Pieniä, suuria ja kaikenkokoisia ilonaiheita

eowynofmay

Kontulainen
@Isilmírë, oisko vinkkejä hyvästä (ruoka)kerman korvikkeesta joka sopisi vaikka sienikeittoon/-risottoon (ja kahviin)? Retkihommissa maitopohjaisten mukana kuskailu on kesäaikaan vähän riskipeliä, vaikka kuinka olis uht-tuote.
Tuttavani ottaa mukaan juustokeittoa, siis sitä jauhetta. Laittaa sitä sieni- ja muihin ruokiin, jotka kaipaavat kermaista pehmeyttä.
 

Dracaena

Raseena
Kuulemma kookoskermaa saa myös kuivatussa jauhemuodossa. Jos siis sietää kookoksen makua, niin siitä saa retkille kivan kermahöysteen. Itse en ole vielä sitä löytänyt, mutta on listalla hankkia seuraavia reissuja varten.
 

eowynofmay

Kontulainen
Kävin katsomassa Finnkinon tiliäni ja kas! Siellä olikin jäljellä 4 sarjalippua, joiden voimassaoloaikaa on pidennetty. Ostettu varmaan 2019. Miellyttävä yllätys :)
 

Husky

Ilmaanhaukkuja
Sitä vähän pelkäsinkin, että kasvisversiot eivät välttämättä sovellu. Kiitos kokemuksista! Täytyy vaan raahata se uht-kerma mukana ja käyttää ekalla lounaalla.

Kuulemma kookoskermaa saa myös kuivatussa jauhemuodossa. Jos siis sietää kookoksen makua, niin siitä saa retkille kivan kermahöysteen. Itse en ole vielä sitä löytänyt, mutta on listalla hankkia seuraavia reissuja varten.
Siedän kookoksen makua kyllä siihen soveltuvissa ruoissa, mutta en halua sitä suppiskeittoon tai kahviin 😂

Topicin varsinaiseen aiheeseen liittyen sain parvekkeen siivottua ja nyt mulla on ex-romuvaraston tilalla pieni mutta viihtyisä kesähuone 🙂
 

Lindëalda

Hobiittinen
Paras kaverini Sakura käy säännöllisesti yhden pk-seudun budoseuran jōdo- ja iaido-treeneissä. Hän pyysi minua viime viikolla mukaan katsomaan niitä, kun budoseura järjestää aina hyvällä säällä treenit ulkona puistossa.
Olin jo aiemmin treenannut Sakuran kanssa jōdoa, ja todennut että jōn ja bokkenin varressa oleminen on ihan mukavaa puuhaa. Treenien seuraaminen se vasta olikin, kun 10 hakamaan pukeutunutta ihmistä tekee liikkeitä synkronoituna. Sitä seuratessa oli hyvä piirrellä ja kirjoittaa päiväkirjaa, ja tänään otin mukaan matkapakkauksen vesivärejä ja maalailin hakama-asuisia iaidokoita ja vehreitä puskia. Mieli rauhottuu kummasti, kun vaan katselee jotain niin sulavaa eikä kännykkää, ja tekee asioita, jotka purkavat viimeisimpiä päiviä mielen päältä. Taidan mennä seuraamaan treenejä jatkossakin, vaikka Sakura ei pääsisikään.
Tosin sensei varoitti minua tänään siitä, että jos osallistun katsojana yhtä innokkaasti tuleviinkin treeneihin, saatan päätyä tekemään muutakin kuin katsomaan sivusta..
 

Isilmírë

Kuukivi
Eilinen Zoom-lukupiiri Garthin kirjasta J. R. R. Tolkienin maailmat. Olin aika huonosti valmistautunut, koska ehdin lukea kirjaa vain noin 50 sivua ennen lukupiiriä ja selailla pikaisesti loppuja, mutta oli mielenkiintoista kuulla muiden näkemyksiä kirjan käsittelemistä aiheista ja ylipäätään siitä tavasta, jolla Garth opuksessaan spekuloi eri paikkojen, mytologioiden, kielten ja tapahtumien vaikutuksia Tolkienin luomaan fantasiamaailmaan.

Toinen ilonaihe on uusi tinapilli. Ostin kokeeksi Shaw-pillin, jonka suukappale onkin peltiä ja puuta muovin sijaan ja joka kapenee reippaasti alaspäin, ja sen soittaminen tuntuu ihan oudolta, vaikka on varmaan parikymmentä vuotta siitä, kun ylipäätään viimeksi tinapilliä soittelin. Niin vain aivot ovat tallentaneet sen, miltä tinapillin "kuuluisi" tuntua, eivätkä nyt oikein osaa asennoitua toisenlaiseen suu- ja sormituntumaan :D
 

Kointähti

Parannuksen tehnyt trolli
Myös minulle eilinen zoomailu on ilonaihe, suorastaan erittäin positiivinen yllätys, ja kun Garthin kirja itsessäänkin on ollut erittäin positiivinen yllätys, noussee J. R. R. Tolkienin maailmat tulevan ketjun niemeltä "Vuoden parhaat 2021" kirjakseni tai vähintään yhdeksi niistä (jos muita vielä ilmestyy). :)

Mainitaan samalla myös eilen postista hakemani Chivalry & Sorcery -pöytäroolipelin feodaalista Japania käsittelevä lisäkirja Land of the Rising Sun, jossa on ihan nättiä kuvitusta ja kannetkin oikeat kovakantiset pahvisten läpysköjen sijaan. Tekstisisältöön en ole ehtinyt tosin paneutua, mutta koristeeksihan näitä ostetaan. :p

Cover_LotRS.jpg
 

Lindëalda

Hobiittinen
Asiat eskaloituvat perin nopeasti:
Tänään on budoseuran piknik. Koska Sakura pääsee töistä vasta seitsemältä, ja hänellä kestää yli tunnin verran tulla paikalle, hän käski minua ottamaan hakamansa ja leikkimään samuraita, ja menemään ennakkoon paikalle.
Sen lisäksi budoseuran opettaja oli lähettänyt Sakuralle viestin, jossa hän oli kehottanut Sakuraa kutsumaan minutkin mukaan.
Saas nähdä, toteutuuko uhkaus jōdo- ja iaido-treeneistä jo tänään.. Joka tapauksessa odotan iltaa suurella innolla!

Edit: jōdo toteutui, iaido ei, mutta yllättäen opin myös aikidon perusiskut! Ilta oli juuri niin ihana kuin olin ajatellut. Alkujännitys vesitti ensimmäiset puolitoista tuntia, kun en vaan kehdannut kysyä, pääseekö mukaan. Mutta kun pääsi, niin ai että kun oli hauskaa!!! Jotain hauskuudesta kertoo myös se, että Sakuran jō lähtee nyt kotiini seuraavaan maanantaihin asti.
 
Last edited:

Jaamar

Hyykäärme
Vastuuhenkilö
Kummi
Olen niin vihreä kateudesta. Sen muutaman kuukauden kun Iaidoa ehdin harrastaa niin rakastin sitä bokkenin kanssa heilumista. Täällä päin ei vaan pysty harrastamaan sitä. Minulle sopii parhaiten lajit joissa ei ole turhaa kontaktia ja Iaido oli juuri sellainen.
 

Telimektar

Fundamentalisti
Pienikokoiset, reippaat nuolimyrkkysammakkokoiraat kantavat poikasensa kehittymään turvallisempaan ympäristöön puuhun jopa yli 20 metrin korkeuteen. (Ylen juttu osittain suomalaisista koostuvan tutkijaryhmän löydöksistä.)
😍
 

Lindëalda

Hobiittinen
Tänään 18:30 kävin varsin erikoisen keskustelun Sakuran sensein kanssa:

S: "Linde mä toin sulle bokkenin."

(toim. huom. bokken on puumiekka jota käytetään japanilaisissa budolajeissa, mm. aiemmin mainituissa jōdossa ja iaidossa)

L: "Niin siis.. mmmitäh?"

S: "Niin mä toin sulle yhden mun bokkenin," ja hymyilee.

Tässä vaiheessa Sakura puuttui keskusteluun, koska sensei oli vastannut mulle vilpittömästi luullen, etten kuullut kunnolla.

Sakura: "Ei Linde sitä tarkoittanut, kyllä se kuuli, anna sen prosessoida." :D

L: "Siis, mun olisi pitänyt ilmeisesti kysyä, että _miksi_ sä toit mulle sun bokkenin."

Sitä seuraavan viiden minuutin aikana minulle kyhäiltiin budovyö yhden budokan asekassin hihnasta, ja sitten otin Sensein bokkenin ja Sakuran muovisen tupen.
Jännitti todella paljon, koska en osannut mitään muodollisuuksia. Sensei tuli myös luokseni ja sanoi, että pidät vain hauskaa ja yrität pysyä perässä.

Siinä vedin sitten kolmenkymmenen asteen helteessä elämäni ensimmäisen budotreenin senpaiden kanssa, ja puolentoista tunnin harjoittelun jälkeen oli rauhallinen, keskittynyt ja iloinen olo. Jännityksenikin helpotti, kun huomasin että aiempien viikkojen analyyttinen tarkkailu on tuottanut tulosta, ja osaan oikeasti penkoa muististani liikesarjoja enkä ole ihan ulalla. Tämä temppu teki vaikutuksen myös senseihin, joka oli miettinyt, etten varmaan pysy pidemmissä liikesarjoissa mukana.

Olipahan ihana ilta. Treenien seuraaminen oli jo aiemmin jättänyt minuun kaipuun jostakin, jota en edes tiennyt kaipaavani. Asiat myös eskaloituivat perin nopeasti, kun ensimmäisistä puistotreeneistä, johon tulin mukaan, oli vain kahden viikon matka treeneihin, joissa olin itse mukana. Lisää tällaista, kiitos.
 

Sidhiel

Rajatapaus
Vastuuhenkilö
Suomen Tolkien-seura
Selvisin tänään Oulun hirmumyrskystä läpi ilman, että kukaan tai mikään vahingoittui. Ajoimme kaupungin läpi kaksi minuuttia sen jälkeen, kun pahin ukkostaminen ja tuuleminen oli loppu: jouduimme kiertämään kolme tulvivaa tietä, useita tielle kaatuneita puita, väistämään kummastakin suunnasta tulevaa piipaa-autoa ja sitten vielä suunnistamaan oikealle tielle. Olo oli kyllä vähän outo: eihän Suomessa ole tämmöistä säätä? Autot uivat kuin laivat, joka suunnasta kuuluu sireenien ujellusta, läpimärät ihmiset ovat etsineet suojaa esim bussikatoksista ja talojen seinustoilta, urhea pyöräilijä kantaa pyöräänsä kahlaten puolisääreen ulottuvassa vedessä, rämpii lätäkön toiselle puolelle ja jatkaa varovasti polkemista.
 

Vohobitti

Kontulainen
Tein Tampereen parasta sahtia ja pääsen / joudun edustamaan Tamperetta Jämijärvellä elokuussa sahdin sm-kisoissa (vaikka itse asiassa niiden pitäisi olla Hämeen mestaruuskilpailut, koska varsinaisesta Suomesta ei ole kukaan tulossa, vaan osallistujat ovat kutakuinkin muinaisen Hämeen alueelta, eli maasta "Suomen takana, suolamereltä suolamerelle").
 

Lindëalda

Hobiittinen
Ei jotain ärsyttävää, ettei paljon ilonaihettakin.
Budotreeneistä ei loppujen lopuksi tullut taukoa, asiat puhuttiin halki, ystävyyssuhde on taas pikkuisen avoimempi, olen tänään pelannut ensimmäistä kertaa vuosiin lauta- ja korttipelejä toista ihmistä vastaan (koulukiusattuna hävisin aina kaikki pelit ja voittajat eivät halunneet käyttäytyä). Siinähän on paljon asioita, joista olla kiitollinen!
 
Ylös