Pieniä, suuria ja kaikenkokoisia ilonaiheita

Olin eilen kaksi tuntia pelaamassa pesäpalloa ja ajoin aamupäivällä vielä nurmikon. Tänään tuli naurettua M:n kanssa varmaan puoli tuntia, kun hän on pelottavasti alkanut muistuttamaan minua. Iloinen ja pirteä fiilis :) Minulle myös tarjottiin sijaisuuksia kesäksi alalle, jota en ole aikaisemmin tehnyt ja odotan innolla, että pääsen tapaamaan uusia pomoja :)
 
Näin edellisen nukkumisvaiheeni päätteeksi jälleen poikkeuksellisen kaunista unta. [Jossa esiintyi osaksi tuttu ja osaksi tuntematon naishenkilö, sekä mielenkiintoista maaston transformaatiota liukumäeksi hieman ennen tapaamistamme.]
 
Last edited:
Päätin käväistä parvekkeella yön kuluksi, ja minut yllätti raikas, pehmeä ja yrttinen metsän tuoksu - sade on tehnyt hyvää luonnolle. Torstainen Morel-ilta luonani onnistui myös hyvin, olohuone ja keittiö on yhdistetty toimivalla tilaratkaisulla, joka soveltuu keskisuuren joukon kokoontumiseen mainiosti. Uusi asuntoni on kyllä ollut erinomainen tarpeisiini!
 
Ajattelin kirjoittaa ärsytyksen aiheisiin, että itikat ovat saapuneet. Mutta kun kesä on kauneimmillaan ja ilmakin on loistava, voi ehkä unohtaa tuollaiset pienet murheet, kun maailmassa on paljon suurempiakin, ja olla tyytyväinen siihen, että tähän asti on saanut olla rauhassa itikoilta.
 
Juoksin perjantaina ensimmäisen ultramaratonini, tässä tapauksessa 63 kilometriä. Jaksoin mennä juoksulta suoraan boffotreeneihin, ja tuntuma on että voimia riittäisi vielä pidemmillekin matkoille, mikä on on jatkoa ajatellet toiveita kohottavaa.

Muihin ilonaiheisiin lisättäköön että kävin samana iltana riemastuttavassa ala-asteen luokkakokouksessa, lauantaipäiväni vietin Pirkanmaan rustiikeissa maisemissa hyvästä seurasta nauttien ja ajatuksiani setvien ja nyt lepuutan sieluani täällä Haltiamielen asumuksessa. Elämä vaikuttaisi olevan mallillaan, tai ainakin suunta on oikea.
 
Teltta haettiin eilen postista ja testattiin Mushun kanssa viime yönä. Ihan pätevä nukkumisvaruste jahka lapsi pääsi yli siitä ihmetyksestä että linnut sanoo ihan jatkuvasti "piip piip". Koenukuin sillä patjalla jonka olen ottamassa miittiin mukaan ja kyllä sillä nyt varmasti sen muutaman yön nukkuu siinä kun millä tahansa leirikeskuksen patjallakin. Harkitsen vielä pitäisikö patjan alle laittaa makuualusta, sillä lantio painaa vähän ikävästi pehmeän patjan läpi maahan ja selällään tai vatsallaan ei voi nukkua. Mutta katsoo nyt. Kyllä sitä noinkin pärjäsi. Ja minusta oli ihan kiva kun linnut sanoi koko ajan "piip piip" :)

Voisin iloita myös puhtaista matoista joita alkaa pikkuhiljaa kuivumisjärjestyksessä ilmestyä lattioille. Keväällä ja joulun alla niitä ihan parhaita asioita on kun saa puhtaat matot lattioille <3
 
On ikävä Rammsteinia ja Evanescencea. Ei pieni ikävä vaan sellainen "tuijota seinää ja mieti elämän tarkoitusta" -ikävä. Keikat olivat upeita ja eeppisiä ja Rammsteinin pyrotekniikka lämmitti kivasti minua höperöä joka lähti Vehkalan yöhön aivan liian vähissä vaatteissa. Onhan se kiva kun parinkymmenen metrin päässä on sellainen mukava 10m tulipatsas, jos sattuu olemaan kylmissään. Ääni aika käheänä nyt ja flunssa uhkaa ja korvissa soi mutta on se sen arvoista. :D
Oli jotenkin hassua nähdä kaikki Lindemannit ja Amy Leet läheltä, "omituista" että se ihkutusbändin jäsenkin on ihan oikea ihminen joka elää ja hengittää.
Mutta juu. Yhtäkkiä hienoja juttuja tippuu syliin kiihtyvällä vauhdilla, kiva huomata että pääsykoerupeaman jälkeen on tosiaankin niitä hienouksia tiedossa eikä se ole vain sitä "jos nyt tämän vielä jaksaa niin joskus tulee kivoja asioita vastaan". Ylihuomenna mukaan elokuvan kuvauksiin, kymmenen tuntia yökerhobiletystä Baby Janea varten, uhuu. Jännää elämää. :grin:
 
Aamulla oli niska kipeä ja alkoi jo vähän särkeä päätä. Talossa ei ole muuta särkylääkettä kun lapsen nestemäinen panadoli ja joku ibusal minkä päiväyksestä ei ole tietoa ja jota en saisi muutenkaan syödä. Olin valmis lyömään hanskat tiskiin kaiken tälle päivälle suunnitellun suhteen ja oksentamaan vessassa kivun takia, mutta yllättäen kylmägeeli ja piikkimatto auttoivat ja päänsärky katosi. Nyt se tuntuu vain hiukan sumuisena olona vasemmalla puolella. Niska on edelleen jumissa, mutta siihen ei satu. Tämä oli ihan ennenkuulumatonta että minulla noin pitkälle päässeestä niskajumista selvisi noin vähällä.
Taidan tänään tehdä kyllä vihdan ja vähän ruoskia itseäni saunassa kuntoon. Alaselkä nimittäin juilii myös.

"terve löyly
terve lämmin
terve tervehdyttäjäksi.
Kiven kuuma
puun panema
lämpö luitani lujita,
lihoja lepytä löyly".

Onneksi on kesä ja saa tehtyä vihtoja. Sen parempaa itsehoitolääkettä jumiutuneille lihaksille ei ole (venyttelyä ja liikuntaa en nyt laske lääkkeeksi).
 
Mä sain kuin sainkin jollain ilveellä itseni lavalle lauantaina, pystyin laulamaan ihan kohtalaisesti. (Luonnollisesti omat ongelmansa siinä oli ja kärsin edelleen ihan jäätävästä yskästä...) Muutenkin Tampereen reissu oli supermukava, ihana ilma, hyvää kuoroseuraa, hyvää ruokaa, kissoja, vampereita ja pupuja. Ja koska olen kesätyötön niin saan onneksi nyt taas sairastaa ihan kaikessa rauhassa kotona.
 
Taidan olla saanut festarikuumern koska arvatkee kuka on lähdössä piakkoin Ellie Gouldingin keikalle. Samana päivänä kun tulee tulokset pääsykokeista, joten Ellie on joko palkinto tai lohdutuspalkinto. :p
 
Iloitsen sitä, että en ole enää niin ujo kuin ennen. Tänäänkin Nörttinaisten peliryhmän
jäsen pyysi pelaamaan Overwatchia ja voicechattiin Discordiin ja menin sinne ihan tuosta vain! Suoraan!
Juttelemaan ihmisen kanssa, jota en vielä kauheasti tunne! Ja pelaamaan vielä kaiken lisäksi.

Iloitsen myös mainiosta viikonlopusta Steelin kanssa, siitä, että ensi viikolla on juhannuksen
aikaan 4 päivää vapaata putkeen ja että lomaan ei ole enää pitkä aika.
 
Sivuhomma Konnun kartografiaosaston ja pikapostipalvelun välivouhkana saatu kunnialla suoritetuksi, todettu käytännössä kuinka sydämellistä porukkaa Konnussa majaileekaan, ja oma komea kartta kehyksissä seinällä. :1420:

Hmm, tämä on viestini numero 665, uskaltaako seuraavaa kirjoittaakaan...
 
Minut lisättiin tulevan lukioni tulevien ykkösten erittäin valtavaan group chattiin, jossa on yli sata ihmistä. Ja... ne ihmiset on ihan parhaita! Valitsin niin oikein kouluni, tunnen jo nyt kuuluvani joukkoon. Ihmiset ovat mukavia, hauskoja, avoimia ja kiinnostuksen kohteita on joka lähtöön. Löysin Hamilton-faneja, Lotr-faneja, Harry Potter-faneja, musikaalifaneja, laulajia, näyttelijöitä, tanssijoita, kaikkea. Olen niin innoissani syksystä! Ja sitä en ole sanonut moneen vuoteen.

Toinen kenraali huomenna ja ylihuomenna vihdoin Ensi-ilta! Lataus vaan voimistuu päivä päivältä!

Elämä tuntuu juuri tällä minuutilla olevan ihan mallillaan.
 
^ Tuska jättää arven vai Arwen jättää tuskan, sitä me mietiskeletään sitä me mietiskeletään...

Olen nukkunut hyvin ilman aamukolmen välikukkumisia, se olkoon ilonaiheeni. Sopivasti kun kymmeneltä on kok.as.tunt.keikka.

Päivitys: Keikka jätti lievästi positiiviset muttei mitenkään hurmioituneet fiilikset. Organisaattorit vaikuttivat otetuilta mutta pääasialliset uhrit eivät niinkään.
 
Last edited:
You must log in or register to reply here.
Ylös