Nettiystävistä

Mä olen saanut melko montakin hyvää ystävää netistä, huom. ystävää, ja suurin osa niistä onkin viime vuoden puolelta. Suurin osa, joihin olen tutustunut viime vuonna, onkin tullut ihan ystäväksi saakka, sillä mä olen jäänyt niidne seuraan, ja pysyn edelleenkin. Uusia kavereita en enää tunnu haeskelevan, sillä vanhassa vara parempi. ^^ Ei, nykyisin en vain osaa enää sitoa uusia suhteita, mutta kumminkin, nettikavereille voi puhua paremmin kuin irl.
 
minulla on yksi mailikaveri, jota en ole koskaan tavannut, johtuen siitä, että hän todella asuu kaukana (suomessa joo, mutta tuolla pohjoisempana). Mailin välityksellä kyllä keskustelemme monista asioista.

Noh, kontulaisia en ole tavannut ketään paitsi Bellun aikoinaan (luokkakaverini).

Pitäisi miettiä, että menisinkö muokkaamaan joitain viestejäni täällä, jos tänne tulisi joku tuttuni, jonka en halua tietävän joistain omista huolistani (toimin yleensä muiden kuuntelijana ja en oikein osaa uskoutua kenellekään ainakaan, jos minulla on joku vialla). Ja en kyllä varmasti kirjoittaisi mitään hirveän henkilökohtaista.

Täällä konnussa kylläkin keskustelen yksärillä vähän enemmänkin erään henkilön kanssa (tunnistat varmasti) ja en kyllä viitsi valottaa mistä keskustelemme. (=kaikenlaista, ette halua tietää (ei siis mitään rivoa, mutta kuitenkin)). Emme ole IRL tavanneet.

Netissä voi myös pitää yhteyttä ystäviin, jotka ovat vanhoja ystäviä, mutta jotka ovat joko muuttaneet jonnekin kauas tai muutenvaan ei tapaa usein. Itse esim. mailaan pikkuserkkuni kanssa, joka on tällä hetkellä Intiassa. Ja pidän joihinkin kavereihini enemmän yhteyttä netissä kuin IRL. (lue: parhaan kaverini kanssa mm.)

eli netissä voi saada kavereita.
 
Enemmän kavereita minulla on kyllä internetissä kuin irl
tosin miten "ystävä" määritellään?
Oma mielipiteeni on, että netistä voi saada hyviäkin ystäviä, valitettavasti kaikki eivät ole sitä sisäistäneet.

Tietenkin jos tunnen henkilön joka käy samalla foorumilla kanssani tämä rajoittaa hieman alitajunnassa, mutta yritän silti pitää nämä kaksi asiaa erossa toisistaan.
 
Itselläni taitaa olla 2-3 kaveria, joihin en ole tutustunut netin kautta.. Siis hyviä kavereita, eli pikemminkin ystäviä.. Muut ovatkin sitten nettituttuja; parhaimpien kamujen kanssa tulee irkattua suunnilleen päivittäin, ja sitten on niitä vähän vähemmän tekemisissä olevia kavereita (sieltä irkistä myöskin).. Parhaimpia nettikavereitani näen suunnilleen yhtä paljon kuin pitkäaikaisinta (ja parhasta) (live)ystävääni..
Molemmat tyttöystäväni (siis edellisen ja nykyisen) olen 'hankkinut' irkistä.. Ei se irkki/netti ihan turha paikka ole..
 
x) minulta löytyy kAksi aivan ihanaa, uskomattoman upeaa nettiystistä, joita ilman en tietäisi että mitä tehdä.. en tosin ole kumpaakaan (HARMILLISESTI) nähnyt irl..hmm..kun kumpikin, köh xD, asuvat niin korvessa xD okeiokei..x)ehkä se olen mie se korpelainen..:)
kun en ole koskaan ainuttakaan nettikaveria jne. irl tavannut, niin en osaa mennä sanomaan mitä tapaamisen jälkeen tapahtuu..onhan netissä kuitenkin esmes. huomattavasti helpompi (joittenkin kohdalla..köhm..) puhua?jotain järkevämpääkin? no..kuinka nyt vain..x)
tuosta nörtti,pedofiilistä..xD miun äipällä on esmes päähänpinttymä että ei netissä muita kun pedofiilejä... eipä ole huomannut että kyllähän minäkin siellä liikun?? x)
jos he kaksi (ainakin toinen heistä) tämän lukevat niin tietäkää että juu rilly aaar tö lits ov Mai live...tHanks fo evritink..
*naur* olikohan tää nyt taas ihan aiheeseen..*rep*
 
Minulla on muutamia amerikkalaisia nettikavereita, joita olen käynyt tapaamassakin. Suomalaisia sen sijaan en ole koskaan tullut tavanneeksi. Mistäköhän mahtaa tämäkin epäkohta johtua. :p
 
Mederit sanoi:
blaa blaa nettitutuistani näen harvoin, enkä tiedä, haluaisivatko he tavata minua useammin, jos asuisimme lähempänä toisiamme. Mitä varmemmin eivät blaa blaa

Kauhee, mitä angstia taas. :D Tiedät ihan varmasti itsekin, ettei tuo paikkaansa pidä... Ainakaan suurimman osan kohdalla.

Mutta, aika paljon sitä on nettituttuja jos jonkintasoisia tullut hankittua, monta Konnusta ja muutamia myös muilta foorumeilta.
Vietinpä kokonaiset Tuska-festaritkin melkein kokonaan nettikavereiden kanssa. Tosin eipä niitä enää oikein nettikavereina tule ajateltua, "pelkkiä" kavereitahan ne nykyään on.

-Ville
 
Kyllä minunkin mielestäni netissä voi saada ystäviä. Minä ainakin olen saanut. Ehkä se on jopa helpompaa kuin ns. "oikeassa elämässä." Jotenkin kun toinen ei näe itseä, uskaltaa olla vapautuneempi. :) Ja toinen hyvä puoli nettikavereissa on se, että niiden kanssa voi jutella melkein millon vaan, avaa vain tietokoneen ja katsoo, kuka on paikalla. Ei tarvitse raahautua minnekään... :mrgreen:
 
Itselläni on toisinpäin. IRL-kaverini ovat kavereita myös netissä, enkä ole saanut yhtäainoata nettiystävää. Toivottavasti vastaisuudessa :)
 
Njaah, no minulla on oikeastaan vaan ihan muutama ystävä/tuttava täältä netin kautta löytynyt. Yhden ainoan ihmisen tavannut ja ihan kivasti sekin tapaaminen meni. Minä vaan yleensä olen niin ujo, etten mielelläni edes tapaa ihmisiä. Minä olen ihan tyytyväinen yleensä siihen, että vaan kirjoittelen ja juttelen ihmisten kanssa netissä.
Mielummin siis vaan pysyn yleensä "kasvottomana" ja tuntemattomana muille ihmisille ja takapiruilen.
Aiemmin en edes pitänyt mahdollisena, että ihastuminen saati sitten rakastuminen olisi mahdollista netin kautta, mutta näköjään kaikkea voi tapahtua. :) Kysymys onkin vaan sitten siinä, että kuitenkin kaikki on irl ihan erilaista. Eli se vaikka kuinka pitäisi ihmisestä netissä ei tarkoita sitä, että kaikki toimisi irl:kin.
Minä kuitenkin vielä uskon, että tosielämässä luodut suhteet (niin ystäväsuhteet kuin vakavammatkin) ovat kestävempiä, helpompia ja varmempia... turvallisempia.
 
joo kyllä minäkin olen saanut ystäviä.Joistakin saa niin hyviä ystäviä että heille voi puhua mitä vain.:D
Ja tottakai haluaisin tutustua teihin kontulaisiin..Niin laittakaa yksityisviesti tulee..ja totta kai voin messengerissäkin puhua!
 
Helpompi minun on pysyviä suhteita muodostaa netin/kirjeiden kautta kuin 'perinteisesti'. Minusta on helpompi kirjoittaa kuin puhua asioita, ja koska netistä löytyy usein samanhenkisiä ystäviä, kirjoitettavaakin riittää. Yksi parhaista ystävistäni on alunperin netin swappailusivuilta (en edes enää harrasta swappailua, eikä hänkään) minut bongannut. Tutustumisemme sattui niinkin hölmösti kuin tämän ystäväni kysymyksellä "Mikä paikka on Kvl?".^^ Siitä sitten aloimme kirjoitella, nyt kirjoittelemme toista tai kolmatta vuotta, en ole aivan varma. Näin hänet viimeinkin viime kesänä, koska aiemmin en ollut uskaltanut. Hauskaa oli ja luultavasti näemme syyslomallakin. Muita netti-ihmisiä en sitten olekaan tavannut, kuin tämän Kouvolan kontu-kannan...
Jotain nettisuhteideni laadusta ja vakavuudesta kertoo sekin, että aloin heittelemään tavaroita (kirjaimellisesti) kun paras sähköpostiystäväiseni päätti ilmoittaa ettei ole enää aikaa kirjoitteluun! Onneksi kielimuuri esti pahimman hatemailin sinne päin. :p Olin hirveän masentunut asian suhteen muutaman viikon ja yritän vieläkin yhä joskus ottaa yhteyttä - säälittävää, tiedän, mutta jotenkin tälle kyseiselle ihmiselle oli niin helppo kirjoittaa. Musiikkimakumme osui täysin yksiin, pidimme samoista animeista ja elokuvista, you name it. Suunnilleen identtiset ajatuksetkin omasimme, ainoa ero oli sukupuoli ja se, että asuimme täysin vastakkaisilla puolilla maapalloa. :p On outoa, kun en voi enää jutella hänen kanssaan messengerissä tai icq:ssa. Olimme jopa suunnitelleet tapaavamme ensi vuonna(hän olisi tullut Etelä-Amerikasta asti Suomeen...), mutta nähtävästi siitä ei tulekaan mitään. Hmh.
Pointtini oli, jos minulla sellaista olikaan, että netissä voi muodostaa jopa syvempiä ihmissuhteita kuin irl. Ainakin minä pystyn, ja useimmiten näin teenkin.
 
netin kautta tutustuu kyllä helpommin(itse ainakin) ja sidon ehkä helpommin ystävyyssuhteen netin/kirjeiden avulla. luonteeni kun on ujo ja sulkeutunut, niin irl puhuminen ja vieraan kanssa tuttavuutta tekeminen on lähes mahdotonta. netissä se onnistuu, kun ei näe toista. minulla on kirje ystäviä muutama, yhden jopa tavannut. enkä kadu yhtään, koska sen jälkeen vasta tajusin että ei kirjoittelun avulla voi toista tuntea. yksi tärkeämpi(liian tärkeä<3) nettiystävä, muutamia nettikavereita. tietysti on käynnyt niin, että tuo em. nettiystävä asuu melkeimpä sanonko kuinka kaukana täältä missä minä asun, niin tapaaminen on melkeimpä mahdotonta. ja minua kun ärsyttää tälläinen, kun ei tunne toista mutta tuntee melkein;
koska olen sitä mieltä että netin kautta ei voi tuntea toista. voi tietää toisen ajatuksia ja mielipiteitä(varmasti ehkä enemmänkin kuin live-ystävistä), mutta ei se tee sitä ihmistä.
mitähän minä tässä nyt sitten yritänkään sanoa, kuka tietää, mutta siis että nettiystäviä voi tuntea todella syvältä ja sen persoonan(mikä ON se tärkein ihmisessä, ei tod. se ulkokuori. ^^ ), mutta varsinaisesti ei voi ikinä tuntea ennen kuin tapaa(ehkä silloinkaan...), jos on väleissä vain sähköpostin tai kirjeiden välityksellä..
 
hmmm. Heitetään tämä viesti vaikka tähän topikkiin, koska kaipaan tällä hetkellä henkistä tukea. :) Tulin juuri sopineeksi netissä tapaamani mies puolisen henkilön kanssa tapaamisen irl! Ja tuo on aivan liikaa minun laiselleni ujolle tyttö-lapselle. Tällä hetkellä olen vahvasti sitä mieltä, että en mene vaan jätän hänet värjöttelemään sinne yksikseen pakkaseen kohtauspaikalle! No ei, se olisi jo ilkeää ja minä olen kiltti ihminen, joten raahaudun sinne kai ihan vaan senkin takia.

No jaa, oli sinänsä helpottavaa lukea tämä topiikki ylipäänsä läpi, koska täällä niin moni on löytänyt hauskoja ihmisiä netin kautta. Ja enhän minä sen tapaamisen takia mitään menetä, korkeintaan hieman kallista aikaani. :D

Ääh. Anteeksi turha viesti. :)
 
mulla on paljon ystäviä netissä ja keskustelen syvästi heidän kanssa sähköpostin avulla,todella kivoja vaikken heti uskonut että niin kivoja ihmisiä löytyy netistä.
muuten tietäisikö joku jonkun osoitteen jossa sais jonkun ulkomaalaisen mailikaverin?

-Mew :pipe:
 
Kyllä, uskon vahvasti, että netissä voi kohdata ystäviä. Minä ainakin olen tavannut foorumeilla sellaisia ihmisiä, joiden kanssa juttelen mesellä ja yksityisviesteillä foorumeilla. Netissä ehkäpä on helpompi tutustua henkilöihin: Ei tule ainakaan mitään vaistomaisia ennakkoluuloja ulkonäön perusteella tai mitään muutakaan ulkoisiin ominaisuuksiin liittyvää ennakkoluuloa. Niitähän usein syntyy, vaikkei tarvitsisikaan. Minulla itselläni menee aika kauan, ennen kuin sanon ihmisiä todella ystävikseni.

Täälläkin minulla on muutama sellainen ihminen, joita pidän läheisinä kavereina (en välttämättä ihan ystävinä)ja heidän kanssaan juttelen usein. Muutamia olen tavannut jopa ihan IRL ja he ovat uskomattoman ihania ihmisiä. Lisäksi minulla on aina hauskaa, kun moni sattuu messengerin ääreen samaan aikaan :) . Pienemmillä foorumeilla on kenties helpompi tutustua ihmisiin, mutta kyllä täältäkin voi löytää ystäviä. Pitää varmaan vaan uskaltaa yrittää jutella jonkun kanssa, jos tahtoo.

Sitäpaitsi, suurimmalla osalla täällä olevista on varmasti ainakin pari samaa mielenkiinnon kohdetta ja siksipä täältä saattaa löytää saman henkisiä ihmisiä kuin mitä itse on.

Chateissä en juuri liiku, ja suhtaudun niihin varsin varauksellisesti. En usko, että löytäisin sieltä itselleni kavereita.

mellon sanoi:
Tulin juuri sopineeksi netissä tapaamani mies puolisen henkilön kanssa tapaamisen irl!Ja tuo on aivan liikaa minun laiselleni ujolle tyttö-lapselle.

Tämän vuoksi on mukavaa, että joillain foorumeilla järkkäillään miittejä, joihin osallistuu enemmänkin väkeä. Ei tarvitse välttämättä kohdata nettituttujaan yksin. En varmaan itse edes uskaltaisi sitä tehdä, en ainakaan ensimmäistä kertaa jos tapaisimme. Onneksi moni netissä tapaamistani asuu suunnilleen täällä päin, joten heitä on helppo tavata. Tosin on sitten niitäkin, jotka asuvat kaukana, mutta kyllähän heitäkin joskus pääsee tapaamaan. Sain itse asiassa juuri kuulla, että pääsen tapaamaan kahta netissä tapaamaani ihmistä, jotka asuvat jonkin matkan päässä täältä Helsingistä. Silloin jopa itkin, kun olin niin iloinen. Tiedän, olen hassu^^.
 
Jaajaa. Käärme oli ensimmäinen foorumi, johon olen aktiivisesti kirjoittanut, enkä todellakaan uskonut joskus vielä näkeväni täällä tutuksi tulleita ihmisiä livenä... No, tuo johtuu varmasti suurimmaksi osaksi siitä, että kuljettuani samassa tiiviissä kaveripiirissä yli kymmenen vuotta, 14-15-vuotiaasta lähtien, uusien kavereiden löytäminen ja kaveripiiriin mukaan ottaminen on ollut melkoisen vaikeaa. Vaikka olenkin kaikinpuolin leppoisa kaveri, niin voimakkaimpana luonteenpiirteenäni oleva suunnaton ujous on tehnyt vaikeaksi muutenkaan tutustua yhtään kehenkään, ainakaan ilman sen tutun porukan tukea.

No, kaikeksi yllätyksekseni päätin noin vuosi sitten ottaa viimein härkää kiinni sarvista, ja ajattelin oikein rekisteröityä tälle jo pitkään mielenkiintoisena pitämälleni foorumille, käsiteltiinhän täällä paljon lempiaiheekseni muodostunutta Peter Jacksonin TSH-tulkintaa... Ajattelin siinä samalla ehkä voivani myös tutustua tähän aiemmin niin outona pitämääni tapaan kommunikoida tietokoneitse (irkkausta pidin tuolloin vielä täysin nörttipuuhana, vaikka muutoin netti olikin työvälineenä tuttu jo useamman vuoden takaa). Eihän minun kuitenkaan tarvinnut edelleenkään osallistua itse mihinkään keskusteluihin, seurailla vain niitä mielenkiintoisia asioita siellä jossain taustalla.

Lopulta sain kuitenkin voitettua osan siitä ujoudesta, niin että onnistuin oikein kirjoittamaankin jotain. Siitä se sitten lähti. Ensimmäinen varsinainen miittini oli vasta aivan äskettäin, ja eiköhän minua tulla tästä lähtien näkemään hieman aktiivisemmin tuolla Tampereen suunnalla. Ainakin luulen niin. Ehkäpä saan tästä itseni vielä kerran oikein kunnolla käyntiin, kun kaikinpuolin on ollut sellaista vajaata tyhjäkäyntiä tässä jo useamman vuoden ajan.

Vanhat kaverit ovat tietenkin yhä tallella, mutta on se näköjään todella upeaa tutustua hieman paremmin myös uusiin ihmisiin. Vaikka olenkin valtaosaa vähän (no en nyt onneksi paljoa) vanhempi, niin tulen ainakin mielestäni hyvin toimeen myös nuorempien kanssa. Itse asiassa en tunne itseäni muutenkaan piirun vertaa kakskymppistä vanhemmaksi... :wink:
 
Olen jo viitisen vuotta ollut aktiivinen yhdellä keskustelufoorumilla, joka oikeastaan on tarkoitettu pikkulasten vanhemmille ja olenkin siten tutustunut todella moniin äiteihin ja isiin, sekä avio- että avoliittolaisiin ja kaikenlaiseen mahdolliseen. Tosiasia on, että olen löytänyt sieltä monta ihanaa ystävää, joista osan olen tavannut useampaan kertaan ja osan kanssa olen meilitse ja kirjeitse yhteydessä.

Kun tapaan jonkun näistä ihmisistä ensi kertaa, olen huomannut että hän on aivan sama ihminen kuin netissä. Voimme heti solahtaa vilkkaaseen keskusteluun mitä moninaisimmista asioista ja naureskella yhteisille keskusteluille ja muistoille, puhua yhteisitä tuttavista ja kaikkea muuta, kuten muidenkin ystävien kanssa jutellessa.

Se on ollut hyvin antoisaa ja olen saanut monet naurut sekä myös lohduttanut ystäviä heidän suruissaan. Minusta nettiystävät ovat aivan yhtä oikeita ystäviä kuin IRL-ystävät :)
 
Ylös