Ärsyttääkö?

Profiiliviesti
Keskustelu on suljettu.
Miksi minua pitää koko ajan kiusata äänillä? Miksi minun pitää reagoida niihin? Vedinpä tuossa toissailtana mursun todella syvälle nenääni, sillä yrittäessäni lukea kokeisiin päätti alakerran väki ruveta tömistelemään, paiskomaan ovia ja käymään suihkussa oikein olan takaa. Kyseessä oli siis oma perheeni. Kävin pyytämässä kauniisti, josko he voisivat olla hiljempaa ja vastaisuudessa hoitaa nuo asiat hieman aikaisemmin kuin kello kymmeneltä illalla, olemmehan sopineet, etten minäkään ramppaa alakerrassa hirveän myöhään kolistelemassa. Mutta ei. He vetivät vielä isomman mursun nenäänsä. Kaunopuheisuuteni loppui siihen. En tajua. Minusta se oli varsin helposti toteutettava pyyntö. Ei voi olla niin vaikeaa ymmärtää, että ainoa ajankohta vuorokaudessa, jolloin voin tehdä läksyjä tai lukea kokeisiin, on ilta/yö, jolloin oletan talon hiljenevän. En voi työskennellä, jos kuulen ääniä. Se on kuulemma minun oma ongelmani, eikä alakerran meluavan myökkäjengin. Ihailtavat roolimallit minulla.
Ääniä ääniä ääniä. Bussissa teknoa toiselta puolelta käytävää vuotavista kuulokkeista, kokeessa kaveri syö omenaa, kirjastossa tyttö mässyttää purkkaa... Minulla on ongelma.
 
Isilmírë sanoi:
...Alkuperäinen suunnitelmani oli nimittäin valmistua vasta elokuussa, mutta nyt kun lisäajan saamisesta ei ole minkäänlaisia takeita, on työ käytännössä pakko rutistaa valmiiksi niin että jotenkin ehdin vielä kesäkuun valmistujaporukkaan. Enkä minä oikein enää jaksaisi pinnistää. Nyt ei olla enää kaukana siitä että itku tulee silmään.
Click to expand...

En tiedä lohduttaako, mutta väänsin lopputyöni juuri ennen ensimmäistä lasta. Oli aivan mieletön vääntö, ei juuri ehtinyt jännittää ja ajatella synnytystä. Viime metreillä sain työn vielä takaisin ja käskettiin korjata kieltä tai olisivat tiputtaneet arvosanaa (oli vähän lyhykäisiä ja ei ihan loppuun hiottuja lauseita kiireestä johtuen). Silloin oli kuvaamasi fiilikset.

Päättötyö hyväksyttiin ja aivan viime päivinä ennen synnytystä hain painosta jaettavat kappaleet. Kun sitten palasin sairaalasta kotiin vauvan kanssa, niin ensimmäinen viesti puhelimessa oli: "Tällä X.Y (päättötyön ohjaaja siis), kuule tuohon päättötyöhön pitäisi tehdä muutos". Kyllä nosti verenpainetta. Mutta onneksi kohdallani oli vain se, että päättötyön ohjaajan sairastumisen takia hyväksyminen oli siirtynyt seuraavan vuoden puolelle ja koulun kappaleeseen piti saada muutettua kansilehden vuosiluku...

May
 
Oma itseni, kun oli pakko katsella viisuja vaikka kuinka väsytti jo valmiiksi ja nyt väsyttää vielä enemmän. Ja kaiken lisäksi päässä soi sen Ruotsin tädin biisi.

Tänään voisi ottaa päikkärit, kun pääsee kotiin.
 
Joudun jättämään kaksi seuraavaa pesismatsia väliin, juuri kun olin pääsemässä jyvälle, mitä pitäisi missäkin tilanteessa tehdä. Voi murrr ja syynä vielä kauden avauspalis ja "yllätys" eli toisinsanoen kuntotestit tai keilausta... Joudun odottamaan täydet kaksi viikkoa, että pääsen taas pesiksen pariin.

Ja toinen, mistä ihmeestä löydän pesispiikkarit pääkaupunkiseudulta? Tänään kävelin keskustan urheilukaupat läpi, ja tasan yhdet piikkarit löysin ja nekin riistohintaiset. Jos joltain löytyy vihjeitä, otan niitä ilolla vastaan!
 
Sain jonkun ihmeellisen allergisen reaktion ja olen täynnä ihottumaa kaulasta nilkkoihin. Kutisee ihan vimmatusti [20] Pitää koko ajan tehdä jotain etten raavi jalkojani ja käsiäni verille.
Se siitä hauskasta illasta :(
 
Teen minkä tahansa hankinnan, niin muutaman päivän tai viimeistään parin viikon kuluessa ko. hyödykkeen saa huomattavasti halvemmalla kuin maksoin siitä. Taas kävi noin.

Hankin pitkän harkitsemisen, odottelun ja hintojen kyttäämisen jälkeen uuden CD-soittimen ja löysin haluamani kohtalaisen edulliseen hintaan. Vilkaisin hetki sitten Clas Ohlson -liikkeen mainosta, ja eikö vain siellä kaupattu samaa soitinta 20 euroa halvemmalla.

Ärsyyntymistä lisäsi entisestään Hesarissa ollut dna:n mainos, jossa mainostettiin kännykkää, josta maksoin kolme viikkoa sitten 30 euroa enemmän.
 
Hiekkatie on täynnä nimismiehen tai kirkkoneuvoksen tai minkä kihon onkaan-kiharoita ja pyörällä kulkiessa tuntuu ikävästi siltä, että aivot ovat tärisemässä ulos korvista.
 
Olin sitten mennyt poistamaan digiboksilta ohjelman jonka olisin ehdottomasti halunnut siellä säilyttää, luulin että poistamani jakso oli saman sarjan joku vähemmän tärkeä jakso. Tänään tuli sitten vastaan tuo mokoma jonka kuvittelin poistaneeni. Olisi pitänyt tarkistaa että mikä jakso sieltä on lähdössä, mutta kuvittelin tuon tänään löytämäni olleen ensimmäinen jakso jonka olin ko. sarjasta nauhoittanut. Ei näköjään ollut.
 
Äh, flunssa iskemässä. Jo toista päivää kurkku karhea. Mee pois mokoma!
 
En sitten tullutkaan käyneeksi Amos Andersonin Pompeijin viimeiset päivät -näyttelyssä. Muistin koko asian vasta tänään, ja näyttelyn viimeinen päivä oli eilen. Voi rähmä.
 
Yltyvä päänsärky vaivaa. Onko aneurysma puhjennut aivoissa? Pitäisi varmaan olla jo kaksoiskuvia tässä vaiheessa. Ehkä tämä on vain tavallista särkyä. Nappasin napin puoli tuntia sitten.
 
Typerä Insinööriliitto (tai oikeastaan työttömyyskassa) joka yrittää vängätä jotain papereita, joita en pysty toimittamaan ja joita ei myöskään missään ole aiemmin mainittu, että pitäisi toimittaa. Kaksi kuukautta työttömänä eikä ole rahaa tullut mistään ja liitto panttaa rahoja, joihin olen oikeutettu. Enkä usko, että voin edes hakea Kelalta rahaa (sieltä saa ihanan helposti tuollaisia) kun olen työttömyyskassan jäsen ja sossusta taatusti sanoisivat, että pitää toimittaa ne paperit liittoon ja hoitaa se homma loppuun, ennenkuin edes harkitsevat, että antaisivat mitään.

Sen lisäksi tänä aamuna kahvinkeitin hajosi ja nyt särkee sitten päätä sen takia, etten ole juonut kahvia.
 
Isilmírë sanoi:
En sitten tullutkaan käyneeksi Amos Andersonin Pompeijin viimeiset päivät -näyttelyssä.
Click to expand...

Älä välitä, nyt sinulla on vain parempi tekosyy mennä käymään Italiassa :) Ja kyllä niitä näyttelyitä tulee vielä lisääkin, jollei Pompeijista, niin jostain muusta kivasta antiikkiaiheesta. Mulla on sellainen käsitys, että tässä jotain vuoden sisällä pitäisi tulla jokin toinenkin (kiertävä) antiikkinäyttely Suomeen.

Itseäni ärsyttää hiukan, että pelkään leikkuulautani olevan nyt pysyvästi punajuurenpunainen. Toisaalta, onhan se kaunis väri, ja kyllä borschkeitto on sen arvoista.
 
Ärsyttää, kun pääsykokeessa joku kameramies tuli ison kameran kanssa ihan minun eteen kuvaamaan. Onneksi sentään ehdin livistää vähän ennen koetta niiden uutismiesten tekemästä haastattelusta ja ne joutuivat haastattelemaan vain jotain muuta siinä lähellä ollutta henkilöä. [22]
 
Ärsyttää. Kun en siivoa, niin äiti valittaa. Kun siivoan niin isosisko huomauttelee että eikö minulla ole muuta elämää kuin siivoaminen.

Lisäksi minua ärsyttää myös se kuinka nykyään kaikki olettaa että 15 vuotiaana saadaan automaattisesti mopo tai skootteri. No minä en saa enkä haluakaan, mutta nähtävästi se tekee minusta jotenkin vähempiarvoisen ihmisen. Eikait mopoa/skootteria kaikilla tarvitse olla? :|

Autokortti sitten joskus.. :heart:
 
Mic sanoi:
Äh, flunssa iskemässä. Jo toista päivää kurkku karhea. Mee pois mokoma!
Click to expand...

No näin justiinsa! Minä vasta olin antibioottikuurilla, joten miten ihmeessä pää voi taas olla täynnä päärynäkiisseliä?! En minä ehdi nyt sairastaa, tässä on pääsykokeita ja KESÄLOMA tiedossa!
 
Olen etana, tuotan limaa.

Toivottavasti tämä tarkoittaa, että flunssa on menossa ohi..

Edit:
Korjaus edelliseen, koska tämä sopii paremmin aihepiiriin:
Olen Glaurung, tuotan limaa
 
Tultiin justiinsa äsken äitin kanssa kotiin. Oltiin taimia jakamassa hullun rekkamiehen kanssa. (toivottavasti kyseinen rekkamies ei ole konnussa. Jäiks!) Kaikki taimet saatiin kyllä jaettua, mutta voin vannoa, että rekassa ei ole mukavaa istua neljää tuntia ilman kunnollista penkkiä. Puuduttavaa..
 
Profiiliviesti
Keskustelu on suljettu.
Ylös