Kypärä päässä, järki jäässä?

Onneksi täällä Käärmeessä on sen verran siivoa väkeä, että kukaan ei vielä ole haukkunut toisia tässä topikissa tuosta kypäränkäytöstä...
No, nyt taas havaitsin kypärän tarpeellisuuden, kun ajeleskelin tästä jokin aika sitten koulusta kotiin ja vastaan tuli täyttä vauhtia alikulusta mopo. Ja väärää laitaa tiestä. Hirveä jarrutus molemmin puolin... Ja yhteentormäys. Lensin päin alikulun betonikaarta, ja sitten takaisin maan pinnalle ja kynsin kolmisen metriä maata. Taas näitä läheltä-piti-tilanteita. Sain naarmuja ja kypärä halkesi... Mutta eipä siinä muuta. Pyöräostoksille voisi lähteä. Eikä mitenkään käynyt, joten mitäs sitä... Toivottavasti mopoilija ajaa tästä lähtien oikeaa laitaa tiestä.

Loslothwen sanoi:

No, nyt taas havaitsin kypärän tarpeellisuuden, kun ajeleskelin tästä jokin aika sitten koulusta kotiin ja vastaan tuli täyttä vauhtia alikulusta mopo. Ja väärää laitaa tiestä. Hirveä jarrutus molemmin puolin...

Click to expand...

Käsittääkseni jalka/pyöräteillä ei Suomessa ole pahemmin määritelty, millä puolella mihinkin suuntaan pitää ajaa. Olen itsekseni todennut, että on turha olettaa pyöräillessään muiden noudattavan oikeanpuoleista liikennettä. Useimmiten tuntuu siltä, että kaikki muut ajavat vasemmalla...Tälläkin suunnalla on yhteen alitukseen laitettu "kaistat", mutta siltikin ajan siihen todella hiljaa, koska kukaan ei tunnu noudattavan niitä. Tietenkään kävelijät eivät edes tiedä, missä heidän tulisi kävellä....

Huvittavinta pyöräillessä on se, että jos liikkeellä on yksi kävelijä (joka huomaa pyöräilijän tulon), alkaa tämä seilata tiellä miten sattuu. Pysyisi hetken paikoillaan, niin pyöräilijä pääsisi ohi... Jos taas kävelijöitä kulkee rintarinnan koko tienleveydeltä, on turha olettaa että kukaan huomaisi pyöräilijää, saati väistäisi. Huoh.

Mina olen kayttanyt kyparaa siita asti kun opin pyoraa ajamaan. Vanhemmat sen paahani iskivat kun pyorailya alettiin harjoitella eika siita muodostunut mitaan "onko mun pakko laittaa toi kamala hokotys paahani"-juttua. Se oli vaan luonnollinen pyorailyyn kuuluva juttu.
En tainnut ikina kyseenalaistaa kyparan kayttoa ennen kuin vaihtaessani koulua kesken ala-asteen. Uuteen kouluun oli sen verran matkaa, etta pyoralla kulkeminen oli helpointa ja sain heti kuulla kommentteja kyparastani. Minulla oli siis siihen aikaa lahinna ehka palomiehen paahineelta nayttava valkoinen lipallinen pottamalli, joka oli oikeasti aika jarkyttavan nakoinen. Ma kuitenkin ajoin se kypara paassani kouluun ne kolme vuotta, jotka ala-astetta oli jaljella. En voi sanoa, etta viis veisasin muiden kommenteista. Niista tuli paha mieli, mutta en koskaan roikottanut kyparaa repusta tai jattanyt kotiin sen takia.
Ylaasteella siirtyessani sain uuden kyparan, silla ilmoitin vanhemmilleni etta pottamallissani en suostu uuteen kouluun menemaan. Ylaasteella kyparaa kayttavia oli todella vahan, mutta en muista etta olisin koskaan saanut kuulla mitaan kyparastani, vaikka raahasin sita repussa roikottaen mukana koko paivan.
Lukion jalkeen hankin uuden kyparan, koska vanha alkoi olla jo todella naarmuinen eika tuskin enaa oikeasti kunnolla suojaava. Ma olen kyparan suhteen jossain mielessa taikauskoinen, koska ne pari kertaa jotka olen vahingossa lahtenyt matkaan ilman sita, olen ollut koko matkan kauhusta jaykkana, etta kuolen kohta kun auto ajaa mun yli, koska mulla ei ole kyparaa.
Viimeisen vuoden aikana on tullut pari kertaa palautetta kyparankaytostani, kun ylaasteikaiset pojat on huudellut jotain tyyliin "hieno kypara" (ei niin ihanalla aanensavylle), johon ma vaan totean, etta kiitti.
En usko koskaan jattavani kyparaa hyllylle tieten tahtoen, koska se ja pyoraily kuuluvat mielessani rikkumattomasti yhteen. Sinansa hassua, koska kavereistani kukaan ei kayta kyparaa, eika niita ihan valtavasti teilla liikkuessa tule vastaan, vaikka taitaakin olla hieman yleistymassa.

Jonkin brittitutkimuksen mukaan pyöräilykypärää käyttävät ovat alttiimpia joutumaan onnettomuuksiin. Äkkiseltään luulin, että se johtuisi siitä, että kypäräpäiset ottaisivat muita enemmän riskejä arvellessaan olevansa turvassa kallovammoilta. Vähän tyhmä ajatus sinällään, sillä jos viitsii käyttää kypärää, niin viitsii myös ajaa turvallisemmin liikennesääntöjä noudattaen. Siitä ei tutkimuksessa ollutkaan kysymys vaan siitä, että autoilijat ohittivat kypäräpäisiä keskimäärin 8.5 cm likemmältä verrattuna kypärättömiin. Tutkija oli ajellut ajoradan reunassa mittauslaitteisto tarakalla. Kahdesti hän joutui liikenneonnettomuuteen. Onneksi työmatkallani en joudu ajoradan reunaan vaan voin käyttää pyöräteitä (joilla muut ajavat pahimmillaan väärällä puolella).

Taannoin lehdessä oli pikku-uutinen pikkupojasta, n. 11-v., joka lensi pyörän selästä päin auton tuulilasia. Sekä pyöräilykypärä että tuulilasi särkyivät, poika selviytyi vähäisin vammoin. Uutinen ei ainakaan vähentänyt kypäränkäyttöintoani. Olisi houkuttelevaa jättää se kapistus talon pyörävarastoon ajokin yhteyteen, mutta jos joku rähmäkäpälä kerrankin tipauttaisi sen lattialle, niin suojavaikutus voisi mennä nollille. Kypärästä ei edes näkisi päällepäin että sen vaimentavissa materiaaleissa olisi halkeamia. Niinpä kanniskelen sitä mukanani kaikkialle.

Papa Legba sanoi:

sillä jos viitsii käyttää kypärää, niin viitsii myös ajaa turvallisemmin liikennesääntöjä noudattaen.

Click to expand...

Onko tälle tutkimus vai onko tämä täysin oma väitteesi? En käytä kypärää, mutta ajan varsin varovaisesti (tai sanotaanko, turvallisesti).


Tässä mielenkiintoinen seikka mikä tuli tässä mieleen: minua saattaa suojata se, että olen luonnostaan epäileväinen toisia kohtaan. En luota siihen, että toiset noudattavat aina liikennesääntöjä, joten toimin sen mukaisesti ja tarkkailen mitä kukin milloinkin aikoo tehdä (jos se siis on jotenkin vaikuttamassa siihen, miten aion kulkea).

Kuinka usein (pyöräily)liikenneonnettumuus tapahtuu sen takia, ettei liikennesääntöjä ole noudatettu?

Minä saattaisin kyllä kuulua niihin ihmisiin, jotka ottavat enemmän riskejä, koska käyttävät pyöräilykypärää. Tai en varsinaisesti tee mitään riskiliikkeitä, mutta en vain pelkää yhtä paljon kuin silloin, kun en käyttänyt kypärää. Ehkä se voi aikaa myöten muuttaa minut varomattomaksi?

Mutta se on kyllä sanottava, ettei minulla ole mitään hajua pyöräilijän liikennesäännöistä. Jos ajan kaupungissa pyörätiellä, väistääkö autoilija minua suojatiellä vai minä häntä? Entä jos ajan ajoradalla? Ei mitään hajua. Ajoradalla ajoa kyllä vältän aina kun mahdollista.

Ihan oma väite vain ilman faktatietoa tukenaan. Ja "ajaa varovaisesti" on paremmin sanottu kuin "ajaa turvallisesti" sillä edellinen johtaa jälkimmäiseen.

Minäkin olen sangen epäluuloinen liikenteessä. "Älä autoilija luulekaan, että luotan sinun pystyvän pysähtymään ajoissa ennen suojatietä. Huristele vain ohi, minulla ei ole mitään kiirettä - varsinkaan ensiapuun tai ruumishuoneelle."

Vaimo aikoinaan jäi bussin alle pyörällä. Kuljettaja ihmetteli miksei tyttö näyttänyt suuntamerkkiä. Pyöräilijä oli ajamassa suoraan.

Täällä on pyöräilijälle selkeät ohjeet, miten kuuluu ajaa ja väistää muuta liikennettä. Ajoradalla ajettaessa säännöt ovat kuten autoilijoilla, oikealta tulevaa väistetään. Nuo Liikenneturvan sivut ovat muutenkin hyvät. Pääsääntö on nykyään se, että pyörätietä tuleva pyöräilijä väistää risteyksissä.

(mitenkään välttämättä aiempaan keskusteluun liittymättä)

Kypärän käyttö on usein ihan paikallaan. Vuosi sitten ajoin koulumatkoja (5 km) ilma kypärää, ja suoraan sanottuna pelkäsin kyllä melkein joka kerta henkeni puolesta (silloin sillä ei kyllä ollut niin paljon väliä että olisin sen vuoksi kypärää hankkinut). Autoilukulttuuri oli niin erilainen kuin mihin olin tottunut, että muutaman kerran meinasi rysähtää kun auto ajattelikin mennä vaikkeivat yleiset väistösäännöt ihan samaa mieltä olisi olleetkaan. Viime keväänä kun aloin pyöräillä enemmän ja nopeammin, ostin sitten kypärän, ja en voi sanoin kuvailla kuinka se on parantanut oloa pyöräillessä. Reaalinen hyöty ei välttämättä ole kovinkaan kummoinen, mutta nyt uskallan painaa menemään niin kovaa kuin lähtee, ilman että takaraivossa jyskyttää koko ajan että nyt jos kaadun syystä x, koko elämä on mahdollisesti ohi. Nopeudet eivät ole oikeastaan kasvaneet, mutta ajaminen on nykyään mukavaa eikä pelottavaa.

Kypärä voi ihan oikeasti myös auttaa. Fysiikan luennoitsijamme kertoi toissaviikolla, että kun hänen ollessa tulossa koululle, hän törmäsi merkitsemättömän tietyön johdosta pystytettyyn aitaan. Oli kuulemma ollut vasta-aurinko ja hyvin tuttu reitti, joten hän sitten ei ollut millään tavoin odottanut, että tielle olisi pystytetty joku ihmeen aita. Törmäyksen jälkeen oli seurannut kaatuminen ja kypärä oli mennyt halki. Lääkäri oli sanonut, että aivotärähdyksen ja päivän sairasloman sijaan olisi voinut tulla lorun loppu.

Ihan vakavissaan kypärä vs pipo-väitteeseen: talvipakkasilla minä laitan mieluummin pipon kuin kypärän päähän, koska jäätymisen vaara on suurempi kuin pään hajoamisen, vaikka toki jälkimmäinenkin on olemassa. Pitäisi kai hankkia joku kommandopipoviritys joka mahtuisi kypärän alle.

Ei sillä, viime vuosina kypärän käyttö on jäänyt muutenkin. En tiedä mikä siinä on niin vaikeaa, sillä hevosen selkään en edes osaisi mennä ilman pottaa.

Minä taas olen aina jotenkin hahmottanut pyöräilykypärän niin, että siinä on säätövaraa. Tämän säätövaran ansiosta talvella kypärän alle mahtuu paksumpikin pipo (jos joku välttämättä sellaisen tahtoo kypärän alle survoa). Peruspipolla pärjää siis vallan mainiosti, kypärä kun pitää itsessään jo pään melkoisen lämpimänä, eikä kyseinen viritelmä edes näytä mitenkään merkilliseltä. Talvella pyöräilykypäräni on siis muutamaa kokoa kesää suurempi ja keväällä on jossakin vaiheessa aina uusintasäätö paikallaan. Hyvin on toiminut, eikä ole lohjennut pää tai paleltuneet aivot.

Minulla on sellainen kypärä, jossa on muovinen säätörengas sisällä, joka muotoutuu kallon mukaan ja jonka voi ruuvista kääntämällä säätää juuri sopivaksi. Tämä on talvella kätevä, koska ruuvia löysäämällä mahtuu ohut pipokin väliin. Urheiluliikkeessä myydään noita ohuita pipoja, jotka sopivat urheiluun. Pakkasella kommandopipokin on toki pyöräillessä hyvä. Itse en kyllä yleensä pakkasella aja, se kun on aika epämukavaa (ja lumen takia haastavaa) ja kävellenkin tai julkisillakin pääsee joka paikkaan.

Kyllä Nerwen tosiaan niitä ohuitakin pipoja on olemassa, ettei sen takia tarvitse kypärättä ajaa. Niitä pehmikkeitähän voi kanssa vähentää kypärästä jos pipo on alla, pipo pehmittää sen verran hyvin kypärän styroksia vastaan. Talvella kun muutenkin on vaarallisempaa pyöräillä niin kannattaa se potta muistaa.

Ohuita pipoja on juu, ja löytyy omastakin takaa. Ilmeisesti vika on kypärässäni (ostettu joskus kaukaisella ysikytluvulla), siinä kun ainoa säädettävä osio on leukahihnan pituus, ja sekin hyvin rajoitetusti. Siksi sinne ei mahdu mitään jenkkihuivia isompaa alle. Kypärä itsessään ei todellakaan pidä päätä lämpinänä, sillä sitä halkovat pituussuunnassa hyttysverkoin varustetut tuuletusaukot. En edes tiennyt että noita sisältäruuvattavia malleja on jo pyöräilykypärissäkin, pitäisi kai sitten sijoittaa sellaiseen.
Joo, eihän se pyöräily talvella muutenkaan niin herkkua ole, mutta esim. viime talvena oli pakko pyöräillä töihin, koska bussit eivät vie perille ja yli tunnin kävelymatka ei houkuta kun töissä sitten kuitenkin sai talsia seitsemän tuntia putkeen muutenkin.
En muista että kukaan olisi ikinä tullut vinoilemaan minulle kypärästä (joskus takavuosina sitä tosiaan käytin), mutta koulu olikin niin kaukana että sinne mentiin bussilla ja muu kaveriporukka riittävän fiksua. Se ei vain ole tarttunut tavaksi kun ei ole pienestä asti oppinut (toisin kuten ratsikypärän kanssa).
Niin niin, jaarittelen ja selittelen vaan siksi ettei tarvitsisi todeta itselleen: uutta kypärää ostamaan siitä!

Minulla on jotain tuota kypärää vastaan... En ole sitten ala-asteelta lähtien käyttänyt sitä, johtuen luultavasti siitä, että kaikilla on se "vain tyhmät käyttävät kypärää" -asenne. Onhan se totta, että kypärät eivät enää ole niin "potta-mallisia", mutta kyllä niissä vielä olisi parantamisen varaa.

Nerwen sanoi:

Kypärä itsessään ei todellakaan pidä päätä lämpinänä, sillä sitä halkovat pituussuunnassa hyttysverkoin varustetut tuuletusaukot.

Click to expand...

Onkohan tuntoaistini jotenkin surkastunut? Minusta taas nimenomaan noista aukoista huolimatta kypärä on sangen lämmin ja leudommilla talvikeleillä käytän pelkästään korvaläppiä tms kypärän alla, koska pipo olisi liian kuuma. Perille tullessa huomaa taas, että kypärän pois päästä ottaminen laskee kuupan lämpötilaa melkoisesti: Jos tulen perille kuumissani intensiivisestä polkemisesta, otan aina ensimmäisenä kypärän pois päästä jäähdytelläkseni hieman. Ilman kypärää taas samassa lämpötilassa päälaelle saattaisi tulla hivenen viileäkin.
Meitä on siis taas kerran moneen junaan.

Minulle viisasteltiin joskus yläasteella kypärän käytöstä. Ala-asteella vielä moni käytti moista itsekin, mutta yläasteella muistelisin että meitä taisi olla kolmisen kappaletta. Lukiossa määrä pieneni kahteen. Jyväskylään muuttaessa taas olin yllättynyt siitä, miten monen ihmisen päässä kypärä oli. Viisastuvatko ihmiset iän myötä (Sillä teini-ikäisten päätä kypärä todella harvoin täälläkään koristaa) vai koliseeko täällä vain useammin pelti vasten pyörää, jolloin pelko pitää potat päässä?

Koska Jyväskylässä on suhteellisesti enemmän pyöräilijöitä kuin muissa kaupungeissa, lienee todennäköisempää törmätä myös kypärää käyttäviin.

Tänään luin mielipidekirjoituksen, jossa kirjoittaja selvitti omaa pyöräilykulttuuriaan. En tiedä, kuinka vakavissaan heppu oli, mutta hän selitti kypärän käyttämättömyyttään sillä, ettei halunnut osallistua tällaiseen turvakilpavarusteluun, jossa häviäjä on aina jalankulkija. Tai jotain tuonnepäin. Aika mielenkiintoinen pointti, jota en kyllä ole tullut vielä koskaan ajatelleeksikaan. Mutta kun nyt ajattelen, niin voihan näitä yhä lisääntyviä turvallisuusvaateita (kypärän ohella bussien turvavyöt, heijastimet jne.) pitää jonkinlaisena kilpavarusteluna siinä mielessä, että jos jalankulkijoille, pyöräilijöille jne. laitetaan yhä lisää suojia, niin autoihin sun muihin voisi ehkä katsoa voivan laitettavan vastaavasti yhä lisää armoria ja puskuvoimaa. Elämme vaarallisessa maailmassa 8)


Lisäsin poisjääneen lauseenlopun

Häpeäkseni on pakko tunnustaa että en käytä kypärää. En pyöräile yleensäkään paljoa, ainoastaan kerran viikossa tallille noin kahden kilometrin matkan. Tiedän toki että kypärää PITÄISI käyttää ihan oman päänsä takia, mutta nykyään se jää aina kaapin perälle koska "ei mulle ikinä kuitenkaan käy mitään". Niinpä.
Minusta ei ole mitään noloa siinä jos joku käyttää kypärää, enemmänkin kunnioitan niitä jotka viitsivät pitää pääkopastaan sen verran huolta että käyttävät kaksi sekuntia kypärän laittamiseen. neljä vuotta sitten ajelin mökkitietä pyörällä jossa ei ole jarruja ja tietenkin ilman kypärää. Sattuipa sitten alamäki jonka lopussa jyrkkä mutka. Naamani olisi saattanut olla huomattavasti vähemmän ruvella jos olisin käyttänyt kypärää. Tuon jälkeen pidin kypärää päässä seuraavat kaksi vuotta aina kun ajoin pyörällä mutta nyt se on taas unohtunut jonnekin.

Hävettää enemmänkin se etten käytä kypärää kuin se että käyttäisin.

Luuttuaja sanoi:

Täällä on pyöräilijälle selkeät ohjeet, miten kuuluu ajaa ja väistää muuta liikennettä. Ajoradalla ajettaessa säännöt ovat kuten autoilijoilla, oikealta tulevaa väistetään. Nuo Liikenneturvan sivut ovat muutenkin hyvät. Pääsääntö on nykyään se, että pyörätietä tuleva pyöräilijä väistää risteyksissä.

Click to expand...

Kiitos! Nyt on häpeäkseni sanottava, etten ole yhtään noudattanut noita Liikenneturvan ohjeita. Ajelen ihan miten sattuu. Nyt pitää kyllä ryhdistäytyä. Se vaan jotenkin pitää tuntua, että itse pitää väistää autoja, vaikka on sentään menossa suojatien yli. Mutta kai se niin on.

Minäkin kuulun aktiivisiin kypäränkäyttäjiin, tosin taidanpa ollakin sitten lukiomme ainoa pottapää. Ala-asteella kypärä oli vielä monella, mutta sinne se hyllyyn näytti jäävän monelta ylä-asteelle tultaessa. En tiedä mikä lie ollut, kiusauksen pelko vai tyhmältä näyttäminen. Minua ei ole kyllä kukaan ikinä kiusannut kypärän käytön takia, enkä kommentteja ole siitä muutenkaan saanut.
En edes luota omiin pyöräilytaitoihini tai autoihin/muihin pyöräilijöihin/säähän niin paljon että sen jättäisin pois.
Kylmemällä ilmalla tosiaan säädettävän koon takia pipokin mahtuu alle, joten se ei ole ongelma. Ja satunnaisten poliisiautojenkin ohi on mukavampi mennä, kun ei ole huomautettavaa (kerran siviilipollari nimittäin herisytti serkulleni sormea, kun hänellä ei ollut kypärää tai sitten poliisi ei pitänyt siitä kun olin serkkuni pyörän kyydissä kypärä päässä ). Mitenkäs se laki nykyään on? Sakkoja ei taida vielä tulla mutta onko kukaan saanut huomautuksia kypärättä ajamisesta?