Kumman sukan laitat ensin jalkaan?

Kun jotkut jo varsin sulavasti piipahtivat paidanriisumistekniikoissa, on minunkin aivan pakko kommentoida asiaa. Useimmat miehetkin ovat varmaankin huomanneet, että jotkut naiset ja tytöt käyttävät välillä epämääräisesti kroppaa myötäileviä vaatekappaleita. Kun vielä oletetaan niiden olevan venymätöntä kangasta, ovat ne automaattisesti miesten suosimia T-paitoja herkempiä vaatteita. Ja Miccohin kuvailema pukemistapakin lienee noille hennoille hepeneille ainoa mahdollinen tapa. Mokomat vaatteet on tehty vain elämän hankaloittamiseksi.

Löytyipä tällainenkin topiikki...
Ihan ensin minua lohdutti Telimektarin tunnustus vasemman ja oikean erottamisen vaikeudesta. Et ole yksin! Olen hahmottanut vasemman sen perusteella, että ajoin pyörällä vasemman jalkani yli (taitavaa, eikö?) ja nilkan molemmat luut menivät poikki. Alitajuisesti tunnen aina tuon poikkimenokohdan sitä ajatellessani. Ja sen perusteella siis määritän vasemman puolen. Mikä ei ole ihan ongelmatonta. Jos jalat ovat ristissä, niin tilanne vaikeutuu oleellisesti. Jos ajan autolla tasa-arvoiseen risteykseen, niin ajatus täytyy ensin kohdistaa jalkoihin ja sitten väistää oikealta tulevia. Sillä on saanut aikaan hiuksia nostattavia tilanteita.

Sitä paitsi vältän sukkien yms. käyttämistä viimeiseen asti. Tämä topiikki kävikin silmiini sen takia, että vaikka jalat ovat nytkin lähes kylmästä tunnottomat, niin sukkien laitto on äärimmäisen vastenmielistä. Olin kerran kesällä ainoana töissä (jakkupukutyö huom!) projektitoimistossa ja potkaisin välittömästi korkkarit nurkkaan. Sitten paikalle pölähti ulkolaisia vieraita ja en löytänyt niitä riivatun kenkiä mistään. Meni toivottavasti outojen suomalaisten tapojen piikkiin...

Summa summarum: kun joskus laitan sukat jalkaan, niin en osaa kuolemaksenikaan sanoa kumpaan laitan ensin. Arviolta heittäisin vasemman. Mutta jos nostankin toisen jalan toisen päälle, niin silloinhan onkin kyseessä oikea...?!

Kuten voitte huomata, niin minun pitäisi tehdä viime hetken hakemuksia eri koulutusvaihtoehtoihin. Rakastan kaikkien virallisten hakemusten ja lomakkeiden täyttämistä ihan yli kaiken.

Humm, ei ole koskaan tullut oikein ajateltua asiaa aikaisemmin. Kovalla miettimisellä tulin kuitenkin nyt siihen tulokseen, että sukkaa jalkaan laittaessani ensimmäinen on vasemman jalan sukka n. 80 % kerroista.
Pitääkin alkaa tarkkailemaan itseään tiiviisti aamutoimien aikaan, jotta pitääkö tämä paikkaansa


Ja eowynofmay, ajattele sanaa volvo jos et meinaa muistaa vasenta ja oikeaa! Bongasin tämän joskus jostain blondivitsistä, mutta kappas kummaa, sehän oikeasti toimii. Volvossa kun v on vasemmalla ja o oikealla

(Hihhihiii, mikä topikki..)

Vasemman. Ihan siksi, että on vaikeaa saada sukka romuun oikeaan jalkaan, ja aloitan mieluummin helpommasta jalasta. Sama pätee kenkien jalkaan laittoon. Laitan aina ensin vasemman jalan kengän, sitten vasta oikean.

Nauratti Mayn vasemman ja oikean mietintä, itsellä tuo ei ole ihan noin vaikea homma, mutta välillä joutuu kyllä miettimään kumpi on kumpi. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun olen autossa opastanut kääntymään vasemmalle, kun olisi pitänyt kääntyä oikealle. Tai toisin päin. Ja sitten on ajettu väärin ja on joutunut selittämään; että eikun siihen toiseen vasempaan!!

Tojohoo! Huomaanpa kauhukseni (gawks!) etten ole itse vastannut tähän aikoinani esittämääni kysymykseen (joka totta puhuen kumpusi Kulmikkaan pöydän perustamisaikoina käydystä keskustelusta, jossa tuotiin esiin sellaisiakin epäileväisiä mielipiteitä kuin että mikäli tällainen huone tuodaan keskustelijoiden mellastus-kentäksi, ryhdytään siellä tuota pikaa ja oitis vain jupisemaan kaikenlaisista arvottomista ja tyhjänpäiväisistä höbönlöbon-aiheista kuten esimerkiksi siitä, kumman jalan sukan kukin ensinnä jalkaansa pukee. Ja niin heräsi minussa (yleensäkin sangen kevyttä unta nukkuva ja helposti valveille hätkähtävä) pieni anarkisti (joka siis on sijoitettu ajukopan alakerran navetassa pienen lehmän ja pienen jättiläisen väliseen parteen - vastapäätä asuu Tarcassian Razor Beast, miten sen nyt sitten voisikaan sanoa suomeksi).

Ai niin, piti sanomani vain: oikean.

Sitä tässä mietiskelen, että joissain kulttuureissa kuulemma hallitsee suhteellinen koordinaatisto (oikea-vasen) ja toisissa absoluuttinen (pohjoinen-etelä). Absoluuttisen koordinaatiston omaavalla henkilöllä on normaalisti hyvä suuntavaisto, koska jatkuvasti joudutaan pitämään mielessä, missä suhteessa objektit ovat absoluuttisiin koordinaatteihin nähden (talo on tien pohjoispuolella vs talo on tien oikealla puolella).

Itselleni oikean ja vasemman erottaminen ei ole koskaan ollut vaikeaa, mutta sanoisin, että minulla on suhteellisen huono suuntavaisto. Entäs oikea/vasenongelmaisten kanssa, onko teillä vastaavasti hyvä suuntavaisto?

Ja ketjun kysymykseen vastaan: oikean. Se on ainoa oikea ratkaisu. Laitan myös ensin oikean jalan kengän jalkaan, kuten pitääkin.

Nöösipoikana minusta oli epäloogista, että Neuvostoliitto sijaitsi kartalla Suomen oikealla puolella, vaikka siellä selkeästi oltiin vasemmistolaisia.

Sädehoidossa suuntien ymmärtäminen on erittäin tärkeää, jotta potilas saisi hoidon oikeaan paikkaan. Kraniaaliset, kaudaaliset, mediaaliset ja lateraaliset suunnat ovat itsestäänselviä, mutta missä on oikea ja missä vasen? Kun puhutaan sädehoitohuoneen oikeasta puolesta, niin se on hoitopöydällä pää hoitokoneeseen päin selällään makaavan potilaan näkökulmasta. Jalkopäässä potilasta katselevan hoitajan vasemmalla puolella on oikea puoli. Tämä on aiheuttanut hämmennystä erityisesti opiskelijoissa.

Laitan ensin siihen jalkaan sukan, kumman poikani sylissäni nostaa puettavaksi. Sama juttu housunlahkeiden kanssa.

Kointähti sanoi:

Itselleni oikean ja vasemman erottaminen ei ole koskaan ollut vaikeaa, mutta sanoisin, että minulla on suhteellisen huono suuntavaisto. Entäs oikea/vasenongelmaisten kanssa, onko teillä vastaavasti hyvä suuntavaisto?

Ja ketjun kysymykseen vastaan: oikean. Se on ainoa oikea ratkaisu. Laitan myös ensin oikean jalan kengän jalkaan, kuten pitääkin.

Click to expand...

En ole varma tuosta suuntavaistosta. Joskus tuntuu, että eksyn ihan älyttömän helposti, ja olen ihan sekaisin siitä, missä olen ja missä joku paikka on josta olen lähtenyt/menossa.
Mutta sitten joskus tuntuu, että reitit on ihan selvät ja ihmetyttää kun joku muu on eksynyt. Kummaa? Ilmeisesti se riippuu sitten minun kohdallani siitä, kuinka tarkkaavainen olen siirtyessäni paikasta a paikkaan b.

Ja oikea on oikea. Hyvä hyvä!

Laitan usein jalkaan eripari sukat, sillä
koko koulupäivän ajan minulla on kengät jalassa.
Eivätkä sukat näy kenkien läpi, joten
on yhdentekevää, millaiset sukat jalassa on, kunhan
ne vain sopivat.

En edes itse asiassa tiedä, kumman sukan laitan ensiksi
jalkaan. En ole kiinnittänyt asiaan pahemmin huomiota.

Varmaan sen toisen.

Seurasin sukkien, housujen, puseroiden ym. vaatekappaleiden ja jalkineiden pukemiskäytäntöjäni tiiviisti noin viikon verran ja totesin, että laitan aina minkä tahansa sukan ensin vasempaan jalkaan, mutta kengän tai muun jalkineen oikeaan. Farkkuja ja muita housuja pukiessani sujautan lahkeeseen ensin vasemman koiven.

Puserot, T-paidat (ja leningit ym.) puen niin, että työnnän ensin oikean käden hihaan, sitten vasemman ja sen jälkeen vedän vaatteen päälleni. Riisuessani puseron tartun kiinni kaula-aukon/kauluksen kohdalta ja vedän puseron pään yli, jonka jälkeen vedän hihasta ensin vasemman ja sitten oikean käden.

Takkia tai edestä auki olevaa napitettavaa tai vetoketjullista puseroa, villatakkia tms. vaatetta pukiessani työnnän ensin hihaan oikean käden. Käsineen puen ensin vasempaan käteen.

Omakohtaisen empiirisen tutkimukseni loppupäätelmä on: Pukeutumissysteemissäni ei ole mitään logiikkaa ja olen todennäköisesti sekajalkainen. MOT.

Niin, ja inhoan yli kaiken pyykinpesun jälkeen sukkien ripustamista narulle JA oikeiden parien parittamista, joten ostan tuota urakkaa helpottaakseni samanvärisiä (nilkka)sukkia yleensä kymmenen paria kerrallaan. Hankin itselleni ohuita mustia, miehelle ohuita harmaita/muun värisiä ja pojalle tummansinisiä tennissukkia. Sukkien niputtaminen pareiksi käy nopeasti, kun ei tarvitse etsiskellä pareja.

Pyykinpesukoneemme on kellarissa ja olen päätynyt siihen, että siellä asustaa sukkasyömäri tai joku muu sukkia kiusallaan näpistävä otus, koska aika usein pesun ja kuivauksen jälkeen löytyy pariton sukka, jonka pari jää ikuisiksi ajoiksi häviksiin.

Tuo kuulostaa niin tutulta =) Pikku-ukon sukkalaatikon sisällöstä varmaan puolet on parittomia sukkia, joiden kumppanien toivon vielä putkahtavan jostain esiin. Tosin niistä aika moni on alkujaankin mennyt koneeseen paria vailla, pikku-ukolla kun on tapana kuoria sukat jalastaan ihan mihin vain heti kun on vähänkin kuumissaan, ja niitä pyörii sitten vähän joka puolella huushollia.

Ja jostain syystä myös minulla on taipumus laittaa sukka ensin vasempaan jalkaan. Mitenkään ehdoton asia se ei kuitenkaan ole.

PYSÄYTTÄKÄÄ PAINOKONEET! Olen tutkinut vajaan kuukauden ajan sukkien ja kenkien jalkaan laittoani ja huomannut, että vaikka laitan aina oikean sukan jalkaan ennen vasenta, niin kenkien suhteen asia on vaihtelevampi ellei jopa päinvastainen. Mutta tätäkään tiedonjyvästä en olisi selvittänyt ilman tätä topsua. Luulo ei ole tiedon väärti...

Parittomien sukkien ongelma on minulle lähes täysin tuntematon, johtuukohan se siitä että asun yksikseni, joten sukat eivät voi eksyä väärien ihmisten kaappeihin? :roll:

Sukkien jalkaan panojärjestyksestä en ole ottanut vielä selvää. Se on näitä perin automaattisia tapahtumia, joihin ei vain tule kiinnitettyä huomiota. Mutta sen sijaan olen viime päivinä vasta aktiivisesti kiinnittänyt huomiota kumman kengän / saappaan riisun ensimmäiseksi. Luontevasti riisun vasemman ensin, sitten oikean. Mutta tämä muodostuu selkeästi ongelmaksi märillä ja lumisilla keleillä. Eteiseni on sisutettu siten, että nokka kohti naulakkoa ja sen alla olevaa kenkätelinettä olisi järkevämpää ottaa ensin se oikea pois ja sitten vasta vasen: muutoin joutuu mahdollisesti astumaan vesilätäkköön tai ihan vain kosteaan paikkaan ovimatolla, kun vasen jalka on kuoriutunut ensin ja se on lähempänä ulko-ovea, oikean saisi niin näppärästi sijoitettua kauemmas ovesta kuivalle alueelle. Tämän johdosta olen nyt viime aikoina määrätietoisesti alkanut tehdä töitä, että saan sen oikean jalkineen ensin pois jalasta.

Ps. Kengän jalkaanlaitto järjestys ei sukkien tavoin ole myöskään selvinnyt minulle.

Ylipäänsä nämä kätisyydet ja muut ovat mielenkiintoisia. Kätisyyteen sentään kiinnitetään yleensä huomiota, vaikka vasenkätiset taitavatkin välillä valitella maailman oikeakätistä järjestystä. Edellinen lause epäilemättä paljasti minut oikeakätiseksi. Sen sijaan olen pannut itsestäni merkille seuraavia mielenkiintoisia seikkoja: ristin käteni, niin että vasen peukalo on päällimmäisenä, kannan laukkuja vasemmalla olalla (ellen sitten ole nostanut laukkua pään yli, jolloin sen hihna on oikealla olalla, mutta itse laukku vasemmalla kyljellä), puhun puhelimeen pitäen luuria vasemmassa kädessä vasemmalla korvalla (vapauttaa oikean käden riipustelemaan), olen pääosin oikeajalkainen (tasapaino silloin parempi), nukun mieluiten oikealla kyljellä.

Lisäys seuraavana aamuna: kyllä vain taidan laittaa vasemman jalan ensin niin sukkiin kuin lahkeisiin. Sikäli loogista, kun kerran aloitan varpaankynsienkin leikkauksen vasemmasta jalasta.