Pieniä, suuria ja kaikenkokoisia ilonaiheita

On mahtavaa huomata, miten sävelkorva kehittyy. Vielä jokin aika takaperin en olisi voinut kuvitellakaan plokkaavani korvakuulolta kappaleiden melodioita, mutta nykyään pystyn sen joillekin helpoille biiseille tekemään. Useimmiten niissäkin tapauksissa, joissa onnistun, on lähtökohtana kuitenkin vahinko. Tänäänkin vaan näppäilin kitaraa ja soitin erehdyksessä 4 nuottia, jotka kuullostivat pieneltä pätkältä kappaleen Con Te Partiro kertsistä. Suht lyhyen pähkäilyn jälkeen nuotteja oli kasassa jotakuinkin 30. Siihen se tosin sitten tyssäsi. Ja ehkei ne ole täysin oikeat, mutta ainakin ne omissa korvissani kuulostavat ihan hyvältä

Atheon sanoi:

Tänäänkin vaan näppäilin kitaraa ja soitin erehdyksessä 4 nuottia, jotka kuullostivat pieneltä pätkältä kappaleen Con Te Partiro kertsistä.

Click to expand...

Vähän ohi tästä, mutta onko Axis of Awesomen Four Chord Song tuttu? Olin viime vuonna yhdellä rocklyriikkakurssilla ja siellä tutustuin tähän biisiin. Yllättävän monessa hittibiisissä(kin) on käytetty vain niitä kolmea, neljää sointua. Tällaista satunnaisesti kitaraansa kehnosti revittelevää ikipunkkariahan se toki kovasti ilahduttaa.

Saksan kieli on ollut jo pidemmän aikaa ilonaiheena! Jotenkin kiva huomata että vaikka en koskaan ole pitänyt itseäni kovin kielellisesti lahjakkaana, tai sen kummemmin jaksanut opetella mitään kunnolla, niin löytyi kieli joka ihan aidosti kiinnostaa =) Kassallakin suorastaan aurinkoinen hymy leviää naamalle jos kuulen jonkun asiakkaan puhuvan saksaa =) ja piristää saada edes tervehdittyä, sanottua summa ja kiitettyä heidän omalla kielellään =)

Sain mun maailman parhaan lusikan takaisin! Kämppis on tämän viikon saikulla ja mahdollisuudet törmätä huoneestaan harvakseltaan poistuvaan naiseen ovat siis moninkertaiset. (En ole ihan viitsinyt mennä ovelle koputtelemaan yhden lusikan perässä...) Kämppis oli pitänyt aarrettani toista viikkoa vakiokalusteena eväsrasiassaan, koska "ei tiennyt että niitä on vain yksi ja oli luullut että se on mun vakikämppiksen", vaikka en tiedäkään miten kaikista samassa laatikossa olevista aterimista voi arvailla niiden omistajia. Oltiin samaa mieltä siitä että se tosiaan on hemmetin kätevän kokoinen ja ymmärrettävästi minäkin haluan käyttää sitä Jogurtti maistui heti paljon paremmalta!

Kävin kauppareissulla Eurokankaassa hipelöimässä ihania kankaita, joita minulla ei ole varaa ostaa ja joille ei onneksi ole mitään välitöntä tarvetta. Pehmeän villakankaan silittelystä tulee yllättävän hyvä mieli! Hobitin uudessa trailerissakin oli taas monen pysäytyskuvan verran ihania kankaita - ja superkauniita harppuja!

Päänsäryn takia en ole saanut tehtyä mitään järkevää, mutta tulipa katsottua vihdoin ja viimein The Wrestler kun en ihan kahdeksan jälkeen vielä halunnut sänkyynkään suunnata. Nyt sinne voisikin jo mennä, viimeisin särkylääkekin alkaa pikku hiljaa edes vähän tasoittaa olotilaa.

Niin ja! Kaupassa tuli vastaan Stratos-suklaata! En edes muista koska se katosi lähikaupan valikoimista, mutta asumisjärjestelyistä päätellen vähintään kymmenen vuotta sitten. Hyvää oli!

Husky sanoi:

Vähän ohi tästä, mutta onko Axis of Awesomen Four Chord Song tuttu? Olin viime vuonna yhdellä rocklyriikkakurssilla ja siellä tutustuin tähän biisiin. Yllättävän monessa hittibiisissä(kin) on käytetty vain niitä kolmea, neljää sointua.

Click to expand...

Ei ole tuttu biisi, mutta tuo muutaman perussoinnun käyttö on hyvinkin tuttua. Vähän vanhemmassa rockissa se on mun kokemuksien mukaan melko yleistä.

Youtuben ensimmäisessä hitissä hakusanoilla "con te partiro andrea bocelli" tenori retkottaa sängyllä selällään ja nojaa harteillaan tyynymyttyyn. Ei kaiketi ideaalinen asento optimaalisen äänenmuodostuksen kannalta

Siskoni tekee Hobitista kirjaesitelmää, ja haluaa lukea Tarun ja jopa Silman! Olen ällikällä lyöty! O_o

Keskustelua Pottermoresta ärsytystopikissa on hauskaa lukea, jos jättää nettiviittaukset huomiotta niin voisi kuvitella keskustelun koskevan oikeaa liemien keittelyä.

Hobitin tuore traileri on mahtava, nosti odotuksia elokuvan (elokuvien) osalta paljon!

Kävimme tänään allekirjoittelemassa erinäisiä papereita pankissa ja ensi viikon keskiviikkona lisää, sitten olemme asuntovelallisia ja omistamme ensimmäisen omistusasuntomme!

Sain työkaverilta pussillisen punaisia pieniä omenoita. Googlailin jo ohjeita omenasoseen keittelyyn, niin saa sitten talvella kanelista omenasosetta viilin sekaan.

Tänään on lisäksi ensimmäinen ilta tällä viikolla, jolloin minulla ei ole mitään erityistä sovittua tekemistä. Voin siis katsoa viikolla nauhoitettuja telkkuohjelmia digiboksilta. Erityisesti odotan sunnuntai-iltana tallennettua Elokuvan tarina-jaksoa. Niille, jotka eivät ole sitä katsoneet, suosittelen! Tulee Yle Teemalta sunnuntaisin klo 21 ja uusintana seuraavana lauantaina myöhäisillassa. Ensi sunnuntaina tulee osa 4/15. Tähän asti ollut ainakin upea dokumentti elokuvan historiasta. Näkynee myös Yle Areenassa ne ensimmäiset jaksot jonkin aikaa, en ole tarkistanut.

Ensimmäinen hole-in-one (vai basket-in-one?) frisbeegolfissa heitetty Turun urheilupuiston ykkösväylällä. Rata on muutenkin varsin mukava. 6- ja 7-väylät ovat vain hieman ryteikköiset, ja kun ei oikein näe mihin olisi tarkoitus heittää, niin ei oikein viitsi ruveta kunnolla viskomaan, kun siellä liikkuu muitakin ihmisiä.

Sain tänään osa-aikatöitä haastattelujen litteroijana. Eli pääsen hyödyntämään kirjoitusnopeutta siistissä sisätyössä, jota voin tehdä kotona. Tyypit töissä (esimies ja rekrypäällikkö) tuntuivat mukavilta. Pitkäaikaista työtä, mutta esim. muita kesätöitä saadessaan voi kesällä mennä tauolle ja palata sitten taas syksyllä. Haastattelu jännitti mutta fiilis oli tosi hyvä kyllä ulos kävellessä. Sitten ostin vähän lankaa heti juhliakseni, mutta siitä tuleekin äidin joululahjalapaset, eli ihan harkittu ostos.

Metsästä (Hurraa Morel! Ilonaihe itsessään sekin.) löytyi pikkaisen aika suuria kantarelleja. Nyt iltapalaksi sieni-pekoni-sipuli-paistosta. Aika hobittimaista. Myös omenapaistos valmistumassa, mutta sitä syön vasta mussun palattua iltavuorosta.

Pääsen kevättalvella neljäksi viikoksi Ranskaan työssäoppimaan!

Hihihihiiii... Koulun ärsyttävimmät tyypit ehkä erotetaan koulusta. Jos niin käy, niin kyllä sitten tulee juhlat.

Enää tunti töitä, sitten kaks viikkoa lomaa! Ja maanantaina Italiaan! Jipii!!!

Huomatkaa, ystävät, Hobitti on nyt ollut keskuudessamme tasan 75 vuotta!

Joskus keväällä laittamani saintpaulian pistokkaat ovat vihdoin tehneet ensimmäiset vauvansa!

Kyllä huomataan, Tik =) Ilonaihe kerrakseen - kuten myös ihku, käytetty mutta erittäin hyväkuntoinen tsumugi-kimononi, joka saapui tänään postissa =)

Jonain päivänä vielä opettelen koko kimonoonpukeutumisproseduurin alusta loppuun. Mutta en ennen kuin Pichu on kyllin iso pitääkseen tahmaiset tassunsa erossa vaatteistani =D

Ohhoh. Postissa tuli eilen kirje, jossa ilmoitettiin, että olen voittanut risteilylahjakortin. Hauskaa. Olenkin silloin tällöin haaveillut, että olisi mukavaa mennä pistäytymään Tukholmassa.

Toinen ilonaiheeni on, että enää kuukausi aikaa siihen, että minä ja puolisoni lähdemme kiertelemään bussilla Suomea!

Kirpparipöydän järjestelyreissua seuranneen pikaisen kotilaskeskelun jälkeen olen jo ensimmäisenä päivänä päässyt pöytävuokran jälkeen vähän plussallekin. Eritoten mukavaa, että olen päässyt eroon jo kaksista kengistä, toiset sain puhuttua "en mä kyllä oikeasti tarttisi näitä, mutta" -ostajalle kun satuin kerran olemaan paikalla ja lupasin tiputtaa hinnasta muutaman euron pois Ihmetyttää kyllä asiakkaiden laiskuus ja huolimattomuus, kun isoa kasaa vaatteita ei oltu jaksettu laittaa takaisin henkareihin, osa oli heitelty alahyllylle kenkien ja muiden tavaroiden päälle ja useampiakin naapuripöydän vaatteita taas oli ripustettu minun pöytääni. Onneksi tuonne kävelee viidessä minuutissa, niin poikkeaa ihan mielellään seuraamassa edistystä päivittäin.

(Mitä tuohon huolimattomuuteen tulee, en ikinä unohda kuinka kerran kirpparilla puheidensa perusteella kauan ja usein kirppareita kiertänyt tyttö oli aivan ihmeissään hänen kaverinsa selittäessä hintalappuihin merkityistä pöytänumeroista, joita tyttö ei ollut koskaan huomannut. "Miten sinä sitten ennen olet osannut viedä ne sovitetut vaatteet takaisin?" "No oon vaan vienyt siihen pöytään mistä muistin perusteella oon ne ottanut." Siellä niitä munkin tavaroita joku kylvää ympäri salia...)

Sauna, sadonkorjuu ja syyspäiväntasaus. Valkosipulisadosta tuli kohtuullinen näin ensimmäisellä yritykselläkin

Onneksi päätin lähteä kaupungille katselemaan Valon kaupunki -tapahtuman teoksia, vaikka olinkin jo kertaalleen vaihtanut kotimöllimisvaatteet päälle. Eilen ja tänään Kirkkopuistoon on "pystytetty" Valon katedraali -ympäristötaideteos valoineen ja new age -musiikkipimputteluineen ja läheisellä parkkipaikalla tyhjälle seinälle heijastettu demovideoita musiikkeineen. Demoseinä oli todella hauska ja toimiva lisä tämänvuotiseen ohjelmaan. Kirkon muuttuvat valot toimivat aivan mahtavasti ja oli hauska nähdä, kuinka keskustan kadut olivat yllättävänkin hiljaisia, mutta Kirkkopuistoon väkeä oli päätynyt mukavasti. Puhelimen kamera pimeässä yössä ei ole se paras tapa välittää todellisuutta, mutta silti:



Reilun tunnin ulkonaseisoskelun jälkeen vuoroon kaakaomuki, kirja ja sänky. Ihan kiva lauantai.