niin spesifi ala, että sitä on turha pakollisena lähteä opettamaan. Syventävä kurssi riittäisi hyvin. Jos joku historian lähitieteiden kurssi olisi otettava mukaan, ehdottaisin etnologiaa, kulttuuriantropologiaa ja folkloristiikkaa. Enemmän siitä olisi hyötyä kuin taidehissasta.
Minä en ainakaan muista peruskouluaikojen kemian– ja fysiikantunneilta juuri mitään, paitsi palavan magnesiumin (?). En käynyt lukiossakaan kuin pari kurssia niitä, ja tunnen oloni todella epäsivistyneeksi. Ehkä fysiikan ja kemian opetusta voisi uudistaa kaavojen pyörittelystä johonkin järjellisempään suuntaan, mutta aineet itsessään kuuluvat kyllä mielestäni ehdottomasti yleissivistyksen piiriin eivätkä suinkaan vain alalle suuntaavien opintoihin. Kyllä ylioppilaan pitää tietää, miten luonto toimii. Ja se, että lukiossa on paljon valinnaisia kursseja jostain aineesta, ei tarkoita sitä, että siitä aineesta voisi sitten vastapainoksi olla oikein vähän pakollisia.
Arkihyödylliset aineet sinänsä ovat kyllä minunkin mielestäni sellaisia, joita pitäisi opettaa. Lisäisin Hatun listan plagiaattiini kumminkin vielä maantieteen, joka on erittäin suurissa määrin arkihyödyllinen aine.
Taidehistoria on ehkä joo vähän spesifi aine pakolliseksi. Voisi riittää minullekin, jos sitä sivuttaisiin enemmän pakollisilla kursseilla ja sitten sen lisäksi tarjottaisiin valinnaisena, näin tarkemmin ajatellen – ja ehkä sitä tarjotaankin nyt valinnaisena. Mutta on pakko huomauttaa, etten voi pitää kyllä folkloristiikkaa sen epäspesifimpänä kuin taidehissaakaan.
Jos hyödystä lähdetään, niin taloustietoa ja äkkiä, kymmenen pakollista kurssia!
Kyllä, oli pakko. Olen pahoillani.
Arkihyödylliset aineet sinänsä ovat kyllä minunkin mielestäni sellaisia, joita pitäisi opettaa. Lisäisin Hatun listan plagiaattiini kumminkin vielä maantieteen, joka on erittäin suurissa määrin arkihyödyllinen aine.
Taidehistoria on ehkä joo vähän spesifi aine pakolliseksi. Voisi riittää minullekin, jos sitä sivuttaisiin enemmän pakollisilla kursseilla ja sitten sen lisäksi tarjottaisiin valinnaisena, näin tarkemmin ajatellen – ja ehkä sitä tarjotaankin nyt valinnaisena. Mutta on pakko huomauttaa, etten voi pitää kyllä folkloristiikkaa sen epäspesifimpänä kuin taidehissaakaan.
Jos hyödystä lähdetään, niin taloustietoa ja äkkiä, kymmenen pakollista kurssia!
Kyllä, oli pakko. Olen pahoillani.Päärynä sanoi:
Peruskoulussa opetetaan kolmen vuoden aikana kaikki yleissivistyksen kannalta oleelliset perusasiat fysiikasta ja kemiasta. Lukion pakolliset ykköskurssit ovat hyvää kertausta peruskoulun oppimäärälle. Mikäli tästä ei mitään muista, saa syyttää joko itseään tai opettajaansa (ei olisi ensimmäinen kerta, kun huono opettaja tuhoaa oppilaiden kiinnostuksen mihin tahansa aineeseen).
Itse sain ysejä peruskoulussa ja vedin pakolliset kurssit lukiossa minimipanoksella läpi, kun motivaatio ei riittänyt ja niistä ei tarvinnut ottaa numeroa päättötokariin. Olen humanisti, ja tiedän kyllä ihan hyvin arkielämässä oleelliset fysiikan ja kemian perusasiat.
Ylipäätään tässä meidän keskustelussamme tuntuu olevan sellainen taustaoletus, että peruskoulussa ei opi mitään, joten kaikki oleellinen pitää opettaa lukiossa.
Olen samaa mieltä maantieteen suuresta arkihyödyllisyydestä. En panisi pahakseni kolmatta pakollista kurssia, painottuen nimenomaan poliittiseen ja kulttuurimaantieteeseen.
Jos hyödystä lähdetään, niin taloustietoa ja äkkiä, kymmenen pakollista kurssia!
Ai-jai! Hyöty on ehkä maailman raiskatuin sana. No, mahdollisesti lukuunottamatta sitä, kun fundamentalistikristityt puhuvat rakkaudesta. Kuten Päärynä, monet ihmiset mieltävät hyödyn synonyymiksi rahalle, materiaaliselle omaisuudelle ja talouskasvulle. Lieneekö syynä se, että koska John Stuart Mill sijoittuu liberalismin traditioon, hänen utilitaristista moraalifilosofiaansakin on iät ajat tulkittu kapeasti talousliberalismin näkökulmasta? Jälleen yksi syy opettaa sitä filosofiaa kahden pakollisen kurssin verran. Ja Tommy Tabermann kertomaan jokaiselle henkilökohtaisesti, että halaus on hyödyllisempi kuin euro! (olettaen, että toimivassa hyvinvointivaltiossa kenenkään pärjääminen ei ole eurosta kiinni - jossain kehitysmaassa euro on taatusti tärkeämpi, rahalla kun on laskeva rajahyöty. Tämä ihan disclaimerina, ettei joku huomauta asiasta, koska on pakko.
) Peruskoulun ja lukion on tarkoitus olla hyödyksi monella tavalla, joista vain yksi on koulutetun väestön Suomelle tuoma kilpailuetu maailmantaloudessa. Tärkeimpinä voisi mainita:
-ympäröivän maailman ilmiöiden ymmärtäminen (luonnontieteet, maantiede, historia, uskonto, ET)
-kommunikaatiotaidot (äidinkieli, vieraat kielet)
-oman elämän hallinta (yhteiskuntaoppi, kotitalous)
Fuinur
Kontulainen
Suunnitelmani Sotkamon IB-lukiota varten saattavat murskautua. Äiti ja isä muuttavat Lappeenrantaan huhtikuun puolessa välissä. En tiedä miten ysiluokan lopun käy. Muuttanen siskoni luo asumaan, mutta sekään ei ole vielä varmaa missä siskoni asuu. Peruskoulun loputtua minun on kuitenkin tarkoitus muuttaa äidin ja isän perässä Lappeenrantaan.
Kysyisin vielä, että asuuko kukaan teistä Lappeenrannassa ja onko teillä tietoa kaupungin lukioista?
Kysyisin vielä, että asuuko kukaan teistä Lappeenrannassa ja onko teillä tietoa kaupungin lukioista?
Edelleen olen eri mieltä kemiasta ja fysiikasta, mutta enpä keksi mitään uusia järisyttävän hienoja perusteluja. Minusta peruskoulupohja vahvistettuna parilla lukiokurssilla ei vain riitä, enkä halua syyttää opettajiani saati (kauhistus!) itseäni huonosta yleissivistyksestäni. Paljon kivempi syyttää järjestelmää. Mutta nykyäänhän kemiaa ja fysiikkaa aletaan opettaa jo ala-asteella, vai aletaanko? Toivottavasti aikaisempi aloitus parantaa (minun mielestäni) huonoa tilannetta.
Se on tosiaan totta, kyllähän peruskoulussa oppii asioita. Hyvä huomio. Peruskoulut ovat kumminkin tosi eritasoisia. Itselleni oli pieni kulttuurishokki mennä lukioon, kun melkein kaikki tuntuivat olevan minua huimasti edellä esim. matikassa ja ylipäätään melkein kaikessa, siis siinä mielessä, ettei meillä kerta kaikkiaan oltu käsitelty monia asioita, joita toisen paikkakunnan yläasteella oli käsitelty ja jotka periaatteessa olisi ”pitänyt” osata. Vaikka olinkin ollut hyvä oppilas peruskoulussa. Lukio on ensimmäinen oppilaitos, jossa on oikeasti jotain valtakunnallista, eli ylioppilaskirjoitukset. Lukioita kiinnostaa, kuinka hyvin oppilaat kirjoittavat. Sen sijaan peruskouluissa – huom. oman kokemukseni mukaan – valtakunnallisuus jää laihemmaksi. Tämän takia olisi mielestäni tärkeää, että nimenomaan lukiossa huolehdittaisiin riittävän yleissivistyksen saamisesta, vaikka tietysti on niin että peruskouluissa luodaan pohja yleissivistykselle eikä sitä pidä vähätellä, vaikka sitä tässä koko ajan teenkin.
Auts! No, minä varmaan ansaitsin tuon :roll:
Allekirjoitan. Plus peruskoulun ja lukion pitää olla hauskaa, siksi kuvis ja musiikki… tai siis, öh, koska taidesivistys on myös olennaisen tärkeää.
muoks. kirjoitusvirhe
Hathaldir sanoi:
Se on tosiaan totta, kyllähän peruskoulussa oppii asioita. Hyvä huomio. Peruskoulut ovat kumminkin tosi eritasoisia. Itselleni oli pieni kulttuurishokki mennä lukioon, kun melkein kaikki tuntuivat olevan minua huimasti edellä esim. matikassa ja ylipäätään melkein kaikessa, siis siinä mielessä, ettei meillä kerta kaikkiaan oltu käsitelty monia asioita, joita toisen paikkakunnan yläasteella oli käsitelty ja jotka periaatteessa olisi ”pitänyt” osata. Vaikka olinkin ollut hyvä oppilas peruskoulussa. Lukio on ensimmäinen oppilaitos, jossa on oikeasti jotain valtakunnallista, eli ylioppilaskirjoitukset. Lukioita kiinnostaa, kuinka hyvin oppilaat kirjoittavat. Sen sijaan peruskouluissa – huom. oman kokemukseni mukaan – valtakunnallisuus jää laihemmaksi. Tämän takia olisi mielestäni tärkeää, että nimenomaan lukiossa huolehdittaisiin riittävän yleissivistyksen saamisesta, vaikka tietysti on niin että peruskouluissa luodaan pohja yleissivistykselle eikä sitä pidä vähätellä, vaikka sitä tässä koko ajan teenkin.
Auts! No, minä varmaan ansaitsin tuon :roll:
Allekirjoitan. Plus peruskoulun ja lukion pitää olla hauskaa, siksi kuvis ja musiikki… tai siis, öh, koska taidesivistys on myös olennaisen tärkeää.
muoks. kirjoitusvirhe
Fuinur, jos haluat oikeasti ib-lukioon Sotkamoon (suosittelen), voisin puhua vanhempiesi kanssa. Minä olen Sotkamosta kotoisin, siskoni on/oli siellä lukiossa, ja äitini saattaisi kaivata ensi vuodeksi alivuokralaista kun kerralla taitaa lähteä kolme tyttöä talosta pihalle (yksi oma, yksi serkkuni ja sitten vielä saksalainen ib-lukiolainen).
Minä taas lähdin Sotkamosta Tampereelle lukioon, ja ihan hyvin pärjäsin, joten voin yrittää muuttaa vanhempiesi kantaa tähän asiaan, tai ainakin tuoda heille eteen sen että muutenkin voi toimia. Mikäli asiat etenevät, voisitte vaikka käydä äitini luona kylässä lapsuudenkodissani.
Minä taas lähdin Sotkamosta Tampereelle lukioon, ja ihan hyvin pärjäsin, joten voin yrittää muuttaa vanhempiesi kantaa tähän asiaan, tai ainakin tuoda heille eteen sen että muutenkin voi toimia. Mikäli asiat etenevät, voisitte vaikka käydä äitini luona kylässä lapsuudenkodissani.
Päärynä sanoi:
Alle puolet nuorista menee peruskoulun jälkeen lukioon. Peruskoulun merkitys yleissivistyksen antajana on siis yli tuplasti tärkeämpi kuin lukion. Kyllä amiksetkin tarvitsevat yleissivistystä.
Joo, toki. Voisi vaikkapa puhua itseilmaisusta, jota toteuttavat lähinnä kuvis, musiikki ja äidinkieli.
Olen eri mieltä. Taloutta nimenomaan pitäisi opettaa lisää, koska hälyttävän moni nuori ei hallitse talouttaan. Makrotalouden sijaan pitäisi vaan puhua enemmän mikrotaloudesta - omien menojen ja tulojen hallitsemisesta. Liian moni parikymppinen tuhoaa pikavipeillä taloutensa, jossa ei ole muutenkaan paljoa liikkumavaraa, kun ura ei ole päässyt alkamaan. Samaten nettipokeri on rahareikä monille sitä pelaaville, jotka eivät osaa pelata pokeria.Hathaldir sanoi:
Sellaiset taloustiedon kurssit, jotka opettaisivat lukiolaisia pitämään huolta itsestään, olisivat hyvin hyödyllisiä.
Hathaldir sanoi:
Totta kai tarvitsevat, en tarkoittanut sitä, mutta tässä keskustelussahan oli puhe lähinnä lukiosta ja siitä, millainen sivistys sieltä pitäisi jäädä käteen. Tarkoitin sitä, että jos oletetaan, että ylioppilaalla pitäisi olla tietty sivistys, niin siitä pitäisi huolehtia lähinnä lukiossa eikä ottaa ihan itsestään selvyytenä, että peruskoulussa opetetaan kyllä kaikki tarpeellinen esim. juuri fysiikasta ja kemiasta, joista oli aiemmin puhe.
Siitä, mitä peruskoulun jälkeen pitäisi välttämättä osata, voidaan toki myös keskustella.
Ja olen kyllä Hilgarian kanssa samaa mieltä, että perusasiat on taloudestakin hyvä osata.
Haltiamieli
Kontulainen
Tällaisen yleisen elämänhallinnan opetus olisi minusta paremmin peruskoulun viime luokkien tehtävä - pikavipit ja nettipokeri uhkaavat jokatapauksessa yhtälailla Anne Amiksen kuin Lasse Lukiolaisen taloudenpitoa.Hilgaria sanoi:
Mitä tulee fysiikkaan ja kemiaan, olen Hathan kanssa samoilla linjoilla. Arkisivistyksen kannalta olennainen ymmärrykseni aiheista pohjaa kyllä melkoisen paljolti yläasteopetukseen eikä lukion fysiikkaan (jota opiskelin noin viisi kurssia). Yläasteella pitäisi tulla kyllä opetetuksi fysiikan ja kemian peruslait ja -kaavat. Ja ohjaavat valtakunnalliset opetussuunnitelmat peruskoulutustakin eivätkä vain lukiota; paikallisille huonouksille ei oikein voi mitään, niitä löytyy sekä peruskoulusta että lukiotasolta.
Olisi nähdäkseni lähinnä vain epäreilua pitkän fysiikan ja kemian lukijoiden kannalta, jos useampi kurssi joutuisi kahlaamaan vanhojen perusasioiden kertausta läpi pakollisuutensa vuoksi (ihan tarpeeksi kiire niiden asioiden läpikäynnissä oli muutenkin). Molempien aineiden kurssit on kaikille yhteisten peruskurssien jälkeen jaettu aihealueisiin, jotka eivät ole mitenkään ilmeisen kumuloivia tai toiset toistaan kiistämättä olennaisempia.
Tietysti voisi olla suppeasti vähän kaikkea käsittelevä lavennuskurssi, joka olisi pakollinen kaikille paitsi kyseisen aineen pitkänä lukeville, mutta tässä tulisivat vastaan epäilemättä monet käytännön resurssi- ja järjestelyongelmat.
Fuinur
Kontulainen
Kiitos Iivari, mutta uskon että äitini ei muuta mieltään. Hän katsos ei haluaisi että kaikki lapset muuttavat kertarysäyksellä pois kotoa, sillä siskonikin muuttaa pois kun he muuttavat Lappeenrantaan. Äiti ja isä jäisivät kahdestaan ja siihen he eivät kuulemma ole vielä valmiita. Sitä paitsi löysin muutosta hyviäkin puolia. a) Lappeenrannan Lyseon lukion yhteydessä toimii IB-linja jonne voin pyrkiä. b) Lappeenranta on lähellä Petäjärantaa, joten pääsen varmaan/toivottavasti The Miittiinkin.Iivari sanoi:
c) Muutto on helpompaa lukioon mentäessä, koska kaikki muutkin siirtyvät turvallisesta peruskoulusta omavaraiseen lukioon.
Ainoa asia mikä mieltäni painaa on se, että kaverit ja lapsuudenystävät jäävät tänne. Onhan olemassa puhelimet ja netti ja voivathan he käydä kylässäkin, mutta se ero mikä on Lappeenrannan ja Kajaanin välillä on suuri. Sotkamossa olisi paljon helpompi käydä. Mutta toivottavasti saan uusia ystäviä Lappeenrannasta jos sinne lopulta kesällä muutan.
Kiitos kuitenkin Iivari! Arvostan tuota todella.
Haltiamieli sanoi:
Se on kyllä totta, ja peruskouluopetuksen pitäisi olla hyvätasoista. En tosiaan tarkoittanut kommenteillani sitä, että peruskoululla ei olisi väliä tai että siellä oppisi yleensä ihan mitä sattuu. Varmasti peruskouluopetusta valvotaan ja sen laadustakin pidetään huolta.
Voi olla, että olet oikeassa. Perusasioita ei minustakaan ehkä tarvitsisi kertaamistaan kerrata, mutta olisin itse tykännyt siitä, jos kurssien sisältöä olisi käsitelty enemmän käytännön tasolla. Suuri osa lukion fysiikan parista ekasta kurssista tuntui olevan kaavojen pyörittelyä, mikä oli ainakin omasta mielestäni aika tylsää. Ehkä olisi parempi, jos kemiaa ja fysiikkaa sisällytettäisiin sitten enemmän vaikka biologian ja maantieteen kursseihin, jotta ymmärtäisi helpommin, mistä eri ilmiöt johtuvat. Tai esimerkiksi vähän kaikkea käsittelevä lavennuskurssi, jota Haltiamieli ehdotti. Tai ehkä opetus on nykyään ihan hyvällä mallilla, vaikka minä en sitä sellaisena osaakaan pitää
Kuitenkin vähän vierastan tuota epäreiluus-ajatusta. Miksi fysiikan ja kemian pitäisi olla sellaisia aineita, jotka lähinnä vain valmistavat alan korkeakouluopintoihin, kun mikään muu reaaliaine ei lukiossa sellainen ole?
Päärynä, näinhän se menee. Lukion kurssit perustuu liikaa sille teoreettiselle puolelle ja kokonaisuuskuvan hahmottaminen on hankalaa, vaikka kaikki aineet limittyvät toisiinsa.
Minua myöskin ärsytti se yletön kertaus ja yleissivistäminen. Jotenkin tuntui, että yhdeksän vuotta jaksoi vielä lukea niistäkin asioista jotka ei itseä kiinnostaneet, mutta lukiossa tuli stoppi. Varsinkin esimerkiksi fysiikassa sai opetella kaavoja ja laskutapoja, jotka olivat itselleni täysin turhia. Ne olisi mieluummin voinut käydä läpi sitten niillä kursseilla, jotka oppilaat ovat itse saaneet valita.
Tämä ei toki koske pelkästään fysiikkaa, miksi esimerkiksi biologiassa piti käsitellä niinkin tarkasti jotakin ominaisuuksien periytymistä?
Tosin myönnettäköön, että mielikuvani lukion pakollisilta kursseilta ovat vähintäänkin hatarat.
Minusta lukiossakin pitäisi saada jo keskittyä niihin omiin kiinnostuksen kohteisiin. Pakollisina kursseina voisi säilyä ne aineet, jotka yo-kirjoituksissakin vaaditaan sekä yksi reaali, johon keskittyä. Ehkä muutama matematiikan yleiskurssi, jollei sitä halua enempää opiskella.
Tosin tää olisikin jo aika radikaali muutos eikähän sitä tiedä vaikkei se käytännössä toimisikaan.
Minua myöskin ärsytti se yletön kertaus ja yleissivistäminen. Jotenkin tuntui, että yhdeksän vuotta jaksoi vielä lukea niistäkin asioista jotka ei itseä kiinnostaneet, mutta lukiossa tuli stoppi. Varsinkin esimerkiksi fysiikassa sai opetella kaavoja ja laskutapoja, jotka olivat itselleni täysin turhia. Ne olisi mieluummin voinut käydä läpi sitten niillä kursseilla, jotka oppilaat ovat itse saaneet valita.
Tämä ei toki koske pelkästään fysiikkaa, miksi esimerkiksi biologiassa piti käsitellä niinkin tarkasti jotakin ominaisuuksien periytymistä?
Tosin myönnettäköön, että mielikuvani lukion pakollisilta kursseilta ovat vähintäänkin hatarat.
Minusta lukiossakin pitäisi saada jo keskittyä niihin omiin kiinnostuksen kohteisiin. Pakollisina kursseina voisi säilyä ne aineet, jotka yo-kirjoituksissakin vaaditaan sekä yksi reaali, johon keskittyä. Ehkä muutama matematiikan yleiskurssi, jollei sitä halua enempää opiskella.
Tosin tää olisikin jo aika radikaali muutos eikähän sitä tiedä vaikkei se käytännössä toimisikaan.
Hilgaria sanoi:
Niin kamalalta kuin se tuntuukin myöntää, olen samaa mieltä. Minulle lukion kaksi pakollista yhteiskuntaopin kurssia olivat yhtä kidutusta, mutta taloustiedon kurssi on todellakin tarpeellinen nuorelle. Tosin nykyisen taloustiedon kurssisisältö on huonosti suunniteltu käytäntöä silmällä pitäen: tunnilla kärsivä oppilas saa tietää lähes kaiken mahdollisen valtiotasoisesta taloudesta, mutta erittäin vähän oman henkilökohtaisen talouden hoidosta. Itse olisin kaivannut ainakin tietoa esim. lainanotosta tai muusta talouden hoidosta, mutta tulevaisuudessa pitää mennä vanhempien hihaa nykimään neuvoja kaivatessa.
Ja herran jestas, ei lisää pakollista fysiikkaa lukioon. Edes siitä yhdestä pakollisesta kurssista ei ole ollut mitään hyötyä minulle, mutta kaipa fysiikkaa ja kemiaa täytyy yhdet kurssit olla, jos ei muuta, niin eräänlaisena pakollisena "maistiaisena" kuten pakollinen filosofian ja psykologian kurssi. Mikäli opiskelija kiinnostuu aineesta kurssin aikana, hän voi valita lisää kursseja aineesta, mutta mikäli se fysiikka ei nappaa, ei ole pakko lukea lisää.
Jos jotain, niin äidinkielen määrää voisi lukioissa lisätä. Opettajilla tuntui aina olevan aivan mahdottomasti asiaa, ja yhden esimerkkitekstinkin läpi käyminen koko luokan kanssa saattoi viedä sen 1-2 tuntia, jolloin ei aikaa riittänyt enää muuhun. Lisäksi yhden kurssin aikana oli lähes mahdotonta käydä huolellisesti läpi niin proosa-, näytelmä- kuin runotulkintaakin. Yhtäkkiä edessä olikin jo kurssikoe ja puolet porukasta oli ihan hukassa.
Atheon
Kontulainen
Mun mielestä lukion pakollisten aineiden määrä on hyvä. ja lukion tarkoitushan on syventää yleissivistystä, eikä suinkaan erikoistaa ketään mihinkään, eli jos se ei kiinnosta niin lukioon on silloin turha mennä. Olen siinä mielessä eri mieltä Dilraenin kanssa, että äidinkieli on ainoa aine, jonka määrä voisi jopa vähentää, mutta ei sen määrä ainakaan tulisi lisätä.
Itse en tiedä äidinkielen vähentämisestä, mutta kenties lähestymistapaa aiheeseen voisi muuttaa. Moni kaihtaa kummallisia käsitteitä asialle, jonka kokee hallitsevansa (ja vaikkei hallitsisikaan). Tämä alentaa opiskeluintoa, ainakin huomaamani mukaan. Ehkä taitoja olisi mukavampaa hioa ilman monimutkaisia käsitteitä, ja niille, jotka todella haluavat ymmärtää äidinkieltään syvemmin sen käytön lisäksi, voisi järjestää huomattavasti syventävämpiä kursseja. Muistan joitakin henkilöitä omalta lukioajalta, jotka vetivät kursseja vitosen arvosanoilla vain siksi, etteivät jaksaneet enää keskittyä. Luovan kirjoittamisen kurssilla kukaan ei sensijaan tuntunut välinpitämättömältä. Olisiko sitten johtunut valinnaisesta kurssista.
