Nettiystävistä

Olen varmaan jotakin tähän kirjoittanut, toivottavasti en aivan samaa.

Jotenkin kuvittelin olevani aivan vailla nettiystäviä, mutta ehkä kyse on määrittelystä. Minun on vaikea ystävystyä kunnolla, olen huono pitämään yhteyttä ja viihdyn paljon yksin. Jotenkin kuva oikeasta ystävyydestä on sellainen jossa ollaan koko ajan yhdessä ja tiedetään toisesta kaikki, minusta ei sellaiseen olo. Muiden ihmisten nettiystävyydetkin vaikuttavat siltä ja niinpä jotenkin kuvittelen ettei minulla mitään ystäviä olekaan. Oikeassa elämässä näen yhtä parhaista ystävistäni vain pari kertaa vuodessa, silti hän on oikea ystävä. Miksi sama ei voi päteä nettiystäviinkiin? Ei minun ystävyyteni tarvitse noudattaa samaa kaavaa.
Sain tänä jouluna pienet paketit Puolasta ja Australiasta, hyviltä ystäviltä joihin tutustuin aivan sattumalta (keskustelussa joka käsitteli kaikista maailman aiheista sitä miten Orlando Bloom ei oikeastaan ole hyvännäköinen. Vieläkin ihmettelen mitä siellä tein). Emme tiedä toisistamme aivan kaikkea mutta paljon, olemme hyvin erilaisia ja eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia, puhumattakaan kulttuurisista ja maantieteellisistä eroista mutta jostakin syystä olemme keskustelleet yhdessä jo pari vuotta.
Konnussa minulla on kai enemmän tuttavia, mutta hyvin arvokkaita sellaisia (tuttavan raja kai kulkee siinä ettei heille kerrota kaikkia henkilökohtaisia asioita). Eräällä toisella foorumilla minulla on niinkin hyviä tuttuja että kutsuin heidät kotiini viime syksynä, hauskaa oli. Ainakin minulla.
Netti on hyvä tapa tutustua ihmisiin, ainakin minulle. Muuten en varmaan tuntisi ketään koulun ulkopuolelta.

Minulla on se ongelma, että olen lähes yhtä ujo netissä, kuin irl. Pelkään kuollakseni tuomitsemista. Minun on siis hankala saada ystäviä tai edes kavereita. Olen kuitenkin päättänyt oppia ulos tästä piirteestäni ja toivottavasti saan uusia ystäviä.

Netistä olen saanut ystäviä siinä missä muualtakin. Jo pelkästään Konnun kautta olen tutustunut parhaisiin ystäviini, ja ylipäätänsä rakkaita ystäviä täältä olen saanut paljon. Miiteissä pyörin suht ahkeraan, ja sekin tietty helpottaa asiaa.

Yksi parhaimmista ystävistäni on slovenialainen tyttö, Bojana, jonka olen nyt tuntenut reilut kaksi vuotta. Emme ole koskaan nähneet, olemme mailailleet ja tekstailleet (uuden vuoden aattona puhuimme ensimmäistä kertaa puhelimessa, se oli uskomattoman hienoa!), mutta tuntuu, että tunnen hänet todella hyvin, ja hän todella ymmärtää minua. Olemme jo sopineet, että minä menen Sloveniaan ensi kesänä, ja hän tulee jossain vaiheessa Suomeen. Tutustuimme jollain kansainvälisellä Tolkien-keskustelualueella.

Netin kautta saa helposti ystäviä. Ja ainakin mitä minä olen nähnyt, niin kyllä ihmiset käyttäytyvät omana itsenään sekä netissä että IRL.

Netistä voi saada todellisia ystäviä.
Bestiksenikin tunsin kaksi kolme vuotta netin kautta ja sitten kun nähtiin IRL niin todettiin että meillä oli paljon enemmän yhteistä kuin aavistimmekaan.
Nykyään vierailen tyypin luona miltei joka viikonloppu. [Junalla kulkeminen kylläkin maksaa jo hiukkasen liikaa :]

Tuosta huolimatta antaisin sellaisen neuvon että nettiystävät kannattaa pitää nettiystävinä ja IRL ystävät IRL ystävinä, sillä netin kautta ihminen vaikuttaa aina erilaiselta kuin IRL:issä.
Ja kukaan ei varmaan haluaisi rikkoa välejään hyvään netti ystävään kun ei pitäisikään tästä IRL:issä.

Nettiystävät ovat kuin mielikuvitusystäviä.
Heille voi huoletta kertoa kaikenlaisia asioita, sillä eiväthän he voi paljastaa niitä tutuillesi.
Heitä ei voi nähdä elävinä mutta heidän kanssaan voi jutella.

Mutta mahdollisuudet on saada hyviä ystäviä pelkästään netin kautta hyvät, mutta jos IRL:issä heidät haluaa tavata niin 50-50.

Mielestäni netin välityksellä voi saada hyviäkin ystäviä. Olen saanut useita hyviä ystäviä internetistä, joita olen tavannut jne.

Netin kautta on helpompi keskustella ihmisten kanssa, ksoka silloin toimii ikään kuin "anonyyminä". Voi kertoa asioita, joita ei välttämättä IRL kaverilleen kertoisi.

Lisäksi ujojen ja hiljaisien ihmisten on helpompi tutustua netissä muihin ihmisiin, kuin IRL. En itse koe olevani hirveän ujo tms, eli itse en noihin lukeudu. Silti minusta on kyllä helpompi tutustua ihmisiin netissä.

Lisäksi on tietysti helppo tutustua ihmisiin tämänkaltaisilla foorumeilla. Yhteisiä mielenkiintoja on vähintään muutama ja siksi toiseen tutustuminen on helpompaa, sillä on jokin aihe josta keskustella.

Mielestäni siis netissä ystävystyminen on täysin mahdollista, sitä on minullekin tapahtunut .

Päivitän nyt omaa tilannettani.
Yhden nettiystävän luokse olen menossa ensi syksynä Italiaan käymään. Elisan kanssa olemme pitäneet yhteyttä reilu 2 vuotta, tekstailleet sekä lähetelleet joulu- ja synttäripaketteja. Hänestä on tullut pikkusisko, jota minulla ei ole ollut. Hänen kanssaan tapasimme alunperin Shakiran chatissa.
Viime kesäisellä reissulla tapasin erään kiinalaisen tytön, joka asuu tällä hetkellä Uudessa Seelannissa ja hän tuntui heti aluksi todella läheiseltä. Hän kävi luonani, kun kiersi ympäri Eurooppaa ennenkuin lähti takaisin kotiin. (Paras oli kun katsoimme thaimaalaista elokuvaa, joka oli tekstitetty suomeksi ja käänsin koko elokuvan sitten englanniksi )Minut pyydettiin hänen luokseen vieraaksi ja aion tehdä sen seuraavan kahden vuoden sisällä.
Konnusta on löytynyt myös ihmisiä elämääni ja olen siitä onnellinen, ihania ihmisiä ovat!
Olen todella sosiaalinen ja rakastan kirjoittaa myöskin kirjeitä sekä kortteja ihmisille mailien lisäksi.

IRL minulla ei ole kovinkaan montaa (alkuperäis-IRL-)ystävää, jotka edes jollakin tasolla tajuaisi minua ja toisinpäin. Esimerkiksi (isohkon) lukiomme samanikäisistä tunnen hyvin jopa kaksi, vuotta nuoremmista pari enemmän. Jonkinlaisia tuttavuuksia näiden lisäksi on tietenkin pakostakin, mutta IRL on todella vaikeaa löytää ihmisiä, jotka olisivat suurinpiirtein samalla aaltopituudella.

Internet on sitten hieno keksintö! Suuri osa ystävistäni on kontulaisia. Ei minulla kylläkään ole pahemmin ystäviä, joita en olisi koskaan nähnyt IRL, mutta miiteissä ja jonotuksissa olen tutustunut aivan ihaniin ihmisiin. En osaa enää kuvitella elämääni ilman Kontua ja miittejä, ja niitä mahtavia persoonia, joihin olen saanut tutustua. Ja mikä parasta - uusissa miiteissä saan lisää uusia tuttavuuksia!

Ircissä en ole keneenkään varsinaisesti tutustunut, juttelen yleensä jo ennestään tuttujen kanssa, ja tutustun heihin entistä enemmän. Miiteissä olen enemmän sosiaalisempi, uusista tuttavuuksista puhuttaessa.

Hassua, että olen usein hyvinkin ulospäin suuntautunut IRL-Kontutapaamisissa, mutta IRL-muussa-elämässä en jaksa olla niin sosiaalinen. Pinnallisia typeryksiä kuitenkin :wink:. Kontulaisista tietää jo etukäteen, että samanhenkistä porukkaa ollaan, vaikka ainahan niitä poikkeuksiakin voi löytyä. Harvemmin.

Ruusa Gamgi sanoi:

Hassua, että olen usein hyvinkin ulospäin suuntautunut IRL-Kontutapaamisissa, mutta IRL-muussa-elämässä en jaksa olla niin sosiaalinen. Pinnallisia typeryksiä kuitenkin :wink:. Kontulaisista tietää jo etukäteen, että samanhenkistä porukkaa ollaan, vaikka ainahan niitä poikkeuksiakin voi löytyä. Harvemmin.

Click to expand...

Tästä olen samaa mieltä. Yleensä en ota mitään kontaktia täysin uuteen ihmiseen, siis IRL. Mutta jos on tutustunut jo netin kautta ircissä/tms, on paljon helpompi tutustua IRL. Kummallista minusta, mutta siltikin totta. Olen huomannut olevani melkoisen puhelias heti alkuun, jos olen jutellut jonkin aikaa netin välityksellä ko. henkilön kanssa

Lyhyesti: Tottakai netistä voi saada ystäviä, yhtälailla kuin kaikkialla muualla. Minulla ei ystäviä ole kuin kolme ja kaksi on ollut mulla jo vaikka kuinka kauan, ja yhteen kaveriin oon netin valityksellä tutustunut vähän akaa sitten.

Oijoi.
Asiahan on niin, että kolme rakkainta ystävääni olen bongannut onnellisesti virtuaalisesti netin kautta. Kummallisten sattumien kautta pari ihmistä eräästä naurettavasta pikkuforumista, nykyisen irl-bestikseni sekä vannoutuneen nettiystäväni. Myös kolmannen asteen yhteyteen ja näin ollen äärettömän syvälliseen ystävyyteen olen päässyt Vihankaloojan kanssa, joka muuten täällä Konnussakin on jossakin.

Nettimiitteihin olen suorastaan addiktoitunut. Melkein kaikki tutut on pakko päästä jossakin vaiheessa miittaamaan jossakin. Pakkomielteitä. En tiedä, mutta nirhaan hänet, joka väittää, että netissä on vain ilkeitä namusetiä ja hulluja.

Tietysti netistä voi saada ystäviä! Minulla on eräs oiekin hyvä ystävä netistä. Muut mailikamut ja tällaiset nyt on olleet vähän mitä sattuu ja suurin osa minua nuorempia ja ovat kirjoittaneet suunnileen tällaisia maileja; 'Terve! En löytänyt edellistä mailiasi joten en tiedä mitä kirjoittaisin, eikä minulla myöskään ole aikaa kirjoittaa joten heippis!' tyyliin.. Aika rassaa.. Mutta sen yhden kamuseni haluaisin ehdottomasti tavata ja joitain kontulaisiakin olisi taatusti hauskaa tavata.. Vaikkapa joskus tuntuukin siltä että en tiedä yyyhtään mitään.. Siis kun lukee noita joitain taruseen liittyviä topicceja. Mutta siinäpä oli minun mielipiteeni...

Tuosta huolimatta antaisin sellaisen neuvon että nettiystävät kannattaa pitää nettiystävinä ja IRL ystävät IRL ystävinä, sillä netin kautta ihminen vaikuttaa aina erilaiselta kuin IRL:issä.
Ja kukaan ei varmaan haluaisi rikkoa välejään hyvään netti ystävään kun ei pitäisikään tästä IRL:issä.

Click to expand...

Olen samaa mieltä. Ainakin kaverilleni kävi näin, hän sopi tapaamisen nettikamunsa kanssa, joka olikin täysin toisenlainen persoona, mitä oli kuvitellut. Ehkä hauskempaa on(joidenkin kohdalla ainakin) nettisuhteet aivan tietokoneen välisenä juttuna.

Nettiystävät ovat kuin mielikuvitusystäviä.
Heille voi huoletta kertoa kaikenlaisia asioita, sillä eiväthän he voi paljastaa niitä tutuillesi.
Heitä ei voi nähdä elävinä mutta heidän kanssaan voi jutella.

Click to expand...

Jep. Minäkin olen paljon vapautuneempi, kun saan selostaa jotain näppäimistön kautta. Voi kertoa lähes mitä vain, ei tarvitse niin huolehtia, että kertooko tämä jollekin. Mutta varovainen pitää olla.

Itsellä ei aivan _ystäviä_ netissä ole. Enimmäkseen kavereita, joiden kanssa irkissä ja messengerissä hölpötän, joskus maileja lähettelen. Täältä Konnusta taitaa olla kaksi, kolme ihmistä, joiden kanssa olen aivan kunnolla keskustellut.
Ketään heistä en livenä ole nähnyt, osaksi piiitkän matkan vuoksi, ja ehkä oman tahdon puutteesta. Ja miitteihinkään en ole osallistunut, kaikki ovat hieman liian kaukana (ja joo, vanhemmat varmaan päästäisivätkin minut aivan uppo-outoja tyyppejä tapaamaan.) Mutta ehkä sitten joskus, jonnekin päin lähden opiskelemaan, voin joitakin tavata. Jännittää jo nyt.

Kerran tässä kaverini kertoi kirjautuneensa tänne. alkoi ahdistamaan. Nimimerkkiäni en kertonut, mutta kai hän nyt omillakin aivoilla osaisi jotain päätellä. Muokkasin muutamia viestejä, mutta enempään ei näköjään ollut tarve, kun hänen innostus loppui aika lyhyeen. Hyvä vain.

Tottahan sitä ystäviä voi saada, varmasti hyviäkin, parempia kuin IRL-tyypit. Eikös se ole jo todistettu edellisissä viesteissä?

Itselläkin ärsyttää juuri tuo vanhempien asenne. Vietän monta tuntia tässä koneen äärellä istuen, ja monesti kuulu jotain "Ethän sie kuiten chattaile?", "Kelle sie tähän aikaan kirjoittelet?" tms. Ja jos jotain koittaa selittää, vaikka irkistä tai jostain, niin turhaa se on, ei ne kumminkaan käsitä. Mutta mitä vikaa yleensäkin irkissä ja muissa on (paitsi joissain suomi24-chateissa) ? Tämähän on sosiaalista :wink: .

Curufair sanoi:

Joops.
En väitä, että netin kautta ei voi tutustua kehenkään kunnolla, mutta seuraava fakta on kuitenkin huomioitava:
7% ihmisten välisestä kommunikaatioista on sanat.
Noin 40% ihmisten välisestä kommunikaatiosta on eleet.
Ja noin 50 prosenttia on äänensävy.
Tiedot on jostain tutkimuksesta joskus.

Click to expand...

off-topic:

Joskus olin puheopin kurssilla, jossa puhuttiin jostain tuontapaisesta tutkimuksesta, jossa kävi ilmi, että sanat eivät merkkaa paljon mitään. Opettajamme kertoi, että tuo kyseinen tutkimus oli tehty tosi pienellä otoksella ja ettei niitä tuloksia voi yleistää. Jotain muutakin hämärää oli, en vain muista mitä.

Oletan tämän kuuluvan myös tähän osioon.. Elikkäs netistä löydetyt ihastukset, seurustelukumppanit.. Olin todella kyyninen tämän suhteen ja jos joku sanoi löytäneensä seurustelukumppanin netistä, ensimmäisenä tuli mieleen, että eikö tuo nyt muualta löydä. Muutenkin tuli kamalan negatiivisia kuvia netin kautta löydetyistä ihastuksista.

Toki minulla itsellänikin on muutam kokemus ihastumisista. Ne olivat kuitenkin silloin kun viellä pieni Taisinpa puhella jossain chatissa ja siitä siirryttiin mailailemaan jne. tämän pojan kanssa. Lopulta vaihdettiin numeroita ja tekstailtiin hyvän aikaa. Siinä sitten kun tavallaan oppi tuntemaan toista, loi myös omaa mielikuvaa tästä henkilöstä. Jotenkin sitten kävi niin, että ihastuin. Se oli sinällään hassua, kun kuitenkaan ei toista tuntenut niin kamalan hyvin ja kyllähän sitä itsekkin tiesi, että se kehen on ihastunut on oikeastaan vain oma mielikuva, omaa harhaa. Koskaan emme tämän pojan kanssa nähneet ja ihastuminenkin hiipui pian. Saman tyyppisiä tapauksia oli muutama. Sitten sitä kuitenkin alkoi miettimään, että onkohan tässä nyt mitään järkeä? Pitäisiköhän minun olla enemmän irl ihmisten seurassa.

Toisaalta, minun on kyllä tunnustettava, että nykyinen poikaystäväni on chatin kautta. Keskustelimme jonkin aikaa ja sitten vaihdoimme numeroitamme. (Ja numeron antaminen chatissahan ei nyt ole mitään kovinkaan järkevää!) Joka tapauksessa, mielestäni tämä ihminen oli ihan mukava, mutta en kuitenkaan sen enempää häntä ajatellut. Näimme muutaman kerran ja minä päätin sitten laittaa välit poikki tähän henkilöön. Sittemmin kuitenkin jatkoimme yhteydenpitoa, näimme usein ja pian olemmekin seurustelleet kymmenen kuukautta. Jotenkin vain kun kysytään, että missä tapasitte, niin on vähän vaieka sanoa, että chatissa. Tuntuu, että ihmiset suhtautuvat hieman halveksivasti chatin kautta tavattuihin ihmisiin. Aivan kuten alussa kirjoitin minullakin olleen negatiivisia ajatuksia.. Miksi ihmiset oikein suhtautuvat niin nuivasti netin kautta aloitettuihin ihmissuihteisiin? Eivätkö ne kuitenkin ala pikkuhiljaa olemaan arkipäivää?

Merenwen sanoi:

Miksi ihmiset oikein suhtautuvat niin nuivasti netin kautta aloitettuihin ihmissuihteisiin? Eivätkö ne kuitenkin ala pikkuhiljaa olemaan arkipäivää?

Click to expand...

Itse olen kokenut, että ihmiset lähinnä hämmästelevät, eivät suhtaudu nuivasti. Ja hämmästelijät ovat yleensä hieman vanhempaa polvea, kuten vanhempani. Kun kerroin tavanneeni tuon Frankin, vanhemmilleni piti hieman selvittää, mikä irc oikeastaan on ja miten ihmisiin siellä tutustuu. Seurustelumme alussa kerroin vain, että tapasin Frankin ensi kerran hänen synttäreillään, mikä on totta. Vasta myöhemmin selvitin tarkemmin, kuinka tunsimme toisemme jo ennen synttärijuhlia.

Isäni tosin meni höpöttämään vielä häidemme jälkeenkin eräälle sukulaiselle, että "se oli joku Harry Potter -kerho" jossa tapasimme. Isäni ja hänen loistava taitonsa kuulla omiaan. Jee jee, nyt puoli sukua luulee minun kuuluvan johonkin hemmetin kerhoon!

Ystäväni eivät ole sen kummemmin juttuun suhtautuneet, eivät kyselleet tai oudoksuneet. Eivät ainakaan minun kuulteni, enkä usko että muutenkaan. Viimeistään kun he tapasivat Frankin, hänet "hyväksyttiin". Mutta kaverini nyt ovat vähän sellaisia. Suojelevia. Oli sitten mies tavattu baarissa tai irkissä.

...

Olen ehdottomasti sitä mieltä että netin kautta voi saada hyviä ystäviä! Ensinnäkin, eräs hyvä ystäväni tutustui netin kautta nykyiseen aviomieheensä, että eiköhän tuo ole jo aika painava esimerkki.

Minulla on netin kautta kaksi saksalaista kirjeystävää, joihin luotan 110%:sti. Toinen heistä on tulossa käymään meillä ensi kuuss... *jihuu!*

On ärsyttävää, että ihmiset, joilla on vain huonoja kokemuksia nettitutuista, tuomitsevat muiden tuttavuudet suoralta kädeltä... *mur*

Minulla ei taida olla yhtään nettiystävää *miettii* Tuttuja on muutama, mutta ei sekään ole sen enempää kuin tervehditään jos tavataan. Kaipa se johtuu siitä, että minä olen aika huomaamaton, enkä koskaan keksi mitään sanottavaa. Viime kesänä yritin chatissa tulla huomatuksi, ja se tuotti hieman tulosta, muttei sen enempää. Täällä Vihreässä Lohikäärmeessä olen varovainen, ja katson tarkkaan mitä kirjoitan, sillä en haluaisi loukata ketään, enkä myöskään haluasi, että kukaan saisi minusta negatiivista kuvaa.
No jaa, mitähän tähän loppuun vielä kirjoittaisi.. Äh, tänään ei taaskaan ajatus kulje. Eipäs tässä muuta.

Sanoisin että ehkä siksi ihmiset joiden kanssa keskustelee netin kautta tulevat niin tutuiksi koska ruudulle on helppo kirjoittaa mitä tahansa ja sen sanominen ei välttämättä aiheuta niin suurta tunnekuohua kuin se aiheuttaisi sanottuna suoraan toiselle. Kannattaa kuitenkin ajatella sitäkin että todellinen elämä ja elämä koneella ovat kaksi eri asiaa.
Itse olen saanut moniakin kavereita netin kautta ja jopa yhden ihmissuhteenkin, mutta en kyllä usko että ketään näistä tuttavistani olisi kohonnut mitenkään suurellisesti irl-ystävieni ohi. Pidän kuitenkin paljolti erillään elämäni koneella ja sen ulkopuolella. Uskon, että jos olisin ennakkoluulottamampi saisin monta hyvääkin ystävää netin kautta, mutta olen ehkä kuitenkin hieman varovainen. Uusiin ihmisiin on mukava tutustua, mutta kaikki ei aina välittämättä ole samaa koneella ja todellisuudessa.
(sanotaan vaikka, että kokemus kertoo)

Hawk sanoi:

Sanoisin että ehkä siksi ihmiset joiden kanssa keskustelee netin kautta tulevat niin tutuiksi koska ruudulle on helppo kirjoittaa mitä tahansa ja sen sanominen ei välttämättä aiheuta niin suurta tunnekuohua kuin se aiheuttaisi sanottuna suoraan toiselle.

Click to expand...

Olen muutaman kerran ollut tunnekuohuissa, kun olen tänne kirjoittanut ja saanut kommenttia perään. Silloin olen itse kirjoittanut jotain, mitä en sen kummemmin perustellut tai muuta vähemmän älykästä. Ja silloin harmittaa. Mutta ei niitä viestejä poiskaan voi ottaa, kun niihin on fiksusti vastattu. :wink:

Olen nyt tavannut koko joukon Kontulaisia, mutta en voi ketään ystäväksi tai edes kaveriksi nimittää. En kyllä epäile, etteikö ole mahdollista löytää netin kautta läheisiäkin ystäviä. Ja oikeassa elämässä tapaaminen tietysti auttaa asiaa. Itselläni ainakin on sellainen kuva, että ihmiset ovat osittain samanoloisia, mitä kirjoittavatkin. Eikä kirjoittaessa pääsekään tuomaan koko minää esille, ei millään. Haluan ajatella, että ihmiset ovat mukavampia tavattaessa. Joillakin kun on tapana sohaista muurahaispesää kärkkäillä mielipiteillään, jotta keskustelua syntyy ja että se jatkuu.

Itse luulen, että on helpompi saada netin kautta ”hyvänpäiväntuttuja”, kuin todella hyviä ystäviä. Kuten moneen kertaan on tässä todettu, kommunikaatio on vaivattomampaa ja ihmisiin kertakaikkiaan vain tutustuu helpommin. Todellinen ystävystyminen sitten taas vaatii enemmän vaivaa - kuten off-line-elämässäkin..

Minä olen saanut netin kautta ihan hyviä kavereita, enimmäkseen yhdeltä Tolkien-foorumilta jossa olen käynyt vakituisesti reilun parin vuoden ajan. Parhaita tuttaviani ovat eräät kanadalainen, texasilainen ja ruotsalainen tyttö. Meillä on paljon yhteistä ja olemme laajentaneet keskusteluja Tolkienista ties mihin maan ja taivaan välillä. En silti sanoisi että olemme varsinaisesti ystäviä, ennemminkin .."ystävähköjä". Mutta joka tapauksessa, netti on kätevä tapa tutustua uusiin ihmisiin, sellaisiin joita takuuvarmasti ei muuten olisi koskaan tavannut.