Oudot mielihalut ja niiden kanssa eläminen

Minulla on ollut vauvasta asti tapa nyppiä kaulaani. Itse asiassa se näyttää varmaan aika tyhmältä, vähän sama juttu jos imisin peukkuani. Tahtoisin kovasti päästä siitä eroon, mutta... eih.

Kun Rabbi-T nyt otti esille tuon vastakkaisen sukupuolen, niin sanoisinpa, että minua kiehtoo ihan tavattomasti hiljaiset, mietteliäät pojat. Vähän niin kuin he olisivat siellä ihan omassa maailmassaan. Jotenkin vain kiinnostaa tietää mitä heidän päässään liikkuu. :)
 
Pakko oli palata takaisin etten tunnu kummallisesta kun minulla oli niin vähän mielihaluja.

Minulla on sama juttu Eleonoralla: pakko lukea syödessä (tai katsoa tv:tä). Saatan vaellella talossa pitkäänkin etsimässä jotain luettavaa. Alkaa olla enemmän pakkomielle kuin mielihalu.

Muita mielihaluja joita on jo mainittu ovat ainakin arvet. Ne ovat mahtavia. Näkee että on eletty ja kestetty. Siihen liittyen on kynttilällä leikkiminen. Siinäkin koetellaan kestokykyä. Yhdessä sormessa on vieläkin tummentunut läikkä kun en vetänyt sormea pois ajoissa.
 
Juu-u... Ei voi syödä ilman että lukee...
Yksi ärsyttävimmistä pakkomielteistäni on kuivien makaronien syöminen, niistä kun ainakin minun vatsani turpoaa, mutta ne ovat niiiiiiin hyviä. :p (Jos joku muuten syö niitä tässä talossa, se kuuluu suljettujen ovienkin läpi...)
Saunan lämmitys on toinen. Aina on pakko päästä lämmittämään sauna, en minä saunassa olemisesta niin hirveästi välitä, mutta lämmittäminen on aivan ihanaa. :D
Ja kolmantena Dumle-tikkarit. Niitä on kiva pureskella ja sen jälkeen tunti tapella sen toffeen? kanssa, joka jää aina hampaisiin kiinni.
Onhan niitä tietenkin muitakin, mutta en juuri tällä hetkellä muista mitään niin maata kaatavaa, että siitä kannattaisi kirjoittaa.
 
Wind Dragon sanoi:
Minulla on inhottava tapa hyräillä ja puhua itsekseen.

Et ole ainoa, et todellakaan! Hyräilen melkein aina, yleensä huomaamattani. Ja puhun itsekseni. Viimeksi tänään, kun liikuntatunnnilla oli tarkoitus juosta 200 metriä, ja siinä ennen lähtöä sitten ajattelin ettei tästä tule mitään. Ääneen. Olen huomannut itseeni kohdistuvan melko usein oudoksuvia katseita :D

Toinen outo tapani on, etten voi syödä Viilistä ellei sen pinta ole täysin "virheetön". Siis ei minkäänlaisia kuoppia. Jos se osoittautuukin syömäkelpoiseksi, pitää ensimmäinen kerros syödä aivan kuin kuorimalla ohuita siivuja lusikalla, ettei välipalani vain "pilaannu"...
 
Niin ja vielä jäi sanomatta autossa istuminen. Ah, rakastan sitä aivan mielettömästi! Pienenäkin jos joku vaikka oli lähdössä kauppaan, niin minun oli pakko päästä mukaan vain että sain istua autossa [ja matkaa kauppaan oli vaivaiset 700 metriä noin suunnilleen]. Ja minusta on lähes rikollista ajaa/olla auton kyydissä kuuntelematta musiikkia. Ei, ei se ole luonnollista. Minun musiikkiní täytyy vieläpä soida todella kovaa.
Myös yksin ajaminen on ah-niin-ihanaa ja rentouttavaa.
Tuohon samaan sakkiin voisin kyllä lisätä myös junassa istumisen, varsinkin jos on korvalappustereot mukana. Itse asiassa voisin lisätä siihen kaikki millä voi ylipäänsä matkustaa, eli lentokone ja bussi mukaan myös.

Ja ajatteleminen englanniksi. :) Monta kertaa jos esimerkiksi mietin jotain asiaa englanniksi enkä muista jotain sanaa, en voi yksinkertaisesti helpottaa ajatteluani siirtymällä suomen kieleen, vaan minun on jotenkin selvittävä tilanteesta ja lykättävä asian ajattelua niin kauan, että olen joko keksinyt ko. sanan tai saanut sen jotenkin kierrettyä. I know, it sounds very freakin' strange, but can't help it. :roll:
 
Minäkin syön mieluiten lukiessa tai tietokoneen ääressä (mikä ei kyllä ole hyväksi kirjoille ja näppikselle :D ), varsinkin jotain jälkiruokaa. Samaten lukiessa tai elokuvaa/telkkaria katsellessa tulee usein mieli syödä jotakin.
Ja vielä yksi juttu syömisestä, että joskus tulee sellainen olo, että on pakko saada jotain tiettyä syömistä, muttei itsekään tiedä mitä. Sitä sitten tutkii kaikki kaapit läpi, jos löytyisi "sitä jotakin", mutta yleensä ei löydy. Hassua :) .
Minulla ei oikeastaan ole paljon mitään tiettyjä mielihaluja, enemmänkin sellaisia yhtäkkisiä päähänpistoja. Esim. yhtäkkiä haluan taputtaa isoasiskoa tätimäisesti päähän tai alkaa ilman mitään syytä hyppimään ja pomppimaan. :p
 
Minäkin ajattelen usein englanniksi :o Ennen vielä enemmän kuin nyt.
Toinen outo mielihaluni on jatkaa unia ajatuksissani heräämisen jälkeen. Jos esim. olen herännyt johonkin painajaiseen, jatkan sitä tilannetta hereillä ollessa ja keksin siihen erilaisia loppuja.
 
Juu, minäkin ajattelen usein englanniksi. Varsinkin jos kyseessä on jokin vakava asia. (Altistuminen englanninkielisille elokuville, perhaps?) :roll:
Ja sellainenkin on, että saatan milloin tahansa ajatella, mitä tekisin, jos joku hyökkäisi kimppuun. Esimerkiksi juuri äsken tätä miettiessä kävi mielessä, että oikealla puolellani olevalla kukkakepillä (sellaisella paksulla) voisi lyödä päähän, pesuun menevillä sukilla voisi tukehduttaa... :pipe: Tämä saattaa tosin johtua kamppailulajiharrastuksestani ja sen aiheuttamasta (yli)varovaisuudesta.

Onneksi en ole ainoa outo...
 
Grishnákh, et ole ainoa: minäkin mietin usein, että mitä jos vaikka vessassa ollessani peilikaapista hyökkää joku ninja kimppuuni ja kuinka puolustaudun tunkemalla vessahrajan tämän kurkkuun...noin esimerkiksi. :)
 
No minäkin aina silloin tällöin kuvittelen, että takana kävelevä ihminen hyökkää kimppuun veitsen tms. kanssa :) Mutta mitään puolustuskeinoja en olekaan tullut ajatelleeksi, ehkä siksi, että veitsi selässä voisi olla aika myöhäistä puolustautua :lol: .

Sitten minulla on sellainen hauska pakkomielle, etten ikinä mene nukkumaan ilman kahta pehmoleluani. Ja matkoille otan aina toisen mukaani :) . Se on kyllä vähän rasittavaa, jos jompi kumpi niistä on illalla hukassa. Pitää nimittäin aloittaa etsintäoperaatio, eikä pääsekään heti nukkumaan.
 
Oi, minullakin on nuo äpöt, joita on pakko halia ja jotka taistelevat makuupaikasta sängyssäni kahden kissani kanssa. Pienenä (ennen kissoja siis) ne olivat aina vieressäni, mutta nykyään nuorempi kissani puskee ne pois sängystä. :roll: Reissuun otan aina vanhimman äppöni mukaan; se on sellainen kulunut ja kulahtanut pikkuinen kissimirri, jonka nimi on Miiru. Sain sen ollessani kolme syntymäpäivälahjaksi.
 
Aakkosjärjestys on hieno asia. Ja kaikki luokittelut. Kotona on aakkosjärjestyksessä kirjat, vinyyli- ja cd-levyt, dvd:t, videokasetit ja mausteet. T-paidat, sukat ja alusvaatteet on järjestetty värin mukaan. ja käytän vaatteita sillä perusteella, että ne voi pestä samaan aikaan. Esim viikolla 1 vaaleita vaatteta neljäänkymppiin, viikolla kaksi tummia neljäänkymppiin, viikolla kolme vaaleita kuuteenkymppiin. Ja joskus tosiaan tarkista pyykkikopasta minkä lajisia vaatteita kannattaa pukea päälleen, että saan täyden koneellisen pyykkiä kasaan :D

Kirjastojen kirjaluokittelu herättää aina outoa mielihyvää, samoin kansainvälinen sairauksien icd-10 luokitus. On hieno asia, että näillä koodeilla pystytään ilmaisemaan onko potilas vammautunut putoamalla tikkailta vai onko kyseessä putoaminen puusta :) Myös kasvien tieteellinen nimistö on kiva olla olemassa, ja sitä olen joutunut ammattini puolesta aika paljon opettelemaankin.

Punapäihin tunnen myös vetoa, mutta en naisiin vaan miehiin. Ja tietenkään en ole koskaan punatukkaisen kanssa seurustellut. Ehkä joskus tapaan sen puntukkaisen uniformuun pukeutuneen elämäni miehen. Voidaan sitten yhdessä luokitella ja aakkostaa asioita :lol:
 
Kynsien pureskelu: Erittäin ei toivottu tapa josta olen vuosia yrittänyt päästä eroon. Varsinkin silloin kun katson telkkaria puren kynsiä. Mutta nyt tein juuri tässä tiistaina? ennätyksen. Olin kattomassa Tomb Raideria enkä purru kertaakaan kynsiäni *ihmettelee*
Fantasia: Rakastan fantasiaa ja toivoisin että kaikki se olisi totta (no melkein kaikki) Esim. TSH. Toivon tosissani että jossain on Keski-Maa. Tai Potter. Harmittelin joskus sitä kun minua ei oltu 11 vuotispäivänäni muistettu kirjeellä Tylypahkasta *hih*
Miekat ym: Voi kyllä kiitos. En omista yhtään ja se harmittaa. Mutta tiedän kyllä mitä äitini sanoisi jos yht äkkiä huoneeni seinälle ilmestyisi miekka *hih* Mutta kun ensinnäkin ei ole varaa niihin *nyyh* ajattelin sitten itse tehdä sellaisen (isukin avulla) mutta sekin sitten jäi. Jouskarin teinkin tuossa edellis kesänä mutta se oli vain sellainen amatöörimäinen ja tosi huono. Mutta sitten kun minusta tulee rikas ja kuuluisa voin hankkia näitä niin ihania aseita *hymy*
"Vinosilmät": En tavallaan pidä tuosta sanasta mutta antaa olla. Kaikki japanilaiset, kiinalaiset, aasialaiset miehet on aivan... nam! Niiden silmät! Ah! Jalat vain tutisee kun tällainen tulee vaastaan.
"Kiima kausi": Tämä on kavereiden kanssa keksimä selitys niihin tiettyihin päiviin kun kaikki vastaan tulevat vastakkaisen sukupuolen edustajat kiinostavat. Ja tämä kausi on nyt valitettavasti (?) ollut kohta koko vuoden eikä loppua näy *hih*
Arvet, haavat, tuska: Joskus toivoisin että minulla olisi jotain arpia tai haavoja esim. kädessä niin että jokainen näkisi sen. En tiedä miksi mutta jotenkin haluaisin toisten luulevan että olen tehnyt jotain... no... vaarallistakin. Ja tuska on aivan järettömän kiehtova juttu. Fyysinen sellainen nimittäin. Suurin osa tarinoista joita kehittelen päässäni on jossakin kohtaa tuskaa. Milloin jotakuta ammutaan tai survaistaan (kiva sana) miekalla.
Unien jatkaminen: Jos olen yöllä nähnyt jonkin tosi mahtavan unen ja se jää kesken minun on aivan pakko keksiä siihen lisää jatkoa. Se on hauskaa.
Titi-Nalle: Titi on minun ihana nalleni. Se on ollut minulla syntymästäni asti ja nukkuu vieläkin joka yö vierelläni. Mutta en ota sitä mukaan jos lähden jonnekkin. Se pysyy kotona *hymy*
Musta puoleni: *hih* Voisin tavallaan sanoa että luonteeni on musta (joiltakin osin) mutta ulkoapäin sitä ei huomaa. Minua kiinostaa kaikki pimeet jutut. Esim. Noituus, mustat ja synkät kuvat, goottilaisuus ym... mutta se ei tosiaankaan näy ulospäin. Tietenkin tulee päiviä jolloin haluaisin olla täysin musta. Mutta vain kotona. Kouluun harvemmin pukeudun koko mustiin.
Vessassa ja ruokapöydässä lukeminen: Sama juttu kuin muillakin. Mutta ruokapöydässä luen vain silloin kun olen yksin syömässä. Ja jos ei ole tullut vessaan otettua mitään mukaan niin tuoteselosteet (ja yleisissä vessoissa seiniin kirjoitetut jutut *hih*) käy korvikkeena.
Autossa nukkuminen: Kaikkein parhaiten nukun autossa, tarkoitan liikkuvassa autossa. En tiedä mistä sekin on tullut mutta aina, vaikka mentäisiin vain hyvin lyhyt matka, nukahdan. Ajatella mitä tapahtuu sitten kun saan ajokortin *kauhistelee* On varmaankin jotenkin pakko päästä eroon autossa nukkumisesta.
Yksikseen puhuminen: Puhun paljon yksinäni. Varsinkin englanniksi. Ja ne keskkustelut on olleet välillä aika henkeviäkin. Ja olen puhunut monen kuuluisuudenkin kanssa. Esim. Orlando Bloom, Sir Sean Connery, ym. Sekin on hauskaa.
Uusien hahmojen keksiminen: Jos näen hyvän elokuvan minun on aivan pakko kehitellä siihen jokin uusi rooli, itselleni tietenkin. Esim. TSH. Lilith Evoly on siihen keksimäni uusi hahmo *hih* Ja vaikka en ole edes vielä nähnyt The Pirates Of Carabbien (tai jotain sinne päin) olen silti jo keksinyt itselleni siihen hahmon. Melissa, Jack Sparrowsin (?) siskontyttö *hih*
Ruoka: Voi olla että käyn viiden minuutin välein katsomassa jääkaapista tai kaapeista jotain syötävää vaikka hyvin tiedän että siellä ei olisi mitään. Hassua.
Päähän taputtaminen: Joskus ärsytin kavereitani tällä. Se oli hauskaa. Mutta nyt se on jäänyt kun kaverit ei ole täällä *nyyh*
Basso: Kaikki musiikki missä on mahdollisimman kova basso jumputus on aivan ihana. Ja aivan rakastan niitä autoja jotka menevät ohi ja kuuluu vain jumb jumb jumb.
Jäätelö tikku: Kun olen syönyt puikon minun on aivan pakko järsiä se tikku pieniksi paloiksi. Outo juttu.
Vanhat asiat: Rakastan kaikkea vanhaa. Keskiaikaisia, krokokkoo (tai jotain sinnepäin) aikaisia vaatteita, vanhoja huonekaluja, kartanoita, linnoja, kirjoja, lehtiä... siis aivan kaikkea. Ja jonain päivänä ostan vielä itselleni linnan (sitten kun olen rikas ja kuulluisa) ja pidän sen aivan alkuperäisessä kunnossa, ei sähköjä, lämmitystä, juoksevaa vettä. Ja tiettyinä kuukausina/viikkoina (?) pitäisin sitä museona. Ja muuten sitten asuisin siellä.
Kädet: Joskus 8-9 luokalla tuli kauhea pakkomielle käsiin. Huomasin että muutamalla luokkalaisellani (poikia) oli aivan ihanat kädet. En osaa selittää sitä mutta niin se vain on.
Kynttilät ym: Kynttilät on aivan ihania ja tuli noin yleisesti. Nuotiot on aivan ihania varsinkin kun kaikki muu on aivan pimeää ja nuotio palaa (ah, tulee mieleen ripari). Tuli on kaunista. Kun kynttilän sammuttaa siitä tulee aivan ihana tuoksu ja savu noin yleensä on ihanaa.
Vesi: Tulen vastakohta. Rakastan vettä ja olen oikea vesipeto *hih* uiminen on hauskaa ja meri on mahtava juttu.
Yö: Olen yö ihminen. Yöllä tulee kaikki mahtavat ideat esille ja jos voisin lähtisin yöllä ulos kävelylle. Mutta äiti saattaisi hiukan ihmetellä ja olla vastaankin jos lähtisin ulos yöllä. Enkä kyllä sitäpaitsi uskaltaisikaan. Pelkään näitä hämäräveikkoja.
Joulu: Olen Joulu ihminen. Rakastan Joulua ja toivoisin että se olisi koko vuoden. Lanttulaatikko on yksi sellainen mitä voisin syödä vaikka kuinka paljon ja sitä saa vain jouluna. Tarkoitan nyt äitini tekemää lanttulaatikkoa. Ja perunalaatikko. Nam! Ja joulutortut/piparit. Ja kuusi, joulukoristeet ja joulukortit. Teen aina itse joulukortit kaikille tutuille ja tuntemattomille ja joululaulut soi joskus Juhannuksenakin.
Kartat: Ne on mielenkiintoisia. Joskus saatan vain pysähtyä ja tutkiskella jotain karttaa joka sattuu olemaan nenän alla. Sieltä löytää tosi paljon kaikkea kivaa esim. hauskoja kadun nimiä.
Japanilaiset/kiinalaiset merkit: Ne on niin kauniita. Olen yrittänyt metsästää kaikkea mahdollista missä olisi jotain merkkejä. Mutta tähän mennessä olen löytänyt vain yhden vaasin ja viuhkan. Miten voikin olla niin harvassa! Pitää varmaan lähteä Japaniin tai Kiinaan.
Huh... tulipas juttua. Tuossa nyt oli jotain. On niitä varmaankin vielä monta monta muutakin mutta eipä juuri tähän hätään tule muita mieleen.

Tuli tässä vielä yksi mieleen:
"Pitkäletit": Eli pitkähiuksiset miehet. En ymmärrä! Joskus n. vuosi sitten (?) tai kaksi, en voinut sietää näitä enkä ymmärtänyt niitä. Mutta nyt olen alkanut huomata, että joillekkinhan sopii se yllättävän hyvin. Määrittelisin mielelläni "pitkän". Laitan tähän piikkiin jo olkapäille ja hiukan olkapäitä ylempänä olevat hiukset kunhan ei ole takatukka *hymy* vaan ihan tasaisesti.
 
Paljon puhytty lukeminen on myös minun suuri intohimoni. Tässä en puhu kuitenkaan kirjoista, vaan juuri niistä tuoteselosteista mitä vessasta löytyy. Jos menen vessaan ja Aku Ankka ei ole siinä nätisti näkyvillä niin käännän käsisaippuan tuoteselosteen itseeni päin ja luen sitä läpi uudestaan ja uudestaan. Tai jos Aku Ankka löytyy vessasta luen sen yksisivuisen vitsin läpi samalla istunnolla ties kuinka monta kertaa.
Toinen luku-muisto liittyy ala-asteaikaisiin suksiini. Hiihtokilpailussa ja liikuntatunneille hiihtäessä en ajatellut mitään muuta kuin tekstiä mikä osui suksistani silmiini. Sen pienen hiihtolenkin aikana toistin vain sanoja "Atomic ARC - Atomic ARC". :D
 
Minulla on omituinen tapa (yllätys yllätys) painaa "korvannipukkani" (vai miksikö sitä sitten sanotaankin, en osaa selittää oikein. Siinä korvanlehden alapuolella leukaluun ja kaulan välikohta siinä kohtaa, missä se luu tekee melkein tälläisen kuvion: < :roll:) aina kisua vasten halatessani sitä. Tykkään toki painaa sen muitakin esineitä ja ihmisiä vasten, mutta koska tämä luultavasti herättäisi ihmetystä muiden keskuudessa, taidan jättää väliin ;). En tiedä miksi teen niin, se vaan tuntuu ihanalle ja saan siitä sairaanloista mielihyvää.
 
Fetissejä... hhm. Varvassukat. Ne ovat aivan ihania jalassa, näyttävät hauskoilta ja ovat persoonallisia.
Toinen fetissin tapainen on aina toisinaan iskevä pakonomainen tarve järjestää kaikki ja kaikkea.
 
Miekat ja vastaavat ovat jotain sellaista, jotka sykähdyttää. Ainoatakaan en omista, valitettavasti.

Syksyisin ja talvisin pukeudun yleensä mustaan, ellei jokin meno toisin vaadi. Sormusten pyörittely, pakkomielle lukemiseen.. onhan näitä. Olenpa minäkin huomannut joskus ajattelevani englanniksi, ja varsinkin silloin, jos jokin potuttaa.

Ja mitä niihin pitkähiuksisiin miehiin tulee, niihin, joiden hiukset on 'hevi', oma siippani on sellainen.
 
Itsellänikin on kyllä outoja mielihaluja, mutta en niistä mielelläni hirveästi ääneen puhu.. Täällä voisin mainita, muttakun tuo nykyinen tyttöystävä kirjoittelee samalla foorumilla, niin hän voisi ottaa herneen nenäänsä..
Omat mielihaluni voivat olla joidenkin mielestä outoja (kumma juttu?), sairaita, ja laittomia.. Ei niistä sen enempää nyt..
Anteeksi turha postaus..
 
Náryáviel sanoi:
Olenpa minäkin huomannut joskus ajattelevani englanniksi, ja varsinkin silloin, jos jokin potuttaa.

Minulla on sama juttu. Yleensä vaan "väännän" sanat suomalaiseen muotoon. Esim. Mä taidan nyt lähteä walkille.
 
Ylös