Pikkukysymyksiä, jotka eivät omaa topiikkiaan kaipaa

Kysymys Hobitti - Odottamaton matka -elokuvasta: Onko elokuvan alussa vilahtavan hobittihahmon "Master Worrywort" nimeä missään yhteydessä suomennettu? Kyseessähän on elokuvahahmo ja tietääkseni tätä nimeä ei esiinny Tolkienin omissa kirjoituksissa. Vai esiintyykö sittenkin?

(Kaiken lisäksi sana worrywort vaikuttaa hieman oudolta; ainakin netistä löytämissäni sanakirjoissa esiintyy ainoastaan worrywart "a person who is inclined to worry unduly", mutta onhan toisaalta wort "kasvi" kunnon englantia siinä kuin wart "syylä, pahka", ja esiintyy yhdyssanoissa kuten liverwort, milkwort joten worrywort voisi olla jokin "surujuuri, hätäheinä, huoliplanttu..."

Milloin viimeiset lähtöhaluiset haltiat ylittivät meren?

Aragornin ja Arwenin tarussa Arwen sanoo Aragornille tämän viimeisinä hetkinään:
"Ei ole enää laivaa joka minut sinne veisi (sinne = Meren yli Valinoriin), ja minun on alistuttava Ihmisten Kohtaloon, haluan eli en: menetykseen ja hiljaisuuteen."
Tämä tapahtui siis vuonna 1541.

TSH:n liitteissä kuitenkin mainitaan, että kuningas Elessarin kuoleman jälkeen Legolas rakensi Ihtilienissä laivan ja poistui Meren yli Keski-Maasta Gimli mukanaan.

Oliko Legolas viimeinen meren ylittänyt haltia? Tarkoittiko Arwen sanomallaan sitä, että hän oli valinnut Ihmisten Kohtalon Esikoisten sijaan, jonka takia hänen ei ollut enää lupa poistua Keski-Maasta? Vai eikö hän tiennyt Legolasin aikeista rakentaa laiva ja jättää Keski-Maa taakseen? Oliko Cirdain jo tässä vaiheessa hylännyt Harmaat Satamat?

Saa korjata, jos puhun ihan hassuja, mutta muistaakseni Círdan oli lähtenyt Harmaista Satamista ennen kuin Arwen sanoi jäävänsä Keski-Maahan. Sitä en saa puoliunessa päähäni, että oliko Arwenilla lupaa poistua Keski-Maasta tai tiesikö hän, että Legolas oli vielä Keski-Maassa.

Antaessaan Tulen sormusta Gandalfille Círdan sanoi pysyttelevänsä Keski-Maassa, kunnes viimeinen laiva lähtee sieltä. Muuta ei tiedetä. Kun Frodo ja muut lähtivät, Círdan ilmeisesti jäi vielä. Mutta koska hän lähti, siitä ei ole mitään tietoa. Kun Aragornin laskeuduttua kuolinvuoteelleen Arwen sanoo, ettei ole laivaa, joka veisi hänet Länteen, se saattaa viitata siihen, että Arwen tiesi Círdanin olevan jo poissa, tai vain siihen, ettei hänellä ylipäätään ollut mahdollisuutta lähteä, koska hän oli valinnut ihmisen osan.

Tämä siksi, että Arwen kuului puolhaltioihin kuten isänsä Elrond ja setänsä Elros. Valar sallivat puolhaltioiden valita itse, kumpaan sukukuntaan heidät laskettaisiin, kuolevaisiin ihmisiin vai kuolemattomiin haltioihin. Arwen valitsi ihmiset, joten siksi hän kuoli. Hänen oli tehtävä tämä valinta kun Elrond lähti, siihen asti hänet laskettiin isänsä valinnan mukaan haltioihin (tämän Elrond selitti Aragornille kuultuaan tyttärensä ja Aragornin orastavasta suhteesta). Elrondin pojat jäivät myös Keski-Maahan Elrondin jälkeen (Celebornin kerrotaan asuneen heidän luonaan Imladrisissa Galadrielin lähdön jälkeen), joten ehkä hekin valitsivat ihmisen osan, mutta heidän kohtaloaan ei tarkemmin tunneta. (veljesten kohtalosta on muuten keskustelu vanhassa Vihreässä Lohikäärmeessä, saisipa sen tännekin...)

Voisi ehkä vielä ajatella mahdollisuutta, että Círdan oli yhä Harmaissa satamissa Aragornin kuollessa. Entä jos Arwen olisi mennyt sinne ja saanut paikan harmaasta laivasta? Ilmeisesti hän olisi kuitenkin kuollut Amanissa samoin kuin Frodo ja Bilbo kuolivat siellä aikanaan.

Lukeeko kenenkään LotRissa mitään täsmällistä Minas Anorin [Minas Tirithin] perustamisesta? Yritän etsiä tukea väitteelle, että Anárion olisi perustanut sen v. 3320 S.A. Epäsuorat lähteet kertovat, että:

* "Elendilin nuorempi poika Anárion rakennutti Minas Anorin Mindolluin-vuoren itäiselle rinteelle. Rakennustyöt alkoivat vuonna 3320 Toista Aikaa." [Kontuwiki: Minas Tirith, lähdeviitettä ei ole]
* "The city of Minas Tirith was [...] built in S.A. 3320 by the Faithful Númenóreans" [Tolkien Gatewayn wiki: Minas Tirith, lähdeviite: LotR, Appendix B, "The Second Age"] ja "Minas Anor was home to Anárion's House" [lähdeviite: Appendix A]
* Fosterin Complete Guide to Middle-earth -kirjassa luki jotain tyyliin Anárionin kaupunki, rakennettu 3320 (kirja ei ole nyt käsillä, tietty). Lähdeviitteet oli, mutta koska oli vain sivunumeroita muutamaan eri painokseen, muttei viittauksia lukuihin, niin eihän alkuperäistä tekstiä omasta painoksesta löydä.

No, ensimmäinen ongelma tässä on se, että selaamissani LotR ja TSH -painoksissa (katsastin näitä nyt 2+3 kpl, kun kirjastossa istun) ei Appendix B:n Second Age -osiossa sanota Minas Anorin/Tirithin perustamisesta mitään. Tuossa osiossa on lähinnä vuosilukuihin liitettäviä tapahtumia ja, kas vain, vuoden S.A. 3320 kohdalla ei mainita kaupungin perustamista, vaan pelkästään, että Arnor ja Gondor perustetaan. Ei kai tästä voi Minas Anorin täsmällistä perustamisajankohtaa päätellä, varsinkin kun hoodeille tuli myös Osgiliath ja Minas Ithil? Joktap, listan seuraavassa kohdassa ollaan jo vuodessa S.A. 3429, ja Minas Anor mainitaan, mutta perustamisesta ei edelleenkään puhuta mitään. Eli: onko tuota kaupungin perustamisvuosilukua mainittu spesifisti missään (HoMe tms?) ja - jos se vielä onkin oikein - niin toinen ongelma on se, että onko joktap liian pitkälle vietyä tulkintaa, että nimenomaisesti Anárion olisi sen perustanut (eikä Isildur ja Anárion yhdessä tms)?

Terv. nimim. gradu työn alla, eikä epäsuoriin lähteisiin ole aina uskomista.

Tuo Kontuwikin maininta "raksahommat pantiin alulle vuonna 3320" vaikuttaa kovin itsevarmalta, mutta koska lähteet puuttuvat (hyi hyi meitä, niitä kyllä lisätään minkä keritään, mutta laihoa on paljon niin sanoakseni..) en menisi siihen luottamaan ollenkaan. Jospa ehtisin hieman kaivella niin katsotaan sitten. Voi toki olla, että menneellä vuosikymmenellä on wikiartikkelin tekijä ottanut uskonhypyn ja otaksunut Gondorin perustamisen tarkoittavan myös Anor-tornin perustamista. Mutta niin kauan kuin wikiartikkeli on lähteetön, sillä on lähinnä viihdearvoa jos sitäkään, valitettavasti. Tällä hetkellä voi vain sanoa, että MA rakennettiin ennen vuotta 3429 ta. niin kuin tosiaan Liite B:stä voi lukea.

Mitä tulee LoTR:n käyttämiseen tietolähteenä, periaatteessa pitäisi suosia vuoden 2005 laitosta ja sen lisäpainoksia, niihin kun on tehty lähes kaikki mahdolliset korjaukset. Tosin vuoden 2005 jälkeenkin ko. laitoksen toimittajat Scull & Hammond ovat löytäneet virheitä tekstistä (tai ystävälliset ihmiset/hobitit ovat niistä vinkanneet) ja tunnollisina toimittajina he ovat julkaisseet ne kotisivullaan ( http://www.hammondandscull.com/addenda/rings.html ), mutta joskus voi tietysti olla tarpeen tietää, mitä varhaisemmissa laitoksissa on lukenut. Silloin taasen joudutaan tarpomaan syvässä suossa, sillä suunnilleen kaikissa laitoksissa on omat erityisvirheensä ja -korjauksensa.

Tolkienin omat korjaukset (lähinnä toinen laitos 1965/6) ovat merkittävimpiä koska hän ne itse teki, mutta niitäkin on välillä unohdettu erinäisistä myöhemmistä laitoksista niin että huh huh. Itse haluaisin muuten hankkia ihan ensimmäisen laitoksen itselleni, koska siinä on niin paljon tavaraa, joka muuttui toisessa laitoksessa kokonaan, esimerkiksi esipuhe.

Erilaisia muutoksia ovat kirjanneet ansiokkaasti jälleen Hammond & Scull Reader's Companionin loppuun ja muuallekin. Se on mainio opus LoTR:n tekstihistorian tutkijalle.

EDITH: nythen thoimii linkhi, luulisin

Hehheh, mä just aiemmin päivällä selasin Hammond&Scullin Lord of the Rings - A Reader's Companion -opusta, ja nyt istun Kansalliskirjastossa saman parivaljakon J. R. R. Tolkien Companion and Guide: Reader's Guide -kirjan [miksi näiden kahden kirjan nimet pitää olla niin samantyyppiset? Joka kerta menee sekaisin] sekä Michael D. C. Droutin editoiman J. R. R. Tolkien Encyclopedian kanssa. Ei valitettavasti löytynyt mitään hyödyllistä, ei indexien avulla eikä tuon ensin mainitun kohdalla myöskään Appendix B:n relevanttien osioiden kohdalta :/ Mahdollista toki, että jotain löytyy jostain(TM), mutta pää alkaa hajota siihen malliin, että jää väliin lisätutkailu. Ja toki, toki, korjauksia ja vaihtelua löytyy eri LotRin painoksista, mutta luulisin, ettei kyse ole tällä kertaa tästä. Sekä Foster (1993) että Tolkien Gatewayn wiki hyvin huolettomasti viittaa Appendix B:hen, joten tuskin kys. tieto löytyy vain mistään superkorjatusta painoksesta eikä muista lainkaan. Emt.

No, tätä gradua varten lopputulos on kyllä se, että koko referenssi joutaa jorpakkoon - se ei ollut niin tärkeä muutenkaan, ja Bored of the Ringsin vastaava kohta vain sekoittaa asioita, joten rajaan sen kylmästi ulos. Long story, en kerro enempää Mutta toki jos joku selvittää tämän arvoituksen, niin mielelläni kuulen aiheesta

EDIT: Jesh, nyt toimii linkkikin suoraan PS. Tik, muokkaatko muuten tuosta H&S:n Addenda & Corrigenda -linkistäsi )-merkin ja pilkun urlin ulkopuolelle, niin linkki toimii suoraan? Hetken kesti tajuta, että Not Found olikin vain parin ylimääräisen pilkuran syytä, ja kyllä se sivu sieltä löytyi sitten [sivu on siis tässä, mutta ihan vaan, ettei seuraava Tikin viestiä lukeva kompastu samaan]

Voisikohan olla niin, että ajatus Minas Anorin rakennustöiden aloittamisesta vuonna 3320 ta. on peräisin toisen ajan annaalien eri versioista, jotka on julkaistu The Peoples of Middle-earthissa (HoME XII, 176, 191): niissä vuoden 3320 kohdalle on merkitty Arnorin ja Annúminasin sekä Gondorin ja Osgiliathin perustaminen ja näkykivien jakaminen: etelän kivet asetetaan M. Anoriin, M. Ithiliin ja Osgiliathiin. Tässäkään ei puhuta sen kummemmin rakentamisesta, kaupungit vain tulevat mukaan tarinaan valtakuntien mukana ja kivien sijoituspaikkana.

Tolkien ei näe tarpeelliseksi kertoa, missä vaiheessa ne rakennettiin ja miten kauan työ kesti, kunhan rakennettiin samalla kun valtakuntia luotiin ja kiviä jaettiin.

Todennäköistä kuitenkin on tämänkin perusteella, että dúnedain eivät juuri viivytelleet linnoitusten rakentamista Keski-Maahan saavuttuaan. Se ei olisi ollut kovin järkevää ajatellen naapurien luonnetta ja pyrkimyksiä...

Kirjoittelin Kontuwikiin esittelyä Glǽmscrafu-sivustosta (linkki vie englanninkieliselle alkusivulle, ranskankielinen on täällä), mutta törmäsin ongelmaan: Tolkien Gatewayn Glǽmscrafu-artikkelin mukaan sivusto on " hosted by Cédric Fockeu", mutta sivuston etusivun esittelyn ovat allekirjoittaneet Bertrand Bellet ja Benjamin Babut.

Sattuuko joku tietämään, miksi TG pitää sivuston isäntänä Fockeuta?

EI TARVITSE VASTATA - löysin tiedon sivun alalaidasta: sivut on perustettu C. Fockeun ylläpitämälle JRRVF-sivustolle Fockeun suosiollisella luvalla ja avustuksella. Mutta jätänpä kysymykseni tähän; kukaties joku on tyytyväinen löytäessään Glǽmscrafun tai JRRVF:n tämän avulla.

Kun Aragorn riisti Palantírin hallintaansa Sauronilta, niin oliko hän hakkeri vai krakkeri?

Mielestäni ei kumpikaan, hän oli aikansa F-Secure, koska iStone kuului hänelle (ainakin hänellä oli sen ohjelmistoon (peritty) lisenssi, softan © Fëanor tai joku, tietenkin. Sauronhan se oli krakkeri ("henkilö, joka murtautuu tietojärjestelmään ilman järjestelmästä vastaavan tahon lupaa.") koska oli ladannut palluraan haittaohjelman, jonka vaikutukset muuan hakkeri ("innokas tietokonealan harrastaja") P. Tuk oli saanut karvaisesti kokea. Aragorn onnistui sivuuttamaan Sauronin asentaman viruksen, minkä ansoista hän pystyi käyttämään laitetta niin kuin pitikin, selaamaan vapaasti Keski-Maaverkkoa ja suorittamaan hakuja laitteen karttaohjelmalla.

Haluaisin kysyä Glorfindelista.
Mihin sukuun hän kuluu? Toisinsanoen, oliko hän Noldor vai Vanyar. Kultaiset hiukset viittasivat jälkimmäiseen, mutta hän kuitenkin tuli muitten Noldojen kanssa maanpakoon. Voisiko hän olla puoliverinen, (kuullostipa oudolta) kuten Finarfin. Jalosukuinen kuitenkin, Kultaisen Kukan huoneen päämies kun oli.

Ja sitten, olenmiettinyt Gondolinin tuhoa, missä Ecthelion tasiteli balrogien johtajan Gothmogin kanssa. Miksei Echtelionia ole nostettu yhtä korkealle jalustalle kuin Glorfindel. (Gothmog sentään surmasi Feanorin.) Minun silmissäni Echtelionin ansiot olivat ns. korkeammat.

Glorfindelin henkilöllisyys aiheutti hankaluuksia Tolkienillekin. Ensin Glorfindel oli Turgonin kansaan kuuluva noldo, joka tunnetusti kuoli kaksintaistelussa balrogia vastaan. Myöhemmin Tolkien otti Taruun Sormusten herrasta Glorfindelin, joka kuului eldariin mutta jonka heimoa ei tietääkseni kertaakaan mainita. Hän oli vain yksi Elrondin päälliköistä ja voimallinen haltiaylimys. Kuitenkin voi pitää todennäköisenä, että hänet ajateltiin noldoksi, sillä Gandalfin puheista Frodolle (kun tämä oli juuri herännyt Rivendellissä ensimmäisen kerran) voi ymmärtää, että G. oli yksi niistä "haltioiden Viisaista, eldarin ylimyksistä, jotka tulivat kaukaisimpien merten takaa". Näin ollen hän ei voinut kuulua sindariin, ja noldoria nämä merten takaa tulleet lähinnä olivat, samaan kansaan hänet lienee laskettava.

Vanhoilla päivillään Tolkien kirjoitti Glorfindelistä monenlaista, lähinnä voidakseen ratkaista näiden kahden Glorfindelin ongelman. Hän päätyi (tai oli kuollessaan vielä sillä kannalla, tiedä sitten mihin olisi lopulta päätynyt jos olisi saanut työnsä valmiiksi) siihen, että molemmat Glorfindelit olivat yksi ja sama henkilö, joka kuoltuaan Gondolinin tuhossa vietti aikansa Mandosissa kunnes sai uuden ruumiin ja valarin lähettämänä palasi Keski-Maahan auttamaan taistelussa Sauronia vastaan.

Mutta koska hän palasi - siitä Tolkien ei päässyt selvyyteen. Toisten kirjoitusten mukaan toisella ajalla Elrondin tueksi, toisten mukaan kolmannella ajalla ilmeisesti samalla laivalla, jolla velhot tulivat Keski-Maahan. Joka tapauksessa Tolkien pitää Glorfindeliä noldona huolimatta kultaisesta tukasta, jota hän ei tietääkseni mitenkään selitä. On kyllä hyvin mahdollista, ehkä jopa erittäin todennäköistä, että hänen suvussaan oli vanyaria: olihan esimerkiksi Galadrielilla kullanväriset hiukset juuri sen vuoksi, että hänen isänsä Finarfinin äiti oli vanya, kuten kirjoitit. Finwën ja Indisin lisäksi ainakin Finrod ja Amárië (joka jäi Valinoriin) olivat tunnettu esimerkki liitosta noldorin ja vanyarin välillä - ja ruhtinaiden esimerkkiä alamaiset ovat aina mielellään seuranneet...

Ehkä Tolkien piti asiaa vain niin itsestäänselvänä (olihan Galadrielin esimerkki tunnettu), ettei sitä sen kummemmin selitellyt, tai ehkä hänellä oli tiedossa Glorfindelin sukutausta, mutta hän ei sitä tullut kirjoittaneeksi julki - vaikka voihan moinen teksti vielä joskus löytyä Christopher T:n pöytälaatikosta.

Ecthelion puolestaan on jäänyt vähemmälle huomiolle ehkä sen takia, että hän jäi kuoltuaan Mandosiin eikä päässyt jatkamaan sankaritekoja Glorfindelin tavoin. Vaikka kyllä hänet varmasti muistettiin ainakin Gondorissa, jonka käskynhaltijoista kaksi kantoi nimeä Ecthelion. Luullakseni gondorilaisisten perus- ja keskikoulujen historiankursseilla Ecthelionin teot olivat selvästi esillä ja hissankirjassa oli ehkä jopa kokosivun värikuva, jossa Ecthelion mäiskii Gothmogia. Ja koulupäivän jälkeen lapset menivät puumiekkoineen leikkimään Gondolinin tuhoa. "Minä haluan olla Ecthelion!" - mutta tähän leikkiinkin tuo tumman sävynsä se surullinen ja väistämätön tosiasia, että tarina päättyy aina myös Ecthelionin tuhoon.

Jos joskus saisi nauttia voitosta täysin siemauksin, mutta ei: Tolkienin maailmassa jokaiseen voittoon kietoutuu aina muistutus tuhosta tai turmeluksesta, niin kuin myös tappioita lieventää lupaus uudesta noususta. Siinäpä hänen tarinoidensa suurimmat viehätyksen aiheet: epätäydellisiä ja kesken jääneitä, niin kuin ihmisen elämä aina on. Eikä hyvän ja pahan taistelussa rintama ole koskaan suora ja taipumaton.

Haltioiden pituusmitat on mietityttänyt.
Ymmärsin, että haltiat ovat yleisestikin pitää kansaa. Siis ihmisiin verrattuina. Keskimitta, ainakin eldarien keskuudessa, taisi olla jopa reilu 2m. Onko näin? Thingol ja Turgon mainitaan ainakin hyvin pitkiksi, mutta oliko Maedhros mahdollisesti pisin elda, sillä hänen lisänimensähän oli Pitkä. Vai koskiko tämä kenties vain Feanorin sukua? Entäpä naisten pituus? Galadrielin sanotaan olevan sukunsa pisin nainen.

Saattoiko pituuteen vaikuttaa, missä päin maailmaa haltia eli? Olivatko Valonorissa asuneet haltiat pitempiä kuin Keski-Maahan jääneet? Entäpä Keski-Maahan takaisin tulleiden haltioiden jälkeläiset, ”laskiko” heidän keskipituutensa? Ihmisillä tämä taisi ainakin vaikuttaa, sillä Numenorilaiset ihmiset olivat pitempiä kuin Keski-Maan ihmiset.

Mahtoiko Beren olla Luthienia lyhyempi (Oletan, että Luthien oli vähintään yhtä pitkä kuin Galadriel)? Entäpä puolhaltiat?
Pahoittelen kysymyksen sekavuutta, toivottavsti ymmärsitte pointtini?

Numenorilaisissahan virtasi haltiaverta(?) mikä selittää heidän pituutensa.
Mitään varmaa en osaa sanoa, mutta haltiat tosiaan kuvataan ihmisiä pidemmiksi. Tästä voi päätellä että Luthien oli tosiaan Bereniä pidempi vaikka ei välttämättä olisikaan ihan Galdrielin mittoihin yltänyt. Vai oliko Beren pitkä ihmismieheksi?

http://tolkiengateway.net/wiki/N%C3%BAmen%C3%B3reans'
http://forums.theonering.com/viewtopic.php?t=52525

height of elves and the númenóreans

Númenorilaiset olivat tunnetusti pitkiä ja ainakin kuningassuvussa virtasi haltiaverta. Avioliittojen kautta sitä oli tihkunut aikojen saatossa myös muihin sukuihin (kuten esimerkiksi Gondorin käskynhaltijoiden sukuun, Húrinin huoneeseen), mutta haltiaperimä númenorilaisissa oli tosiaan lähtöisin vain Elrosista.

Tarkimpia tietoja eri kansojen pituuksista esitetään ilmeisesti Keskeneräisten tarujen kirjassa luvun "Kurjenmiekkakenttien murhenäytelmä" liitteessä "Númenorin pituusmitat" (KTK, s. 389-392), vaikka The History of Middle-earth -sarjan lukuisista esseistä voisi myös löytää jotakin jos osaa kaivaa oikeasta kohdasta...

No, joka tapauksessa mainitussa liitteessä kerrotaan, että Elendil Pitkä oli "pisin kaikista númenorilaisista", eli hänen "väitetään olleen 'lähes puoli rangaa yli miehenmitan'", ja koska "miehenmitta" on kaksi rangaa ja 5000 rangaa eli "täyttä askelta" on yksi lár, joka puolestaan on noin kolme virstaa eli puoli peninkulmaa, saamme miehenmitan pituudeksi (raks raks raks, *lunttaa Kontuwikistä) n. 193 cm, koska ranga = 38 tuumaa. Niinpä Elendil oli ehkä runsaat 240 cm pitkä. Jaa jaa, hän oli pitkistä pisin, mutta häviää silti Sultan Kösenille (251 cm). Elendilissä virtasi kyllä vielä muutama pisara haltiaverta (jopa maiaverta Lúthienin kautta), mutta jos hän oli pisin númenorilaisista ja se tarkoittaa, että hän oli pidempi kuin Elros aikoinaan, tämäkin viittaa siihen, etteivät haltiamiehetkään varmaan mitään kolmea metriä lähenteleviä jättiläisiä olleet, koska Elros oli verenperinnöltään reilusti enemmän kuin puoliksi haltia (joskus siitäkin on jossakin esitetty tarkahkoja laskelmia sukutaulujen perusteella, en vain muista missä, koska, ja millaisin tuloksin).

Muuten númenorilaiset olivat yleensä "miehenmittaa pitempiä" eli yli kaksimetrisiä hujoppeja kuitenkin. Joten Armenelosin kaduille äkkiä temmattu nykyihminen huomaisi olevansa yllättävän kookkaassa seurassa.

Rohirrim olivat lyhyempiä, mutta kuningassuvussa virtasi myös númenorilaista verta, joten esimerkiksi Éomer oli yhtä pitkä kuin Aragorn. Sana "puolituinen" puolestaan perustuu vertailuun númenorilaisten kanssa joskus parituhatta vuotta ennen Sormuksen sotaa, jolloin hobittien keskimääräinen pituus puolestatoista kahteen kyynärään (90-120 cm) todella oli noin puolet lännenihmisten pituudesta. Sormuksen sodan aikoihin ainakin lähempänä kahta kyynärää olevat hobitit olivat varmaan jo lähes kaksikolmasosatuisia, koska dúnedain olivat jo silloin lyhyempiä, ja muihin ihmiskansoihin verrattuna he pärjäsivät vielä paremmin. (Mahtaako muuten Aragornin (ja Éomerin) varren senttimäärästä olla missään tietoja tai arvioita?)

Mitä tulee vielä haltioihin, kyseisessä liitteessä mainitaan vain, että "esiaikojen eldar olivat myös hyvin pitkiä" ja esimerkkinä annetaan Galadriel, "pisin kaikista tarujen tuntemista naisista", joka oli kuitenkin vain "kertoman mukaan miehenmitan pituinen 'dúnedainin' ja entisaikojen ihmisten mitoilla', mikä merkitsisi että hänen pituutensa oli vähän yli 190 cm". Jos kerran Galadriel olisi ollut varsinainen pätkä Neuvostoliiton koripallomaajoukkueessa, ehkäpä haltiamiehetkään eivät tosiaan olleet kauhean paljon, josko ollenkaan númenorilaisia pidempiä. He ehkä panostivat enemmän hienohipiäisyyteen ja harmaasilmäisyyteen.

Lopuksi, mitä tulee kysymykseen Berenin ja Lúthienin pituuserosta, Berenillä oli edellä kerrotun perusteella tiettyjä mahdollisuuksia pärjätä Lúthienille, joka oli oletettavasti lyhyempi kuin 190-senttinen Galadriel. Berenin suvussa ei kuitenkaan ollut haltioita, ja hän kuului Bëorin kansaan, joka käsittääkseni oli hieman lyhyempää sakkia kuin Hadorin kansa, joka puolestaan muodosti valtaosan Númenorin väestöstä. Joten ehkä Lúthienin tehtävänä Tol Galenilla ruokaa laitettaessa oli kuitenkin noukkia ylähyllyllä olevat purkit ja purnukat.

Lisätään vielä, että Turgon oli ainakin ensimmäisellä ajalla "maailman lapsista kasvultaan pisin, Thingolin jälkeen" (KTK s. 79, keskeneräiseen Tuor-kertomukseen liittyvät muistiinpanot). Tämän mukaan Maedhros ei olisi siis voinut olla kuin korkeintaan kolmannella sijalla. Aragornista Wikipedia sanoo, että Reader's Companion sanoo, että hän oli ainakin "6 ft 6 in (198 cm)".

Juu Harri Perälä, tuota minäkin muistelin, mutta ihmettelin miksi vain Maedhrosille annettiin lisänimi Pitkä, eikä esim. Turgonille. Ja tuon vuoksi myös kuvittelin, että Luthien olisi Bereniä pitempi, sillä kait Meliankin otti suunnilleen samanpituisen muodon.
Ja tuosta Elendilistä. Luulin, että hän olisi ollut pisin niistä Numenorilaisista, jotka selviytyivät Keski-Maahan. Toki saatan Olla väärässä.

RE: Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

En tiedä onko tätä kysytty ennenkin mutta kysytään nyt sitten mahdollisesti uudestaan. Silmarillionissa on haltia nimeltä Gelmir, joka tapetaan ennen lukemattomien kyynelten taistelun alkua. Gelmir on Gwindorin veli. Kuitenkin, samanniminen hahmo putkahtaa esiin uudestaan Nargothrondin tuhoa edeltävänä aikana, silloin kun Túrin oli siellä.
Silmassa lukee: "...Nargothrondiin saapui kaksi haltiaa, joiden nimet olivat Gelmir ja Arminas... " . (Luvussa Túrin Turambar).
Onko Silmaan lipsahtanut virhe, vai onko kyse kahdesta samannimisestä haltiasta?