Pikkukysymyksiä, jotka eivät omaa topiikkiaan kaipaa

RE: Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

Kyse taitaa olla kahdesta samannimisestä haltiasta, joka tietenkin voi olla myös virhe Tolkienin puolelta, mutta ainakin heidät on luettu erikseen Robert Fosterin A-Z:ssa.
HoMensa lukeneet voivat ehkäpä valaista tätä mysteeriä tarkemmin.

Kaksi Gelmiriä

Miten olisi oma ja kotoinen Kontuwikimme tiedonlähteenä?

Hakusanalla Gelmir löytyy täsmennyssivu, josta linkit johtavat kahta eri Gelmiriä esitteleviin artikkeleihin. Oli siis kaksi ihan eri Gelmiriä, kaimat keskenään, siinä kaikki, eri kansoihinkin kuuluivat.

PS. Kuten huomaatte, siirsin Gelmiriä koskevat viestit tänne Tolkien-huoneen yleiskysymystopiikkiin. Toivottavasti löytyvät.

Kiitos avusta, auttoi todella!

Kaikki tuntevat Odotetun juhlan, mutta vuotta myöhemmin Frodo järjesti poissa olevan Bilbon 112-vuotisjuhlat eli Sentaalijuhlat joista Kontuwikissä on artikkeli. Mutta mitä tarkoittaa kirjassa oleva kohta "...hän piti Bilbon sadannenkahdennentoista syntymäpäivän kunniaksi juhlat, joita hän kutsui sentaalijuhliksi. Tämä oli kyllä vähättelyä, sillä juhlissa oli kaksikymmentä vierasta..." Mikä oli vähättelyä? Eikö sentaalijuhlat viittaa vain lukuun 112?

Muoks. Ajatusvirhe tuossa luvussa, luin 112, kirjoitin 120.

Tuota noin, tarkistin kaikki viisi laitosta (kolmiosainen 1973, s. 70; "Kaapuhemmo", s. 49, kolmiosainen tark. laitos, s. 64, kolmiosainen nidottu, s. 77-8, uusi yksiosainen, s. 54) ja kyllä niissä kaikissa lukee "sadannenkahdennentoista".

Mitä tulee vähättelyyn kaiken kaikkiaan, en osaa muuta sanoa kuin että "sentaalijuhla" = "50 kilon juhla" (sentaali = 112 naulaa = n. 50 kg) on tarkoitettu kuulostamaan painoltaan vähäiseltä. Arvatenkin ne 20 vierasta saivat syödäkseen enemmän kun 50 kilon verran ruokatarpeita...

Koska en ole muualta tähän vastausta saanut, koetan onneani täältä.

Kysymys koskee siis maanpaossa olleita haltioita, jotka saivat Valareilta anteeksi ja saivat luvan palata takaisin Länteen. Pääsivätkö he koskaan itse Valinoriin? Siis tiedän, että heille hommattiin se saari, Tol Eressea, mutta eivätkö he voi käydä Tirionissa ja nähdä sinne jääneitä Noldoja? Esim. Joutuuko Galadriel odottamaan siihen asti, että maailmat lauletaan uuteen uskoon, jotta hän pääsisi näkemään isäänsä Finarfiniä? Tarvitsiko Elrondin jäädä Tol Eresseaan, sillä eihän hänellä ollut osaa eikä arpaa sukukiistoihin.

Entä sitten Sindarit? Kun he purjehtivat pois Keski-Maasta, saivatko he mennä Siunattuun valtakuntaan vai jäivätkö hekin sille saarelle asumaan. Voisiko esim. Legolas jatkaa matkaansa (Gimlin kuoltua) Valinoriin asti?

Hyvin pintapuolisen tekstien selauksen ja googlailun perusteella sain sellaisen käsityksen, että Tolkien sanoi tavalliseen tapaansa sekä kyllä että ei. Quenta Silmarillionin lopetuksen viimeisessä versiossa 1930-luvulta sanotaan, että haltiat saivat vapaasti valita asuinpaikakseen myös Valinorin (The Lost Road s. 332). Julkaisussa Silmarillionissa vastaava kohta muotoilee asian niin, että Valinorissa sai ainakin käydä, mutta pysyvään asumiseen ei oteta ainakaan kovin selvästi kantaa (Silmarillion [suomennos] s. 319). Kirjeissä ym. kirjoituksissa Tolkien sanoo suorasti tai epäsuorasti, että pysyvä asuminen Valinorissa oli kiellettyä, mutta vieraileminen saattoi olla mahdollista (joitain lainauksia esim. täällä).

Olen jo jonkin aikaa pohtinut erästä Bombadiliin liittyvää asiaa... Tapani mukaan takerrun johonkin yksittäiseen sivuseikkaan, ja pyörittelen asiaa mielessäni päiväkaudet. Nimittäin, hän laulaa Sormuksen ritareissa pelastettuaan hobitit hautakeroilta:

Tomin maa jo päättyy tässä, hän rajan yli ei käy
Tomilla huoli talostaan ja odottaa Kultamarja

Click to expand...

Millaisia huolia Tomilla mahtoi olla talostaan? Oliko Tomilla syitä pelätään mitään varsinaista uhkaa kodissaan, vai onko kyseessä arkisempi taloudenhoidollinen huoli?

Sivumennen sanoen syy siihen, että tämä jäi mieleeni pyörimään, on se, että tämä Ryhmäteatterin laulu jäi juuri siitä kohtaa soimaan päässäni.

Englanniksihan tuo kohta on että "Tom has his house to mind", eli varmaankin kyseessä enemmänkin perinteiden talonomisajan huolehtiminen talostaan

Onneksi suomentaja oli noinkin taitava. Olisi ollut tuskastuttavaa lukea "Tom vie talonsa mieleen".

Englanninkielinen lainaus selittikin paremmin, mistä huolesta voisi olla kyse. Kiitos, Kahlesalpa. Tom on kuitenkin niin huoleton veikko, että olisi vaikea uskoa, että hänellä olisi sen kummempia huolia kuin "pitäisi saada pressu halkopinon päälle, ennen kuin alkaa sataa". Lyriikka on varmastikin vaikeinta käännettävää, ja sävyn muuttuminen suomentumisen myötä tässä säkeessä hieman vakavammaksi tuskin on edes paha muutos.

Milloin Tolkien sai Tarun Sormusten herrasta valmiiksi, jos liitteitä ei lasketa? Toisen laitoksen esipuheessa hän väittää aloittaneensa kirjoittamisen ennen Hobitin julkaisua ja työskennelleensä vuosina 1936–1949, mutta ainakin aloitusvuoden täytyy olla väärin, koska ensimmäisen luvun kirjoittaminen joulukuussa 1937 on varsin tarkasti dokumentoitu (kirje #20, The Return of the Shadow s. 13). Kirjeessä #117 lokakuulta 1948 Tolkien väittää saaneensa Tarun jo päätökseen asti. Englanninkielinen Wikipedia puolestaan sanoo:

– – and showed the manuscript to his publishers in 1947. The story was effectively finished the next year, but Tolkien did not complete the revision of earlier parts of the work until 1949.

Click to expand...

Ja viittaa johonkin kurssimateriaaliin, joka sanoo:

But by and large, the typescript was ready to be sent to the publishers shortly after Christmas 1949, after twelve years.

Click to expand...

Alkuperäinen lähde ei kuitenkaan selviä. The History of Middle-earth -sarjassa en muista toistaiseksi nähneeni kohtaa, jossa asiaa käsiteltäisiin vuosilukujen ja päivämäärien kera.

Lisäys: kirjeissä on vielä lisää mainintoja työn valmistumisesta. 18. joulukuuta 1949 Tolkien oli "juuri" saanut romaaninsa valmiiksi (#122), mutta helmikuussa 1950 hän kirjoitti, että vasta joulun jälkeen käsikirjoitus lopulta valmistui, joskin se kaipaisi edelleen paikoitellen korjaamista (#124). Kirjeistä saa siis vahvistuksen sekä vuodelle 1948 että 1949, mutta otan edelleen vastaan vinkkejä hyvistä lähteistä.

Lisäys 2: laitetaan jatkoksi vielä Christopher Tolkienin kommentit Sauron Defeatedista (s. 12–13). Hänen mukaansa tiedetään, että vuoden 1946 jälkipuoliskolla JRRT palasi Tarun pariin pitkän tauon jälkeen, mutta tästä eteenpäin tiedot ovat puutteellisia. ("For the subsequent chronology of writing there is little evidence beyond the rather obscure statements in his letters.") 1948 hyväksytään vuodeksi, jolloin loppu saavutettiin ("and Book VI was not written until 1948").

Hammond - Scull, The J.R.R. Tolkien Companion & Guide I (Chronology) kertoo seuraavia tietoja:

October 1949: Tolkien finishes typing The Lord of the Rings and gives the complete typescript to C.S. Lewis to read. (s. 352).

27 October 1949: C.S. Lewis on saanut luettua käsikirjoituksen ja kommentoi sitä kirjeessään Tolkienille. Hän on antanut tekstin veljensä Warnien luettavaksi. (s. 353)

12 November 1949: Warnie on saanut tekstin luettua ("Golly, what a book..."). (s. 353).

19 December 1949: Stanley Unwin kirjoittaa Tolkienille ja kysyy, "when the typescript of The Lord of the Rings will be ready". (s. 354). - mutta Tolkienin vastauksesta tähän kirjeeseen ei ole tietoa, ellei se ole sitten vasta yllä mainittu helmikuun 1950 kirje Stanley Unwinille. Vaikuttaa siltä, että Tolkien, joka on jo ajat sitten lähettänyt tekstin Lewisille, on pitänyt Stanley-herran jokseenkin pimennossa...

Reader's Companionissa Hammond ja Scull kirjoittavat, että "Tolkien completed The Lord of the Rings at last, at least in draft, in the period 14 August to 14 September 1948 in the quiet of his son Michael's home at Payables Farm Woodcote, while Michael and his family were away on holiday."(s. xxvii). - Lähteistä eivät mainitse tämän tarkemmin, Lewisin veljesten maininnat ovat kuitenkin peräisin C.S:n elämäkerrasta ja ilmeisesti Warnien päiväkirjoista.

Golly! Kiitos, siispä vastaan "1937–1948(–1949)", jos joku tuntematon tulee kadulla kysymään, milloin TSH on kirjoitettu.

Ja sitten ne liitteet...

Sauronista syntyi niin paljon keskustelua, että jaoin viestit omaksi nauhakseen. se on täällä.

Hautakumpujen miekat

Mitä tapahtui Bombadilin hobiteille antamille Hautakumpujen miekoille?

Sen verran olen ottanut selville, että Frodon miekka katkesi Bruinenin kahlaamolla ja Merrin miekka haihtui savuksi, kun hän oli iskenyt sillä Noitakuningasta polvijänteeseen. Entä Samin ja Pippinin miekat? Pippinillä oli ase varmasti hänen vannoessaan uskollisuutta Denethorille Minas Tirithissä. Oliko hänellä sama ase vielä Konnun puhdistuksessa? Tai onko ainakaan mitään syytä epäillä sitä?

Entä Samin miekka. Kaikki hobitit saivat Bombadililta miekan, joten Samillakin oli omansa. Mordorin rajoilla hän taisteli Ungoliantia vastaan Piikillä, mutta oliko Hautakumpujen miekka sitä ennen hukkunut jonnekin?

Kysymystulvani johtuu siitä, että laadiskelin juuri Kontuwikiin artikkelia Hautakumpujen miekat ja se kaipaisi täydennystä mm. näiltä osin.

Jos minä olisin entti, niin mitä puulajia edustaisin? Mikä Keskimaan puulajeista on piikikäs, kuten minäkin toisinaan? Mikä piikikäs puulaji kasvaa korkeaksi?

Kelpaako puulaji, jonka lehdet ovat sivuiltaan piikikkäät? Kyllä se ainakin pistelee.

Puulaji olisi nimittäin merkittävä Keski-Maan historiassa, piikkipaatsama (Ilex aquifolium) aka orjanlaakeri aka rautatammi, josta Eregionin mainio haltiavaltakunta sai nimensä.

Piikkipaatsama taitaa vain olla hyvin pieni puu, pienimmissä tapauksissa jopa pensasmainen. Suuria piikikkäitä puita kannatanee lähteä ehkä hakemaan havupuiden puolelta, jos laskee neulaset piikikkäisksi. Niiden joukosta löytyykin sitten mm. mammuttipetäjä ja punapuu, tosin niistä ei taida keskimaasta olla mainintoja, mutta varmasti joitain muita havupuita löytyy.