Runoja avatareista

Ja olen ilomielein vapaaehtoinen ottamaan vastaan runon avastani... tai siis se olisi hyvin mieluista jos joku sellaisen rustaisi. :)
 
Anteeksi... teen teille huomenna tai ylihuomenna runot, koska minulla on taas kiireitä partion ja Jalkapallon kanssa. Etenkin jalkapallon... :(

Siis teen ehdottomasti teille runot... minulla alkaakin olla ikävä runoja. Älkää huolehtiko... Saan runon avasta kuin avasta, mutta täytyy myöntää, että jotkut avat ovat ns. "Apuva!" -meininkiä... :D
 
Minua kiinnostaisi tietää minkälaisen runon pystyisi loihtimaan omasta avataristani. Saisinkos sellaisen runon?
 
Tässä ovat runot. Anteeksi, jos toiset ovat lyhyempiä, mutta kiirettä pitää... :p
Toivottavasti kuitenkin pidätte... :)

Vampire
Nainen nauraa kalliolla,
Risti pystytettynä haljenneena.
Valkoista vaatteissaan neito vaeltaa,
Houkuttelee miehiä kauneudellaan.
”Kuka lienee tämä neito valkea kuin lumi?”
Nuori talonpoika tuumi.
Pilvet takanaan salamoivat,
Näen kiviristin jo sammaloituvan.
Hiukset mustat ne tuulessa hulmuaa,
Kun vesi merellä lainehtii.

Daria
Kevät on vihdoin tullut,
On talvi jo pitkään ollut.
Lampi hohtaa keijusta violettia,
Kukkien seassa keijukainen tanssii balettia.
Kissankellot ne musiikkia soittaa,
Jo kohta kesän aikakin koittaa.
Pieni hame keijua kaunistaa,
Kun hän luontoa somistaa.
Nukkuu hän kohta taas kodissaan,
Omassa ruusun nupussaan.

Cerízhah
Kultaa hän hiuksissaan kantaa,
Kulkee hän pitkin lämmintä rantaa.
Kuuntelee hän laulua hiljaista,
Se kantautuu merestä.
Valaita auringonlaskussa,
Kauneutta kaukaisuudessa.
Aurinko korostaa naisen kasvoja.
Onkohan hän auringon lapsia?
Ei kultaa lie kauniimpaa,
Hiuksissa se nyt kimaltaa.

Dilraen
Lohikäärme, katkarapu?
Mikä ihmeen taikapapu?
Helmiäislohikäärme se taivaalla liitää,
Kun ilmavirtauksissa se kiitää.
Suureen avaruuteen Helmiäislohikäärme pistäytyy,
Kun se sitten illalla omaan pesäänsä käpertyy.
Syököhän lohikäärme tämä lohta?
Toivottavasti se on totta.
Niin kuvan kaunis se onkaan,
Tarinat ja laulut Helmiäislohikäärmeestä soikoon.

Kiitoksia Teralle avusta... :)
 
Minäkin mielelläni "kuulisin" runon avastani. Vaikka se mielenkiintoista onkin niin ei mitään kiirettä tai pakkoa. :)
 
Toivottavasti ei ole pitkäveteinen, mutta tein tämän runon samaan aikaan, kun katsoin Jeanne d'Arcia. Saan outoja Inspiraatioita elokuvista... :)
Eli ole hyvä vain...


Skadi
Hohtaa hänestä kuninkaallisuutta,
On hänessä kauneutta kuin viisautta.
Siniverta jalosukuisen,
Lähettiläs entisaikojen kuninkaiden.
Katseensa miekkaakin terävämpi,
Normaalia katsetta voimakkaampi.
Kuningattaren vaatteissa hän muille tietä näyttää,
Kaikki pyynnöt alamaistensa hän kyllä täyttää.
Tähdet hänelle kuiskii kirkkaalla taivaalla,
Erittäin harvinaisella tavalla.
Merkkejä kuninkaallisuuden hän meille osoittaa,
Huhuja kauheudesta hän rauhallisuudellansa tasoittaa.
 
Minua kiinnostaisi tietää,
minkälaisen runon minun kuvani kuvasta onnistut tekemään...




--------------------------
On oikein hyvä.
 
Olepas hyvä... tällaisen sain aikaiseksi... toivottavasti on ok... :)

squirrel
Lukee, lukee ja lukee,
Samaan aikaan kun puu häntä tukee.
Mitä mahtaa Sankari tämä lukea?
Milloin hän mahtaa kirjansa sulkea?
Väsyneenä hän nousee pystyyn,
Väsähtää hän samantien kyyryyn.
Nukahti Sankari tämä,
Onhan sänkykin jo aika rämä.
Hyppinyt ja pomppinut poika on,
Osaahan hänkin olla hieman vallaton.
Merkki otsassa hän viipottaa,
Unissaan hän kotihinsa taivaltaa.
 
Henane
Sormi suussa,
ei kasva järki puussa.
Toisille runoja tekee,
omiansa kaikki lukee.
Ei lopu työn sarka,
houreesta kohta kärsii tyttöparka.


Apua. Apua. Menin.
En osaa puhua runoin.
 
Minä kuulisin myös mielelläni runon avastani, jos siitä sellaisen saisi tehtyä. Sillä ei ole kiire :) Kiitokset jo yrittämisestä.
 
Melian... en näe avaasi... :?

tottakai kirjoitan teille runot, mutta vasta sitten, kun tämä ukkonen laantuu... :(
 
You must log in or register to reply here.
Ylös