Pieniä, suuria ja kaikenkokoisia ilonaiheita

Profiiliviesti
Keskustelu on suljettu.
Meillä on töissä käytössä Gmail, ja satuin vahingossa painamaan käännä-nappulaa avatessani ulkomaiselta päämieheltä tulleen meilin. En ensin tajunnut miksi sain huonolla suomella kirjoitetun työmeilin, ja lukiessani hihittelin ja ihmettelin onko tämä joku aprillipila. Kaiken kruunasi sähköpostin päättänyt toivotus "Ystävällisin terveisin, Takamus".
 
Jopas jotakin. Avokki lähti laavulle kavereidensa kanssa yöksi. Lupasin majoittaa yhden vanhan ystävän festarien ajaksi meille, mukavaa nähdä vaikka sitten vain aamupalalla pitkästä aikaa. (En siis itse osallistu festarointiin.) TV:n tuijottamisen sijaan (tai oikeastaan ohella) olin ahkera keittiössä eli tein kinkkupiirakkaa. Kaverini huumorimielellä heitetystä "jos teet vielä juustokakkua niin en ikinä lähde pois" innostuin sitten vielä tekemään juustokakun. Hauska tunne, kun kaveri on festaroimassa ja minä kokkailen kotona. Ehkä saan osatyydytettyä näin äidinvaistojani jotka ovat biologisen kellon muodossa ilmestyneet pääni sisälle huutelemaan.

Uunissa siis juustokakku, ihan uudella reseptillä ja vielä muokattuna. En ole kovin taitava keittiössä, joten saammepa nähdä mitä siitä tulee. Raportoin sitten tarpeen niin vaatiessa joko ärsytystopikissa tai reseptikirjastossa. :D
 
Uusi iPad HS:n tarjouksella. Mokkulan SIM-siru meni sitten tähän, mutta vaimo sai asioitua nettipankissa tälläkin. Tavallisesti hän ujostelee vehkeisiini tarttumista. Pitää kokeilla, syökö mokkula kännykkäni sirun.
 
Pagba sanoi:
Uusi iPad HS:n tarjouksella. Mokkulan SIM-siru meni sitten tähän, mutta vaimo sai asioitua nettipankissa tälläkin. Tavallisesti hän ujostelee vehkeisiini tarttumista. Pitää kokeilla, syökö mokkula kännykkäni sirun.
Minua ilahduttaa, että D.O.M on taas asialla... :D
 
Ohi on 362! Jäihän siitä vuodesta paljon käteen, tosin uusia kavereita ei varmaan. Varmaan ne uudet kestävät ystävyyssuhteet jäävät armeijassa vähäisiksi. Pitää kirjoitella lisääkin ajatuksia armeijasta, kunhan joskus edistyy ja saa ajatuksia kasaan.

Res. jääk. kiittää ja kuittaa.
 
Ilonaihe nyt, mutta ei kyllä ollut sitä eilen illalla... Selkä on ollut aivan romuna aamulla sängystä noustessa varmaan vuoden verran. Patja kun oli niin väsähtänyt että siinä lepuutellessa ahteri tipahti aina sellaiseen kuoppaan... Päätinkin sitten luopua 12 v vanhasta patjasta ja hommata uuden kehikon, säleikön ja patjan ruotsalaisesta huonekalukaupasta. Tavarat tulivat eilen, aloin niitä illalla kasata, ja luulin että se pohjasäleikkö on sellainen mikä on rullalla, ja joka vaan leväytetään kehikon päälle ja se on sitten siinä. No tämä luulohan osoittautui vääräksi, avasin laatikon ja se pirun sälepohja koostuu 246 (oikeesti!) palasesta. Sitäpä sitten illalla kokosin kolme tuntia. Ei juurikaan naurattanut, mutta yhden nukutun yön perusteella voin sanoa että kyllä kannatti!
 
Henkkamaukasta ostamani My Little Pony -pinnit. Ihan vain siltä varalta, että innostun vielä joskus kasvattamaan kuontaloani pidemmäksi =)
 
Huomenna alkaa kunnon heppailuputki, ensin oma ratsastusleiri ja heti sen loputtua samalla tallilla kesän kohokohta eli lomitus. Minulle annetaan rahaa siitä hyvästä, että pidän hauskaa, jee! \o/
 
Pikku-ukon sukulaissynttärit on nyt vietetty, ja tähteeksi jääneet täytekakunkappaleet (yhteensä melkein kokonainen kakku) matkasivat yövuoroon lähtevän miehen mukana työkavereille syötettäviksi sen sijaan, että olisivat jääneet vanhaan tapaan jääkaappiin kuivettumaan. Pikku-ukko oli ilmeisesti juhliinsa tyytyväinen ja Pichukin sai viilettää iloisesti serkkulauman mukana monta tuntia ja naarmuttaa nenänsä kaatumalla pienimmältä serkultaan perinnöksi saamallaan skeittilaudalla.
 
Lllllukuisia ilonaiheita!

1. Eräät ihmiset ovat ikäänkuin kadonneet tyhjään elämästäni. Ei ole ikävä eikä niiden kanssa tarvitse todennäköisesti juurikaan olla tekemisissä.

2. Eräs toinen ihminen sen sijaan on ihana ja (vähän huolestuttavan) iso osa ajatusmaailmaani.

3. Olen terveempi kuin luulinkaan.

4. Painoni on jopa vähän pudonnut, tosin ei merkittävästi, kiitos pannukakkujen, karkkien ja lörtsyjen, mutta hei! Lähtöpainosta ollaan pudottu!

5. Hans Zimmerin säveltämät Sherlock-leffan musiikit. Leffa on edelleen katsomatta, mutta ah ne musiikit.

6. Se eräs.

Edit. ainiin ja 7. eli se miksi alunperin olin tulossa kirjoittamaan tänne. Potentiaalisesti työhaastattelu ensi viikolla! Miettikää, oikeisiin töihin!
 
Äiti <3 joka vihdoin ja viimein saapui kolmen viikon Kanadanretkeltään. Oli hirveä ikävä, ja on ihanaa kuulla äidin ääntä ensimmäisen kerran kolmeen viikkoon ihan vierestä, eikä puhelimesta tai rigiltä. Olkoonkin vaan, että ääntä käytettiin motkotukseen Suomen kesäsäästä, "hirveä ukkonen, ja sataa kuin saavista kaataen." :D

Toinen ilonaihe on se, että sain eilen olla ensimmäistä kertaa yksin kotona loman aikana, ja kaikki muut olivat menossa. :)
 
Yövuorossa ollut mies nousi urheasti keskipäivällä viemään Pikku-ukon ensimmäiseen Hesacup-matsiinsa, katsoi matsin, toi pojan kotiin ja meni takaisin nukkumaan. Minun ei siis tarvinnut ajella kammoamissani Helsingin liikennevirroissa eikä viihdyttää Pichua Käpylän ankeiden kenttien laitamilla. Huomiset matsit käydään Siltamäessä, jonne uskallan ajaa paljon paremmin (mies tosin innostui itse tämänpäiväisestä uroteostaan siinä määrin, että saattaa tulla mukaan huomennakin) ja jossa voi kuluttaa aikaa frisbeegolfaten pojan pelatessa.
 
Siltamäessä oli ihan kivaa lenkkeilyaluetta (ja sinne tosiaan hirveää ajaa autolla), mutta enimmäkseen kaipaan sieltä lähellä olevaa ja ilmaista luistinrataa. Nykyisellä sijainnilla en ole vielä keksinyt mihin pääsisi kätevimmin luistelemaan joutumatta siitä maksamaan. Onneksi ei tosin ole kesäkauden ongelma tämä.

Shoppailureissu meinasi jo kääntyä ärsytystopikin puolelle, mutta onneksi sitkeys palkittiin. Iskin jonkin aikaa sitten silmäni yksiin juoksukenkiin, ja niitä tänään metsästin. Ensimmäiset kaupat myivät eioota joko koon tai mallin puolesta, ja toisiin ei huvittanut mennä edes sovittamaan kun tiesi hinnan reilusti korkeammaksi. Onneksi pyörähdin sitten vielä yhteen urheiluliikkeeseen, josta kyseistä kenkää sitten löytyi (ja vielä sen verran alennettuun hintaan että näiden kalliimpien puljujen hinta olisi ollut yli kaksinkertainen). Kaikenkukkuraksi sopivat jalkaankin mukavasti, joten nyt on uudet kengät :) Väristä en hirveämmin tykännyt (myynnissä oli siis vain yhtä) mutta se nyt on pikkuvika.

Löysin myös nättejä postikortteja postcrossingia varten :)
 
Isilmírë sanoi:
Yövuorossa ollut mies nousi urheasti keskipäivällä viemään Pikku-ukon ensimmäiseen Hesacup-matsiinsa, katsoi matsin, toi pojan kotiin ja meni takaisin nukkumaan. Minun ei siis tarvinnut ajella kammoamissani Helsingin liikennevirroissa eikä viihdyttää Pichua Käpylän ankeiden kenttien laitamilla. Huomiset matsit käydään Siltamäessä, jonne uskallan ajaa paljon paremmin (mies tosin innostui itse tämänpäiväisestä uroteostaan siinä määrin, että saattaa tulla mukaan huomennakin) ja jossa voi kuluttaa aikaa frisbeegolfaten pojan pelatessa.

Minä olin myös eilen ihmettelemässä Siltiksessä Hesacup-tunnelmaa, vaikka olenkin jo osallistumisiän ylittänyt. Tarkoitus olisi tänäänkin tuossa hieman puolenpäivän jälkeen käydä ihmettelemässä ja katsomassa futista, kun kerran asun vajaan kilometrin päässä kentiltä.

Lisäys. Nyt kun kerran olen viimeisin kirjoittaja, niin laitetaan uusi ilonaihe tähän vanhaan viestiin.

HEUREKA!
Mahtava paikka. Edellisestä visiitistä tuntui olevan ihan liikaa aikaa. Tuollaisissa paikoissa sitä muuttuu tälläinen raavas mieskin taas intoa puhkuvaksi pikkupojaksi.
 
Kuoronjohtaja otti yhteyttä ja kysyi, joko elämäntilanne sallisi paluun kuoroon, kun ykkösaltolle olisi tarvetta kahden laulajan jäädessä pois tulevaksi kaudeksi. Täytyy jotenkin saada paluu järjestymään, olen kaivannut yhdessä laulamista niin kipeästi ja nyt minua todella tarvittaisiin kuoron riveihin.
 
Varustelekan tyylille velkaa olevan ilmoituksen ansiosta myyntiartikkelista esitettyjen huutojen nouseminen reilusti alkuperäistä ostohintaa korkeammalle :)
 
Sukulaisemme järjestävät joka vuosi brunssin kotonaan, ja he kutsuvat sinne kaikki lähimmät sukulaisemme Jyväskylän alueelta.
Olimme siskoni kanssa ajatelleet, että voisimme harjoitella brunssille jonkun lauluesityksen kuin kiitokseksi isännille ja emännille. Päädyimme kauniiseen, kaksiääniseen Lähteellä- nimiseen lauluun, jossa on F.A. Ehrströmin sävelmä, ja Runebergin sanat. Harjoittelimme sitä noin 15 minuuttia, jonka aikana saimme sävelmän haltuumme, emmekä enää häiriintyneet toistemme äänistä. Esitimme sen vanhemmillemme, jonka jälkeen käytimme toiset 15 minuuttia hienosäätöön. Ja nyt sitten osaamme sen. :) Nyt vain toivotaan että yleisö tykkää.
 
Profiiliviesti
Keskustelu on suljettu.
Ylös