Usvajaisten kylä II: Miccohin paluu: Ilmoittautuminen
- Keskustelun aloittaja Vehka
- Aloitettu
Pagba
Pronominit hän/hänen
Miccoh'n kanssa hommailemme Antarktikselle sijoittuvaa The Thing -tyylistä fopea. Otin Miccoh'n völjyyn, sillä hän osaa pykätä monimutkaisia taulukoita ja jaksaa päivitellä niitä – joskin niistä pystynee tekemään itsepäivittyviä. Tarkoituksena on laittaa pelaajat äänestämään jokaista muuta pelaajaa tietyssä järjestyksessä (eikä vain yhtä ehdokasta) ja vieläpä tiukkaa aikataulua noudattaen. Se vaatii pelaajilta tavallista fopea vahvempaa sitoutumista peliin. Siksi peliä ei kannata aloittaa ennen hiihtolomien päättymistä. Pelistä ei myöskään pääse ulos kesken kaiken, ellei tule valituksi hirviöksi ja testatuksi. Peli loppuu joko kaikkien hirviöiden tuhoutumiseen tai ylivoimaan.
Tässä vaiheessa voi miettiä, minkä alan tiedeihmistä aikoo esittää. Antarktiksella on kesä (ainoa aika vuodesta, jolloin olosuhteet ovat siedettävät), joten tähtiä ei ainakaan kannata tiirailla.
Tässä vaiheessa voi miettiä, minkä alan tiedeihmistä aikoo esittää. Antarktiksella on kesä (ainoa aika vuodesta, jolloin olosuhteet ovat siedettävät), joten tähtiä ei ainakaan kannata tiirailla.
Tämä tulee ehkäpä vähän myöhässä, mutta heitelläänpäs Viimankin salaisuudet kaikkien silmille.
En ollut pelin suunnitteluvaiheessa täysillä mukana, joten en tahtonut ratkaisevaa roolia, kuten suojelijaa tai susisydäntä. Pikkupahis sen sijaan kuullosti hyvältä. Loppujen lopuksi Viimasta kehittyi varsinainen itsemurhakandidaatti. Harmi vain, että kupla poksahti hieman etuajassa. Parempi onni ensikerralla.
Roolivalintoja tehdessä keksin mukavan combon, jolla oli tarkoitus päästä näkijästä tai muusta hyviksestä eroon:
Uhrautuja: uhraa vaikka itsensä pelastaakseen susisydämmet.
Ilkiö: Näkyy näkijälle pahiksena
Sydämmenkylmettäjä: Vie mukanaan tappajansa tai viimeisen äänen antajan.
Lisänä vielä Viiman äänekäs luonne, joka herättäisi huomiota. Siinä oli se riski, että Viima tapettaisiin hyödyttömästi liian aikaisin mutta se piti vain ottaa. Tällä kertaa pallo posahti jo heittäjän käsiin.
Viima otti muutaman kerran yhteyttä Luluun, mutta susisydänten suunnalta vastakommunikointi oli vaisua ja uhrautuja jäi vähän tyhjän päälle.
Viimalta Lululle pelin alussa:
Miccoliinan äänestäminen ja ryhmästä erottautuminen oli Viiman virhe. Kaikkien huomio kääntyi häneen ja uhrautuja päätyikin uhratuksi, kun nuori mies sai äänet Morwenilta ja Rievulta. Prinsessaviittaukset sinetöivät äänen Miccoliinalta. (Viima ei tiennyt tämän olevan oikeasti prinsessa, mutta ympäriinsä juoksentelevien kaapumiesten huomaaminen tuntui Viiman taustoilla luonnolliselta.)
Punakaavun hirttämisen jätin suosiolla pelinjohtajalle, mutta rakkaan NPC:ni Cidan kohtalon halusin turvata. En halunnut, että draakki tapettaisiin samalla tavalla kuin papukaija KingReilyssä. Draakit ovat lähellä lohikäärmeitä ja Viima ja Cida olivat olleet aina yhdessä, joten tulenlieskaan katoaminen Viiman kuoltua kuullosti hyvältä. Kiitos pelinjohtajalle siitä, että suostui pyyntöön.
En ollut pelin suunnitteluvaiheessa täysillä mukana, joten en tahtonut ratkaisevaa roolia, kuten suojelijaa tai susisydäntä. Pikkupahis sen sijaan kuullosti hyvältä. Loppujen lopuksi Viimasta kehittyi varsinainen itsemurhakandidaatti. Harmi vain, että kupla poksahti hieman etuajassa. Parempi onni ensikerralla.
Roolivalintoja tehdessä keksin mukavan combon, jolla oli tarkoitus päästä näkijästä tai muusta hyviksestä eroon:
Uhrautuja: uhraa vaikka itsensä pelastaakseen susisydämmet.
Ilkiö: Näkyy näkijälle pahiksena
Sydämmenkylmettäjä: Vie mukanaan tappajansa tai viimeisen äänen antajan.
Lisänä vielä Viiman äänekäs luonne, joka herättäisi huomiota. Siinä oli se riski, että Viima tapettaisiin hyödyttömästi liian aikaisin mutta se piti vain ottaa. Tällä kertaa pallo posahti jo heittäjän käsiin.
Viima otti muutaman kerran yhteyttä Luluun, mutta susisydänten suunnalta vastakommunikointi oli vaisua ja uhrautuja jäi vähän tyhjän päälle.
Viimalta Lululle pelin alussa:
Miccoliinan äänestäminen ja ryhmästä erottautuminen oli Viiman virhe. Kaikkien huomio kääntyi häneen ja uhrautuja päätyikin uhratuksi, kun nuori mies sai äänet Morwenilta ja Rievulta. Prinsessaviittaukset sinetöivät äänen Miccoliinalta. (Viima ei tiennyt tämän olevan oikeasti prinsessa, mutta ympäriinsä juoksentelevien kaapumiesten huomaaminen tuntui Viiman taustoilla luonnolliselta.)
Punakaavun hirttämisen jätin suosiolla pelinjohtajalle, mutta rakkaan NPC:ni Cidan kohtalon halusin turvata. En halunnut, että draakki tapettaisiin samalla tavalla kuin papukaija KingReilyssä. Draakit ovat lähellä lohikäärmeitä ja Viima ja Cida olivat olleet aina yhdessä, joten tulenlieskaan katoaminen Viiman kuoltua kuullosti hyvältä. Kiitos pelinjohtajalle siitä, että suostui pyyntöön.
