Kointähti
Koala on steroids
Olen taas aivan jumissa. Kun vaan pystyisi ryhtymään johonkin, tarttumaan tekemiseen. Olisi loputtomasti mahdollisuuksia roolipeleihin liittyen, kirjoja hyllyissä, leffoja, tietokonepelejä... Mutta kaikki on näkymättömän muurin takana, tavoittamattomissa.
Täällä yksikseen asuessa ei saa oikein mistään sosiaalista tukea arjessa. Vierailut piristävät ja joskus jopa ihmisten ilmoilla liikkuminen ilman mitään tarkoitusta, mutta helposti jämähtää toimettomuuteen kun ei saa päivää edes kunnolla käyntiin.
Täällä yksikseen asuessa ei saa oikein mistään sosiaalista tukea arjessa. Vierailut piristävät ja joskus jopa ihmisten ilmoilla liikkuminen ilman mitään tarkoitusta, mutta helposti jämähtää toimettomuuteen kun ei saa päivää edes kunnolla käyntiin.