Runoja avatareista

Saisikohan tästä minun avasta jotain kehiteltyä..?

...ja mielellänihän mäkin jonkun runon avastani lukisin, jos vain mitään keksit..

Mulle on tehty jo yks runo, mutta se oli mun vanhasta kuva ja nyt olis uusi kuva ja ehkä sais uuden runon?

Voisin minäkin tuollaisen runon ottaa, vaikka inhoankin avani kuva-aihetta. Eli minustakin saisi tehdä...

Olen tekemässä runoja, mutta sain kiireellisen viestin, että jos ei ole kakkua, niin käy köpelösti, joten... kakkua vain tekemään

Tässä ne nyt sitten ovat.... jotkut kuulostavat ehkä lastenrunoilta, mutta yritin parhaani väsyneenä. Teillä on täysi oikeus valittaa runosta, jos ette siitä pitänyt... Olin ihan titityy... :roll: Mutta toivottavasti kelpaavat...

Melian
Ruskea ja kiiltävä hiustupsu,
Eihän se tyttö ole ihan hupsu.
Kuninkaallisia merkkejä kasvoillaan,
Pieni koriste hiuksillaan.
Muotokuvia kauniita hänestä maalailtiin,
Kauniihin sointuihin sävellettiin.
Katse, se kaukaa hohtaa,
Ystäviään hän jälleen kohtaa.
Uusia kasvoja juhlissa hänen,
Löytyi kaulakoru. Kysymys kuuluu: kenen?
Vain Melian tietää vastauksen,
Onhan tämä avatar hänen.

Airu
Hurjuus näkyy hänen silmistään,
Mutta kauneus hänen hiuksistaan.
Onko hän uimassa?
Miksi noin tuima ilme kasvoissa?
Seuraa hän vain katseellaan,
Kun kotkat taivaalla liitelee.
Soturi tämä ajatuksissaan,
Ikäviä asioita ehkä muistoissaan.
Aurinko jo laskee taivaanrantaan,
Kuu pimeä vain pilkahtaa.
Tulee takaisin soihtujen valo,
Tuo tuolla on varmaankin hänen talo.

Mew
Katse salaperäinen.
Kuka hän mahtaa olla?
Tyttö kauaskatseinen.
Mitäköhän hänellä on tuolla?
Salaisuus piilee pinnan alla,
Ei kaikki hyvä näy taivaalla.
Harmaata ja mustaa päällään,
Nyt kesätuulessa lymyillään.
Ruskeat hiukset ne kauniisti kiiltää,
Kuin aamurusko joka kaukana siintää.

Danija
Miksi katse epäluuloinen?
Älä epäile kaunokainen.
Kauniisti hiuksesi kiiltävät auringossa.
Mitä sinulla on kerrottavana?
Armastasiko olet etsimässä?
Hänhän on juuri tässä.
Katseet kohtaavat ystävällisesti,
Ovat he yhdessä ikuisesti.
Tarinan rakkaudesta kertovat tähdet,
Kuuntele se tarkkaan ennen kun pois lähdet.

Saragna
Tikka tyttöä kuljettaa,
Salaisuudet arkkuihin suljetaan.
Hulmuaa vaaleat hiukset tyttösen,
Tuulessa, luonnon henkien.
Minne tikka häntä lennättää?
Sinitaivas takana kimmeltää.
Minne mahtaa hän laskeutua?
Niityillä näkee vain pelkkää utua.
”Keijukaisten kuningas meitä odottaa,
Häntä tulin minä tapaamaan.”
Ystävykset jälleen kohtaavat,
Portit keijukaisten ne pimeässä hohtavat.

Cec
Katse pelottava,
Silmät punaista hohtavat.
Pimeydestä ilmestyivät,
Kasvot aivan hyytävät.
Kylmiä väreitä hän haluaa aiheuttaa,
Ihmisiä muita kauhistuttaa.
Katseessa jotain salaperäistä,
Jotenkin niin yksinäistä.
Mitähän hän jäi miettimään?
Se ikuiseksi arvoitukseksi jääköön.

Elfi
Haltiat siloposkiset,
Kauneuden valtiattaret.
Ystävyksiä ikuisuuden ovat,
Kuin kalliot kiven kovat.
Lehtimetsässä he seikkailevat,
Luontoa he rakastavat.
Satamiin he pian joutuvat lähtemään,
Seuraavat kirkasta tähteään.
Matkustavat merten yli,
On lämmin meren syli.

Oi, aivan ihana.. Olen sanaton... Kiitos!

//muoks Yritin profiiliin sitä laittaa, mutta eipä sitten mahtunut.. pöh.. Kyllä mä sen siihen silti vielä jotenkin tungen..

Sinä olet varmaan ihan ylikuormitettu Henane, mutta ottaisin mieluusti avastani runon, jos mitenkään jaksat sellaisen tehdä. Siitä voi olla hiukan vaikea keksiä, kun se on aika mitäänsanomaton. Minä kuitenkin pidän siitä.

Aivan ihana runo, mutta miten niin joutuvat? Kiitos silti, se on ihana, niin kuin sanoinkin jo. Ääk, kohta alan pitää tästä avasta...

Jep. Kiiitos.
Oli kiva runo, kiitos kiitos.

Kiitos todella paljon Henane aivan ihanan lutusesta runosta!

Tämä tuli nopeasti, sillä olen kuunnellut koko päivän sukulaisten kasveista ja kukista, että suurinpiirtein tämä oli valmis, ennen kun olin pyyntöäsi edes lukenut... Toivottavasti kelpaa...

Kyra
Kaunis kukka rakkauden,
Voittaa mennen tullen kaikki kauheudet.
Kukkii se yöllä kuunvalossa,
Sisällä hobitin talossa.
Kuninkaallisten kukkanen,
Pirteä, jopa aurinkoinen.
Vaaleat terälehdet ne antaa,
Raikkautta ja jaloa tunnetta nupussansa kantaa.
Rykelmässä kukat nämä kasvaa,
Hukkuvat ne joskus usvaan.
Sieltä ne pilkistää ja kaikille valoaan tarjoaa.
Moni niiden lumoon kajoaa.

Varsin suloinen runo, kiitos vain. Pitänee ottaa tuo ylös

Oij..Kiitos, se oli ihana ) Hymyilin varmaan ihan tyhmänä täällä ruudun takana kun luin sitä runoa lol

Voisitkos tehdä minun avastanikin runon?

Anteeksi, olen unohtanut kertakaikkiaan kiittää Henanea tuosta runosesta. Sietäisin saada piiskaa ilkeä tyttö. Kiitos, kiitos, kiitos amen halleluja.

Piper ja kaikki muutkin, jotka pyytävät runoa, kun olen poissa... Teen runot sitten viikon päästä, kun tulen Rippileiriltä, sillä nyt on ihan kauhiasti kaikkea, etten yksinkertaisesti kerkiä. Joten... runoilemisiin... :wink:

Kiitän Henanea tuosta avatar runosta se oli oikein sopiva minulle ja saatan minä hieman hupsukin olla *wirn*, mutta runo oli todella nätti. Kiitos siitä

ohoh, tämä topic on vieläkin pystyssä.

saisiko tästä minunkin avastani runon?

kiitoskiitos, halleluja etukäteen.

Kiitos kaunis runosta. Pelottavan läheltä nykyistä olotilaanikin meni tuo kuvaus..