Re: Tolkienin "kopioäännelakeja"
Oivallinen ja eteenpäinsivistävä tiivistedokumentti. Kielien jalokivet eivät nekään ole vaarassa jäädä jalkoihin.
Muutamia lisähuomioita omien muistiinpanojen pohjalta (yhtäläisyystyyppejä ylitsepursuilevasti lisäämättä):
-
2. (a) Ilmiö *-ikā, *-itā > <i>-eg</i>, <i>-ed</i> löytyy tietääkseni sellaisenaan sekä kymrin että sindarin kielihistoriasta.
(b) Vertaa
kymr. <i>māb</i> "poika" < protok. *makwos tai *makkwos [joskin mon. <i>maib</i> < *mapī sec. JMJ § 69.ii.1]
dor. <i>mab</i>, s. <i>mâb</i> "käden tyvi, koura" < MAP [Etym.371; VT45/47]
(<i>"l. <b>hópa</b>" lienee ajatusvirhe?</i>)
-
5. *tt-kehityksen paralleelista löytyy läheiset esimerkit.
kymr. <i>cath</i> "kissa" < protok. *kattos tai *kattā- [
University of Wales; gall. <i>cattos</i>]
n. <i>dath</i> "kuoppa" < prim. *dattā
-
6. (a) *-ekt- > <i>-aith</i> (esimerkkejä molemmista kieliperheistä)
kymr. <i>gwaith</i> (f.) "kerta" < protok. *wekt- (< ie. *wegh-) [JMJ § 93.i.]
s. <i>naith</i> "kolmion muoto" < prim. *nektē [josta q. <i>nehtë</i>; KTK.385]
s. <i>taith</i> "merkki" < prim. *tektā (> *tektha > n. tai keskis. <i>teith</i>)
(vertaa myös kymr. <i>iaith</i> "kieli" < protok. *jeχtī- [JMJ § 100.i.] tai *jaχtī-, < ie. *jek-)
(b) *-agn-, *-ogn- > <i>-aen</i>, <i>-oen</i>
kymr. <i>draen</i> "oka" < protok. *dragnos
n. <i>maen</i> "kätevä, taitava" < prim. *magnā
n. <i>daen</i> "(surma)vainaa" (< *ndagno) < prim. *ndaknō [= JMJ § 104.iii.]
kymr. <i>oen</i> "karitsa" < protok. *ognos
s. <i>loen</i> "likomärkä" < prim. *lognā [VT42.10]
(c) *-ag- > <i>-â</i>
kymr. <i>iâ</i> "jää" < protok. *
jagi- [=
UoW]
s. <i>iâ</i> "pohjaton syvyys" < prim. *jagā [rek.] vs. *jagu- [Etym.400]
-
7. "More striking similarities"
kymr. <i>naw</i> "yhdeksän" < protok. *nowan
n. <i>naw</i> "tuuma, ajatus" < prim. *now(ā)
(Kiinnostava on myös hakusana *<i>gwîn</i>, II
täällä)
-
Kehityksistä niinikään löytyviin *eroihin* en mene nyt sen tarkemmin lukuunottamatta kaksikkoa
*l- > <i>lh-</i>
*r- > <i>rh-</i>
joka löytyy kelttipuolen ansiosta myös noldorin etymologisesta mallista, mutta ei kuitenkaan enää sindar-vaiheen vastaavasta (siellä vastaava kehitys vaati historiallisen *s-vahvisteen, á la SLIG > !<i>lhê</i> vertaa kymr. <i>llē</i> < protok. *leg-).
Noldorin "ajokoira"-sanan kehitys muistuttaa ainakin kymrin "mies"-sanan vastaavaa (*-onj- > <i>-ŷn</i>); kts. ROY-¹ [Etym.384] ja JMJ § 69.iv. (98, 121, 154).
Kehityskaari *sw- > <i>χw-</i>, <i>hw-</i> saattaa toisaalta löytyä vielä sindarista [PE17.23??].
Bretonilaisessa sanahistoriassa melko yleinen *s- > <i>h-</i> (*sīros > <i>hīr</i> "pitkä"!) taas tulee ehkä useimmille mieleen noldorin 3. persoonan pronomineista [Etym.385].
Loppukuriositeettina: JMJ § 76.ix.1 mainitsee latinan sanan <i>fībula</i> päätyneen kymriin muodossa <i>hual</i> se taas toi sattumalta itselleni mieleen Tolkienin myöhäisen preferenssin
tietyn *quenyan* alkuäänteen suhteen.