Elsass-Lothringen on se Ranskan koillinen kulma. Tolkienin sijainnista ensimmäisen maailmansodan aikoihin en tiedä, mutta ainakin koulun hissankirjan mukaan Saksa menetti Elsas-Lothringenin Ranskalle Versaillesin rauhassa. Siinä länsirintaman vieressä se sijaitsi(/sijaitsee), joten on siellä jotain levottomuuksia saattanut olla.
Tolkienin "kopiosanoja"
- Keskustelun aloittaja Elemmakil
- Aloitettu
Länsirintamalta ei mitään uutta
Kyllähän 1. maailmansodan rintama puhkoi Lothringeniakin (siis ranskaksi [ja englanniksi] Lorraine), mutta Tolkien vietti käsittääkseni kaikki erittäin kurjat kuukautensa sodassa vuonna 1916 pohjoisempana, Sommen alueella. Siellä ympärysvallat tekivät kyseisenä vuonna suurhyökkäyksen joka johti noin viisi kuukautta kestäneisiin taisteluihin. Kaatuneita reilusti yli miljoona, tuloksena rintaman siirtyminen noin kymmenellä kilometrillä itään. Näissä taisteluissa muuten käytettiin ensimmäistä kertaa panssarivaunuja.
Somme-joki muuten sijaitsee runsaat 100 kilometriä Pariisista pohjoiseen eikä ole siis Lothringen/Lorrainessa vaan lähinnä Artois'n maakunnassa (Arthedain - hahaa). Lothringen on kyllä kaunista seutua, ajatellaan vaikka Mosel-joen viinitarhoja. Vaan en minä menisi sittenkään syyttämään Tolkienia niin yksioikoisesta kopioinnista, että hän ottaa jonkin tunnetun nimen ja vähän sitä vääntelee saadakseen tarinaansa paikannimen samankaltaiselle seudulle. Komplisoidumpaa lie ollut hänen ajatustensa juoksu.
Tolkienille (ja kaikille paikalla olleille) 1. maailmansota oli varsinainen kulku läpi Mordorin. Sommen taistelu oli sellainen hornanpaikka, että sitä on vaikea, ellei mahdoton enää tajuta todeksi.
Kyllähän 1. maailmansodan rintama puhkoi Lothringeniakin (siis ranskaksi [ja englanniksi] Lorraine), mutta Tolkien vietti käsittääkseni kaikki erittäin kurjat kuukautensa sodassa vuonna 1916 pohjoisempana, Sommen alueella. Siellä ympärysvallat tekivät kyseisenä vuonna suurhyökkäyksen joka johti noin viisi kuukautta kestäneisiin taisteluihin. Kaatuneita reilusti yli miljoona, tuloksena rintaman siirtyminen noin kymmenellä kilometrillä itään. Näissä taisteluissa muuten käytettiin ensimmäistä kertaa panssarivaunuja.
Somme-joki muuten sijaitsee runsaat 100 kilometriä Pariisista pohjoiseen eikä ole siis Lothringen/Lorrainessa vaan lähinnä Artois'n maakunnassa (Arthedain - hahaa). Lothringen on kyllä kaunista seutua, ajatellaan vaikka Mosel-joen viinitarhoja. Vaan en minä menisi sittenkään syyttämään Tolkienia niin yksioikoisesta kopioinnista, että hän ottaa jonkin tunnetun nimen ja vähän sitä vääntelee saadakseen tarinaansa paikannimen samankaltaiselle seudulle. Komplisoidumpaa lie ollut hänen ajatustensa juoksu.
Tolkienille (ja kaikille paikalla olleille) 1. maailmansota oli varsinainen kulku läpi Mordorin. Sommen taistelu oli sellainen hornanpaikka, että sitä on vaikea, ellei mahdoton enää tajuta todeksi.
Nerwen sanoi:
Elhath sanoi:
Koska Tolkien mainitsee nimenomaan, että Otselen on "Seven Stars" quenyaksi (Etymologies s.v. OT- (OTOS, OTOK) = HoME V, 379), ja koska hän oli selvästi perillä suomen kielen karhusanastosta (vrt. jääkarhu nimeltä Karhu Joulupukin kirjeissä), pitäisin sanan otso kulkeutumista merkitsemään seitsemää aivan tarkoituksellisena viittauksena karhuun. Jos se olisi sattuma, olisipa outo sattuma.
Metsästä puheen ollen, liekö vala Nielíquin nimi (muita muotoja: Nielikki, Nyelikki, ks. HoME I, 262) peräisin suomalaisesta Mielikistä, Tapion emännästä? Samoin kuin lukusana Leminkainen '23' (HoME I, 246) on ilmiselvästi kalevalaista perua.
Vaan itse asiassa piti kysymäni, mistä päin Internetiä löytyy se mielenkiintoinen sivusto, jossa näitä suomalaislainoja selostetaan? Sellainen on tietääkseni olemassa.
Nerwende
Kontulainen
Are High Elves Finno-Ugric? sisältää joitain lainoja lueteltuna.
//muoks. Vaikka ko. sivua ei olekaan päivitetty enää aikoihin, on sinne näköjään lisätty linkkisivusto joka vaikuttaa varsin lupaavalta: http://www.sci.fi/~alboin/finnquelinks.htm
//muoks. Vaikka ko. sivua ei olekaan päivitetty enää aikoihin, on sinne näköjään lisätty linkkisivusto joka vaikuttaa varsin lupaavalta: http://www.sci.fi/~alboin/finnquelinks.htm
Budapest-upon-Túna?
Ah, tällaiseenkin törmäsin. Quenyan sana <i>atya</i> 'isi' (VT47:26 - en tietenkään ole nähnyt tätä) muistuttaa hämäävästi unkarin sanaa <i>atya</i> 'isä' (run.). Mutta yrityksistäni huolimatta en ole löytänyt mistään, en edes Unkarin Tolkien-seuran sivuilta, vertailuja quenyan ja unkarin välillä.
Sen verran Tolkienin teksteistä olen löytänyt viitteitä Unkariin ja unkariin, että Michael George Ramer, <i>The Notion Club</i>in jäsen, oli syntynyt Unkarissa, vaikkakin hän oli englantilainen (hänen vanhempansa <i>palasivat</i> Englantiin M.G.:n ollessa nelivuotias). Sittemmin hän vietti pitkiä aikoja sekä Unkarissa että Suomessa vuosien 1956 ja 1968 välillä (kuvitteellisessa historiassa). (HoME IX, 159). Hänen puheissaan vilahtelee (ainakin melkein) unkarinkielisiä nimiä: <i>Gyönyörü</i> > <i>Emberü</i>, <i>Gyürüchill</i>, <i>Öshül-küllösh</i> (vrt. unk. <i>gyönyörű</i> 'ihana', <i>ember</i> 'ihminen', <i>gyűrű</i> 'sormus, rengas', <i>csillag</i> 'tähti' - myös <i>ösül-küllös</i> kuulostaa jotenkin unkarilta, mutta merkitys on jokseenkin arvoituksellinen: nimen pitäisi olla englanniksi 'Falling water', mutta ainakaan suora käännös se ei ole, tuskin kovin epäsuorakaan).
Huom. kyseinen <i>Gyürüchill </i>on Saturnuksen nimi (HoME IX, 221, viite 60). JRRT muutti nimen myöh. muotoon <i>Shomorú</i> (unk. <i>szomorú</i> 'surullinen') ja sen jälkeen muotoon <i>old Eneköl</i> (vrt. unk. <i>énekel</i> 'laulaa'?).
Nämä nyt ainakin todistavat sen verran Tolkienin ja unkarin kielen yhteyksistä, että hän on vähintään selaillut sanakirjaa. Mutta mahtaako kukaan olla ottanut syvemmin kantaa hänen unkarista mahdollisesti saamiinsa vaikutteisiin? Lainasanojen lisäksi esimerkiksi sellaisiin quenyan piirteisiin kuin palatalisoituneet konsonantit (niitä runsaasti unkarissa: <i>gy [d'], ly [j], ny, ty</i>) tai pitkien vokaalien merkitseminen aksentilla (kuten myös unk.)?
Onko kaiken kaikkiaan dokumenttia siitä, miksi ja milloin Tolkien päätti merkitä pitkät vokaalit aksenteilla? Latina ei tässä ole ainakaan mallina, koska siellä pitkät unohdetaan kokonaan, kreikka ehkä ennemminkin, mutta jos kerran (tuleva) professori oli kovin kiinnostunut suomen kielestä hamalla 1910-luvulla haltiakieliä sepitellessään, miksi ihmeessä hän olisi hyljeksinyt unkaria? Ja onhan Beleriandissakin paljon laajoja ruohotasankoja, joilla hevosmiehet partioivat, <i>Majd-rossz</i>(<b>*</b>) veljineen.
___
<b>*</b> unk. "sittemmin-paha" - ei tämä nyt ole vakavasti otettava etymologia sentään. Ja ne aksentitkin ja sirkumfleksit ennen kaikkea ovat varmaan peräisin muinaisenglannin transkriboinnista. Pahk.
Ah, tällaiseenkin törmäsin. Quenyan sana <i>atya</i> 'isi' (VT47:26 - en tietenkään ole nähnyt tätä) muistuttaa hämäävästi unkarin sanaa <i>atya</i> 'isä' (run.). Mutta yrityksistäni huolimatta en ole löytänyt mistään, en edes Unkarin Tolkien-seuran sivuilta, vertailuja quenyan ja unkarin välillä.
Sen verran Tolkienin teksteistä olen löytänyt viitteitä Unkariin ja unkariin, että Michael George Ramer, <i>The Notion Club</i>in jäsen, oli syntynyt Unkarissa, vaikkakin hän oli englantilainen (hänen vanhempansa <i>palasivat</i> Englantiin M.G.:n ollessa nelivuotias). Sittemmin hän vietti pitkiä aikoja sekä Unkarissa että Suomessa vuosien 1956 ja 1968 välillä (kuvitteellisessa historiassa). (HoME IX, 159). Hänen puheissaan vilahtelee (ainakin melkein) unkarinkielisiä nimiä: <i>Gyönyörü</i> > <i>Emberü</i>, <i>Gyürüchill</i>, <i>Öshül-küllösh</i> (vrt. unk. <i>gyönyörű</i> 'ihana', <i>ember</i> 'ihminen', <i>gyűrű</i> 'sormus, rengas', <i>csillag</i> 'tähti' - myös <i>ösül-küllös</i> kuulostaa jotenkin unkarilta, mutta merkitys on jokseenkin arvoituksellinen: nimen pitäisi olla englanniksi 'Falling water', mutta ainakaan suora käännös se ei ole, tuskin kovin epäsuorakaan).
Huom. kyseinen <i>Gyürüchill </i>on Saturnuksen nimi (HoME IX, 221, viite 60). JRRT muutti nimen myöh. muotoon <i>Shomorú</i> (unk. <i>szomorú</i> 'surullinen') ja sen jälkeen muotoon <i>old Eneköl</i> (vrt. unk. <i>énekel</i> 'laulaa'?).
Nämä nyt ainakin todistavat sen verran Tolkienin ja unkarin kielen yhteyksistä, että hän on vähintään selaillut sanakirjaa. Mutta mahtaako kukaan olla ottanut syvemmin kantaa hänen unkarista mahdollisesti saamiinsa vaikutteisiin? Lainasanojen lisäksi esimerkiksi sellaisiin quenyan piirteisiin kuin palatalisoituneet konsonantit (niitä runsaasti unkarissa: <i>gy [d'], ly [j], ny, ty</i>) tai pitkien vokaalien merkitseminen aksentilla (kuten myös unk.)?
Onko kaiken kaikkiaan dokumenttia siitä, miksi ja milloin Tolkien päätti merkitä pitkät vokaalit aksenteilla? Latina ei tässä ole ainakaan mallina, koska siellä pitkät unohdetaan kokonaan, kreikka ehkä ennemminkin, mutta jos kerran (tuleva) professori oli kovin kiinnostunut suomen kielestä hamalla 1910-luvulla haltiakieliä sepitellessään, miksi ihmeessä hän olisi hyljeksinyt unkaria? Ja onhan Beleriandissakin paljon laajoja ruohotasankoja, joilla hevosmiehet partioivat, <i>Majd-rossz</i>(<b>*</b>) veljineen.
___
<b>*</b> unk. "sittemmin-paha" - ei tämä nyt ole vakavasti otettava etymologia sentään. Ja ne aksentitkin ja sirkumfleksit ennen kaikkea ovat varmaan peräisin muinaisenglannin transkriboinnista. Pahk.
Harri Perälä
Kontulainen
Tämähän on yksi niistä tapauksista, joita Tolkien erikseen kommentoi kirjeluonnoksessa vuodelta 1967 (The Letters of J.R.R. Tolkien, #297). Kirjattomille sitaatteja Roman Rauschin sivulla nelosotsikon alla.Aegnor sanoi:
Harri Perälä
Kontulainen
Tolkienin "kopioäännelakeja"
Tolkien on sanonut, että sindarin ja quenyan suhde muistuttaa kymrin ja latinan suhdetta. Olen nyt muutamana iltana yrittänyt harjoittaa kelttiläistä filologiaa ja koota joitain esimerkkejä, joita silmäilemällä saisi käsityksen siitä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Meinasin laittaa (hyvin vaatimattomat) tulokseni tänne, mutta kirjoituksesta johdantoineen tuli pitkähkö, joten tein siitä oman sivun.
Korjaukset ja lisävalaistus ovat tervetulleita. Itse jäin miettimään sitä, onko latina kaikkein quenyoin indoeurooppalainen kieli, vai voisiko yhtä hyvin sanoa, että sindarin suhde quenyaan muistuttaa kymrin suhdetta klassiseen kreikkaan tai mihinlie.
- Harri VII
(Edit: Elhathille (myöhästyneet) kiitokset kommenteista ja lisävalaisusta. Korjasin hópan kielen ja lainasin kattiesimerkin aukkoa paikkaamaan.)
Tolkien on sanonut, että sindarin ja quenyan suhde muistuttaa kymrin ja latinan suhdetta. Olen nyt muutamana iltana yrittänyt harjoittaa kelttiläistä filologiaa ja koota joitain esimerkkejä, joita silmäilemällä saisi käsityksen siitä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Meinasin laittaa (hyvin vaatimattomat) tulokseni tänne, mutta kirjoituksesta johdantoineen tuli pitkähkö, joten tein siitä oman sivun.
Korjaukset ja lisävalaistus ovat tervetulleita. Itse jäin miettimään sitä, onko latina kaikkein quenyoin indoeurooppalainen kieli, vai voisiko yhtä hyvin sanoa, että sindarin suhde quenyaan muistuttaa kymrin suhdetta klassiseen kreikkaan tai mihinlie.
- Harri VII
(Edit: Elhathille (myöhästyneet) kiitokset kommenteista ja lisävalaisusta. Korjasin hópan kielen ja lainasin kattiesimerkin aukkoa paikkaamaan.)
Constantine
Lintu, lentokone tjsp.
Re: Tolkienin "kopioäännelakeja"
Oivallinen ja eteenpäinsivistävä tiivistedokumentti. Kielien jalokivet eivät nekään ole vaarassa jäädä jalkoihin.
Muutamia lisähuomioita omien muistiinpanojen pohjalta (yhtäläisyystyyppejä ylitsepursuilevasti lisäämättä):
-
2. (a) Ilmiö *-ikā, *-itā > <i>-eg</i>, <i>-ed</i> löytyy tietääkseni sellaisenaan sekä kymrin että sindarin kielihistoriasta.
(b) Vertaa
kymr. <i>māb</i> "poika" < protok. *makwos tai *makkwos [joskin mon. <i>maib</i> < *mapī sec. JMJ § 69.ii.1]
dor. <i>mab</i>, s. <i>mâb</i> "käden tyvi, koura" < MAP [Etym.371; VT45/47]
(<i>"l. <b>hópa</b>" lienee ajatusvirhe?</i>)
-
5. *tt-kehityksen paralleelista löytyy läheiset esimerkit.
kymr. <i>cath</i> "kissa" < protok. *kattos tai *kattā- [University of Wales; gall. <i>cattos</i>]
n. <i>dath</i> "kuoppa" < prim. *dattā
-
6. (a) *-ekt- > <i>-aith</i> (esimerkkejä molemmista kieliperheistä)
kymr. <i>gwaith</i> (f.) "kerta" < protok. *wekt- (< ie. *wegh-) [JMJ § 93.i.]
s. <i>naith</i> "kolmion muoto" < prim. *nektē [josta q. <i>nehtë</i>; KTK.385]
s. <i>taith</i> "merkki" < prim. *tektā (> *tektha > n. tai keskis. <i>teith</i>)
(vertaa myös kymr. <i>iaith</i> "kieli" < protok. *jeχtī- [JMJ § 100.i.] tai *jaχtī-, < ie. *jek-)
(b) *-agn-, *-ogn- > <i>-aen</i>, <i>-oen</i>
kymr. <i>draen</i> "oka" < protok. *dragnos
n. <i>maen</i> "kätevä, taitava" < prim. *magnā
n. <i>daen</i> "(surma)vainaa" (< *ndagno) < prim. *ndaknō [= JMJ § 104.iii.]
kymr. <i>oen</i> "karitsa" < protok. *ognos
s. <i>loen</i> "likomärkä" < prim. *lognā [VT42.10]
(c) *-ag- > <i>-â</i>
kymr. <i>iâ</i> "jää" < protok. *jagi- [= UoW]
s. <i>iâ</i> "pohjaton syvyys" < prim. *jagā [rek.] vs. *jagu- [Etym.400]
-
7. "More striking similarities"
kymr. <i>naw</i> "yhdeksän" < protok. *nowan
n. <i>naw</i> "tuuma, ajatus" < prim. *now(ā)
(Kiinnostava on myös hakusana *<i>gwîn</i>, II täällä)
-
Kehityksistä niinikään löytyviin *eroihin* en mene nyt sen tarkemmin lukuunottamatta kaksikkoa
*l- > <i>lh-</i>
*r- > <i>rh-</i>
joka löytyy kelttipuolen ansiosta myös noldorin etymologisesta mallista, mutta ei kuitenkaan enää sindar-vaiheen vastaavasta (siellä vastaava kehitys vaati historiallisen *s-vahvisteen, á la SLIG > !<i>lhê</i> vertaa kymr. <i>llē</i> < protok. *leg-).
Noldorin "ajokoira"-sanan kehitys muistuttaa ainakin kymrin "mies"-sanan vastaavaa (*-onj- > <i>-ŷn</i>); kts. ROY-¹ [Etym.384] ja JMJ § 69.iv. (98, 121, 154).
Kehityskaari *sw- > <i>χw-</i>, <i>hw-</i> saattaa toisaalta löytyä vielä sindarista [PE17.23??].
Bretonilaisessa sanahistoriassa melko yleinen *s- > <i>h-</i> (*sīros > <i>hīr</i> "pitkä"!) taas tulee ehkä useimmille mieleen noldorin 3. persoonan pronomineista [Etym.385].
Loppukuriositeettina: JMJ § 76.ix.1 mainitsee latinan sanan <i>fībula</i> päätyneen kymriin muodossa <i>hual</i> se taas toi sattumalta itselleni mieleen Tolkienin myöhäisen preferenssin tietyn *quenyan* alkuäänteen suhteen.
Oivallinen ja eteenpäinsivistävä tiivistedokumentti. Kielien jalokivet eivät nekään ole vaarassa jäädä jalkoihin.
Muutamia lisähuomioita omien muistiinpanojen pohjalta (yhtäläisyystyyppejä ylitsepursuilevasti lisäämättä):
-
2. (a) Ilmiö *-ikā, *-itā > <i>-eg</i>, <i>-ed</i> löytyy tietääkseni sellaisenaan sekä kymrin että sindarin kielihistoriasta.
(b) Vertaa
kymr. <i>māb</i> "poika" < protok. *makwos tai *makkwos [joskin mon. <i>maib</i> < *mapī sec. JMJ § 69.ii.1]
dor. <i>mab</i>, s. <i>mâb</i> "käden tyvi, koura" < MAP [Etym.371; VT45/47]
(<i>"l. <b>hópa</b>" lienee ajatusvirhe?</i>)
-
5. *tt-kehityksen paralleelista löytyy läheiset esimerkit.
kymr. <i>cath</i> "kissa" < protok. *kattos tai *kattā- [University of Wales; gall. <i>cattos</i>]
n. <i>dath</i> "kuoppa" < prim. *dattā
-
6. (a) *-ekt- > <i>-aith</i> (esimerkkejä molemmista kieliperheistä)
kymr. <i>gwaith</i> (f.) "kerta" < protok. *wekt- (< ie. *wegh-) [JMJ § 93.i.]
s. <i>naith</i> "kolmion muoto" < prim. *nektē [josta q. <i>nehtë</i>; KTK.385]
s. <i>taith</i> "merkki" < prim. *tektā (> *tektha > n. tai keskis. <i>teith</i>)
(vertaa myös kymr. <i>iaith</i> "kieli" < protok. *jeχtī- [JMJ § 100.i.] tai *jaχtī-, < ie. *jek-)
(b) *-agn-, *-ogn- > <i>-aen</i>, <i>-oen</i>
kymr. <i>draen</i> "oka" < protok. *dragnos
n. <i>maen</i> "kätevä, taitava" < prim. *magnā
n. <i>daen</i> "(surma)vainaa" (< *ndagno) < prim. *ndaknō [= JMJ § 104.iii.]
kymr. <i>oen</i> "karitsa" < protok. *ognos
s. <i>loen</i> "likomärkä" < prim. *lognā [VT42.10]
(c) *-ag- > <i>-â</i>
kymr. <i>iâ</i> "jää" < protok. *jagi- [= UoW]
s. <i>iâ</i> "pohjaton syvyys" < prim. *jagā [rek.] vs. *jagu- [Etym.400]
-
7. "More striking similarities"
kymr. <i>naw</i> "yhdeksän" < protok. *nowan
n. <i>naw</i> "tuuma, ajatus" < prim. *now(ā)
(Kiinnostava on myös hakusana *<i>gwîn</i>, II täällä)
-
Kehityksistä niinikään löytyviin *eroihin* en mene nyt sen tarkemmin lukuunottamatta kaksikkoa
*l- > <i>lh-</i>
*r- > <i>rh-</i>
joka löytyy kelttipuolen ansiosta myös noldorin etymologisesta mallista, mutta ei kuitenkaan enää sindar-vaiheen vastaavasta (siellä vastaava kehitys vaati historiallisen *s-vahvisteen, á la SLIG > !<i>lhê</i> vertaa kymr. <i>llē</i> < protok. *leg-).
Noldorin "ajokoira"-sanan kehitys muistuttaa ainakin kymrin "mies"-sanan vastaavaa (*-onj- > <i>-ŷn</i>); kts. ROY-¹ [Etym.384] ja JMJ § 69.iv. (98, 121, 154).
Kehityskaari *sw- > <i>χw-</i>, <i>hw-</i> saattaa toisaalta löytyä vielä sindarista [PE17.23??].
Bretonilaisessa sanahistoriassa melko yleinen *s- > <i>h-</i> (*sīros > <i>hīr</i> "pitkä"!) taas tulee ehkä useimmille mieleen noldorin 3. persoonan pronomineista [Etym.385].
Loppukuriositeettina: JMJ § 76.ix.1 mainitsee latinan sanan <i>fībula</i> päätyneen kymriin muodossa <i>hual</i> se taas toi sattumalta itselleni mieleen Tolkienin myöhäisen preferenssin tietyn *quenyan* alkuäänteen suhteen.
Harri Perälä
Kontulainen
Re: Budapest-upon-Túna?
koa-nya-sse
talo-ssa-ni
Olen joskus nähnyt, ja välillä jo unohtanut, maininnan Tolkienin unkarilaistyylisestä mágol-kielestä, mutta nyt se tuli taas vastaan. Sitä ei ole tainnut kukaan täällä mainita? Mahdollista vaikutteista tutummissa kielissä en muista lukeneeni juuri muuta kuin sen, että B. Philip Jonsson on joskus maininnut, että sijapäätteen ja possessiivisuffiksin normaali järjestys quenyassa on päinvastoin kuin suomessa ja sama kuin unkarissa:Tik sanoi:
koa-nya-sse
talo-ssa-ni
PHW(ynne) Lambengolmorissa sanoi:
Näitä ei sitten ole vissiin vielä julkaistu? Odotamme kiinnostuneina.
Muuten, mitä tulee mágol-kielen ja örkkien välisiin yhteyksiin, Lay of Leithianissa (ks. esim. HoME III 229, LL 2125-2136) ja vielä Quentassa (HoME IV 113) esiintyy muuan Doriathiin hyökännyt örkkipäällikkö nimeltään Boldog. Nimi on vallan selvää unkaria, merkitys on hieman epäörkkimäisesti "iloinen".
Harri Perälä
Kontulainen
Pikkukysymyksissä taannoin mietittiin, olisiko quenyan aure 'päivä' saanut vaikutteita suomalaiselta (auer, aurinko) tai indoeurooppalaiselta (aura, aurora) suunnalta. Nyt löysin sen kirjoituksen, josta sain alun perin päähäni ajatuksen sanojen aure ja aurinko vertailusta. Christopher Gilson kirjoittaa Vinyar Tengwarin numerossa 33 vuodelta 1994 ("Elvish and Mannish", s. 23): "Consider the declension of Aurinko 'the sun', whose base, by the way, should be compared with Q aure 'day(light)' (III:385, 1st ed.) - -". Sana ei sinänsä liity artikkeliin, se on vain esimerkkinä vertailussa, joka koskee i-vokaalin sisältäviä monikoita indoeurooppalaisissa kielissä, suomessa ja Tolkienin kielissä.
Jotain kirjoitin muistiin siitäkin, ovatko jotkut mainitusta "todellisista" sanoista kenties keskenään sukua... Suomen sanojen alkuperä -teoksen mukaan auringon alkuperä ei ilmeisesti ole aivan selvä. Sanalla ei ole vastineita itämerensuomalaisissa kielissä (tosin se on lainattu suomesta inkeroisen kieleen), ja etäsukukielistä sanotaan:
"Kantaosa aur(i)- ehkä
= [etelälapin] åvrudeh 'helle', [turjanlapin] aūr 'ahku, hehkuhiillos; liekki', joskin rinnastukseen liittyy äänt. vaikeuksia. Muut vertailut etäsukukieliin ovat vielä epätodennäköisempiä. Mahdottomana ei liene syytä pitää myöskään yhteyttä auer sanaan, ks. tätä."
Sanalle auer taas luetellaan koko joukko itämerensuomalaisia vastineita kuten viron aur 'höyry, savu, sumu'.
Yhteyksiä ieur. kieliin ei siis kai ole, ja American Heritage Dictionaryn mukaan myöskään kreikan aurā (*wer-) ja latinan aurōra, Aurōra (*aus-) eivät näyttäisi olevan keskenään sukua.
Jotain kirjoitin muistiin siitäkin, ovatko jotkut mainitusta "todellisista" sanoista kenties keskenään sukua... Suomen sanojen alkuperä -teoksen mukaan auringon alkuperä ei ilmeisesti ole aivan selvä. Sanalla ei ole vastineita itämerensuomalaisissa kielissä (tosin se on lainattu suomesta inkeroisen kieleen), ja etäsukukielistä sanotaan:
"Kantaosa aur(i)- ehkä
= [etelälapin] åvrudeh 'helle', [turjanlapin] aūr 'ahku, hehkuhiillos; liekki', joskin rinnastukseen liittyy äänt. vaikeuksia. Muut vertailut etäsukukieliin ovat vielä epätodennäköisempiä. Mahdottomana ei liene syytä pitää myöskään yhteyttä auer sanaan, ks. tätä."
Sanalle auer taas luetellaan koko joukko itämerensuomalaisia vastineita kuten viron aur 'höyry, savu, sumu'.
Yhteyksiä ieur. kieliin ei siis kai ole, ja American Heritage Dictionaryn mukaan myöskään kreikan aurā (*wer-) ja latinan aurōra, Aurōra (*aus-) eivät näyttäisi olevan keskenään sukua.
