Prometheus-leiri

Re: Protu

kuukeiju sanoi:
Oon ehottomasti sita mielta, etta protu oli parasta mita mulle koskaan on eteen tullut. Olen itse kayny seka riparin, etta protun ja pakko on myontaa, et paremat muistot mulla on omalta protulta. :D
Click to expand...

Täysin tapauskohtaista, omalla riparillani olleet myös protun käyneet ihmiset pitivät ripariamme parempana kokemuksena. On hyvin erilaisia protuleirejä ja hyvin erilaisia ripareita.

kuukeiju sanoi:
Oli ihanan rentouttavaa puhella itselle tarkeista asioista muitten saman ikasten kanssa.
Click to expand...

Juu, niin oli. Huomasin saman riparillani.

kuukeiju sanoi:
Lisaksi on hullua miten laheisiksi sita voi viikossa tulla sellasten ihmisten kanssa joita ei ole koskaan aiaisemmin tavannut.
Click to expand...

Aivan, eikö olekin? Itsekin pidän muutamiin riparikavereihin säännöllistä yhteyttä vieläkin, vaikka riparistani onkin kulunut kesällä kaksi vuotta. Ollaan riparitapaamistakin taas järkkäämässä :)

kuukeiju sanoi:
Riparilla mulla oli taas taysin ulkopuolinen olo. En tuntenut kuuluvani joukkoon. Takna oli ihana viikko protulla ja sen muitot mielessa en osannut ollenkaan osannut istua hiljaa paikoillani monta tuntia paivassa kirjoittamassa muistiinpanoja. Siina missa protulla jokaisella oli ollut puheen vuoro riparilla ainoa joka sai puhua oli pappi ja hanen sanansa oli ehdoton totuus. Kaikki mista me puhuttiin oli vaan raamatun sanaa, mika ei koskaan oo mulle ollu tarkea. Ja lisaksi mun pappi yritti itsepaisesti kaannyttaa mua kirkon puoleen, kun sai tietaa etten viela siihen kuulunu. :roll:
Click to expand...

Niinkuin aiemmin viestissäni sanoin (ja niinkuin olen jo ties kuinka monta kertaa Konnussa huomauttanut) on erilaisia protuleirejä ja erilaisia ripareita. Itse olin HNMKY:n ja Suomen partiolaisten yhteisvaellusriparilla kesällä 2002 ja leiri oli uskomattoman ihana kokemus. Ensinnäkään emme tehneet mitään muistiinpanoja, eikä meillä ollut mitään luentoja. Välillä tosin pidettiin vaelluksen välissä taukoa ja puhuttiin asioista, niin, Jumalasta, mutta myös seurustelusta, seksistä, läheisen menettämisestä, yhteiskunnasta yms. Pappini kanssa kävin monta mielenkiintoista väittelyä uskonnon kysymyksistä, ja hän oli ilahtunut siitä, miten nuoret jaksavatkaan olla kiinnostuneita vaikeistakin asioista. Ketään ei pakotettu uskomaan ja kaiken sai kyseenalaistaa, asioista keskusteltiin, ja jos jotain jäi epäselväksi niin se pyrittiin yhdessä selvittämään. Jokaisella oli omat mielipiteensä ja täysi oikeus niihin. Sain leiriltä paljon hyviä kavereita joista osan kanssa pidän yhäkin vakituisesti yhteyttä.

En sano, että aina ripari olisi hyvä kokemus ja protu huono. En väitä toisinkaan päin. Jokainen leiri, oli se sitten protu tai ripari, muodostuu niistä ihmisistä, jotka paikalla ovat. Ja riippumatta siitä, mikä leiri on kyseessä, siitä voi muodostua aivan mahtava kokemus tai jotain ihan muuta. Yrittäkää nyt sisäistää tämä, ennenkuin lauotte absoluuttisia totuuksia jotka perustuvat vain siihen yhteen (tai pariin) leiriin joilla olette olleet, oli se sitten ripari ja/tai protu, tai vielä pahempaa, kuulopuheeseen ja jostain ihme paikasta ongittuihin vailla kunnollista tietopohjaa oleviin käsityksiin.
 
Narwíen sanoi:
Ai oliko meidän ykköskoulutuksessa semmoisia? Jäi multa huomaamatta :).
Click to expand...

Oli. Jos olisit ollut samassa ryhmässä kuin minä kun keskustelimme maailmankatsomuspaneelin tulevaisuudesta, olisit huomannut sen. Ainakaan et olisi voinut olla huomaamatta minun reaktiotani... :roll:

Tästä muuten tuleekin mieleen se, että eivät nämä protu-uskovaiset ole mitään hulluja jotka ovat tatuoineet protulogon naamaansa tai kanniskele mukanaan Protun nokkamiesten lausahduksista koottua punaista kirjaa. Ihan tavallisia ihmisiä he ovat, eikä tämä protu-uskovaisuus välttämättä tule esille ellei heitä kiihottavista asioista erikseen keskustella. Kuten siellä koulutuksessa, kun joku esitti keskitettyä yhteistyötä Protun ja uskontokuntien välillä panelistien hankkimiseksi. Minusta se on hyvä idea, mutta se on vain mielipide toisten joukossa. Sen sijaan näiden protu-uskovaisten reaktio ei ollut vain mielipide vaan silkkaa suvaitsemattomuutta: "eihän ME voida olla tekemisissä NIIDEN kanssa, meidän mainehan menee!" Kerroin tässä toki vain yksittäistapauksesta, mutta se oli vain yksi muiden joukossa. On toki muistettava, että eivät nämä protu-uskovaiset järjestössä hallitse, eivätkä missään nimessä ole enemmistöä nähneetkään. Niitä on melko vähän, onneksi. Ne vain näkyvät helposti, ja yksi räikeän suvaitsematon mielipide riittää pilaamaan hyvän keskustelun ja järjestön maineen. Sitäpaitsi, Protussa on yllättävän helppoa saada valtaa ja vastuuta, sitä nimittäin saa lähes kuka tahansa jolla on aikaa ja halua järjestää asioita. Jos muutama tällainen hihhuli päättää "kaapata vallan", mikään ei estä. Ongelma voi siis oikeasti paisua tulevaisuudessa.
 
Kun en tänä vuonna keväisen ajanpuutteen vuoksi lähtenyt apuohjaajaksi, ilmoitin Protulle olevani halukas toimimaan apukokkina, ja nyt sain sähköpostia, että pääsen Vallitun leirikeskukseen 30.5.-6.6. pilkkomaan porkkanoita. Hitsi. Tietääkö kukaan, millainen paikka tuo Vallittu on?
 
OMG, tulet siis meidän (minun) leirille. :D Paikasta en oikein muuta tiedä, kuin että sähköä ei ole (paitsi keittiössä) ja tiimiläiset (sekä kokit) joutuvat ilmeisesti nukkumaan jonkunlaisessa kylmässä mökissä, sillä kaikki leiriläiset pistetään alueen ainoisiin kunnon mökkeihin. Saunaan ja rantaan on muista rakennuksista n. 500 metrin matka.
 
Jaa, että kontulaisia samalla leirillä. No, tarkistetaan, onko joku ulossa samalle leirille, eli sanginjoki 18-25-7 tänä kesänä :? Olis ihan kiva tietää näin etukäteen, ettei tunne itseään ihan orvoksi :p
 
miten, on ehkä aikasemmin jo mainittu, mutta kysyisin leirien kokoa? siis kuinka paljon teillä on ollut leiriläisiä yhdellä leirillä? meillä on 12 joista vain yksi on poika :shock: olis ne voinu vähän katsoa ketä hyväksyvät. vai onko poikia yleisesti vähemmän?
 
Älkää heti lynkatko,vaikka en promelairillä oo ollukaan vaan riparilla (4kertaa :D)
Kuitenkin.. asenne millä leirille lähdetään saa lähes leirin kuin leirin tuntumaan juuri siltä mitä siitä ajattelee..Itse en omalle riparilleni olisi oikein jaksanut lähteä,mutta oli todella upea kokemus..ja siksi menin uudestaankin..jokainen leiri on erilainen,mutta jokianen on kylkla vramasti omalla tavallaan hieno,jos vain itse haluaa.. :)
 
Savanna sanoi:
miten, on ehkä aikasemmin jo mainittu, mutta kysyisin leirien kokoa? siis kuinka paljon teillä on ollut leiriläisiä yhdellä leirillä? meillä on 12 joista vain yksi on poika :shock: olis ne voinu vähän katsoa ketä hyväksyvät. vai onko poikia yleisesti vähemmän?
Click to expand...

Poikia on Protussa selvästi vähemmän kuin tyttöjä. Etenkin leiriläisinä. On ihan normaalia että tyttöjä on leirillä neljä yhtä poikaa kohti, onpahan joka kesä täysin pojattomiakin leirejä. Poikana on siksi helpompi päästä appariksi (vaikka se ei minua tänä vuonna auttanutkaan).

Leiriläisten määrä on 7-16. Tuo 12 kuulostaa aika täydelliseltä leirin onnistumisen kannalta, mutta olisi tietysti parempi jos sukupuolijakauma olisi ollut tasaisempi. Sillä ainoalla pojalla oli sinänsä mielenkiintoinen tilanne, nimittäin hänen luonteestaan riippuen hänellä oli epäilemättä joko kaikkien aikojen paras tai hirvein viikko. :D
 
Omalla leirilläni melkein kymmenen vuotta sitten oli myös vain yksi poika. Luulen että se oli hänelle todella positiivinen kokemus, ainakin se muutti häntä. Hän oli jo sukupuolensa takia erityinen, positiivinen huomio teki hänelle varmasti hyvää. Jotain kertoo ehkä se että kaveripiiristäni hän oli ainoa leirin jälkeen aktiivinen protulainen.
 
Omalla leirillä taisi käydä sitten hyvä tuuri, meitä leiriläisiä oli yhteensä ykstoista, joista kuus tyttöä ja viis poikaa. Miusta ainakin oli kivaa että oli noinkin tasaisesti kumpaakin sukupuolta. :) Ja muutenkin se että leiriläisiä oli noin vähän varmasti lisäsi yhteenkuuluvuuden tunnetta, ehti tutustua paremmin kaikkiin.

Mie siis kävin protuleirini tämän kesän alussa Lieksassa, hämeenjärvellä. Leiri oli minusta ainakin oikein onnistunut, tosi mukava kokemus. Paljon hyviä keskusteluja, leikkejä, läheisyyttä, kaikkea sellasta mitä nyt leiriltä oikeestaan odotinkin. Ajatusmaailma varmasti avartui kun pääsi vaihtamaan mielipiteitä toisten kans sellasista asioista mistä ei normaalissa arjessa tule puhuttua. Leirillä oli tosi hyvä tunnelma, sekä leiriläiset että tiimiläiset olivat kaikki kovin mukavia. Haikeata oli sieltä pois lähtee. Itse kuulun kirkkoon, mutta en pidä itseäni mitenkään kovin uskonnollisena ihmisenä, ripari ei vain kiinnostanut yhtään. Mutta uskon kyllä, että toiset ihmiset voivat ihan yhtä hienoja kokemuksia rippileiriltä saada. Sekä ripareissa että protuleireissä on varmasti niitä onnistuneita ja vähemmän onnistuneita leirejä.

Yhteyttä on kyllä aktiivisesti pitäny leirikavereihin, ylihuomenna onkin sitten pienimuotoinen miitti. Jee, pääsee taas leikkimään kivoja protuleikkejä. :D
 
Minun leirilläni oli leiriläisi yhteensä 12, joista vain 3 oli poikia. Se oli harmi sinänsä. Olin siis viime kesänä Lemillä viettämässä tätä ihanaista viikkoa. Leiri oli oikein onnistunut kokemus. Kaikki tulivat hyvin toimeen keskenään (tai ainakin esittivät hyvin), ja tunnelma oli rento. Tietenkin oli ihmisiä, joitten kanssa tuli vähemmän hyvin toimeen, mutta sehän on normaalia. Minulla oli leiriä kohtaan sangen kovat odotukset, mikä johtui lähinnä siitä, että olin niin paljon yltiöpositiivista palautetta siitä kuullut. Siltikin leiri onnistui ylittämään odotukseni roimasti.

Leirin sisältö oli mielestäni hyvä, keskusteluja ja leikkejä sopivassa suhteessa. Tosin jotkut leirilläni kokivat ahdistavaksi esim. sen, että leirillä piti olla kauhean avoin kaikille. Eivät ilmeisesti "uskaltaneet" sanoa, etteivät halua kertoa asioitaa. En sitten tiedä...

Loppujuhla oli varmaan tähän astisen elämäni liikuttavin kokemus! Itkin melkein koko ajan ihan täysillä. Onneksi oli ihania ihmisiä lohduttamassa.. Enkä myöskään ollut todellakaan ainut, joka siinä itki. Kovin ihana kokemus. Jälkeenpäin olen niin usein ikävöinyt leiriläisiä ja tiimiä. Onneksi pidämme melkein kaikki yhteyttä lähes päivittäin. :) Ensi vuonna appariksi, jos vain pääsen.
 
Sain tietää, että ensi kesän leireille on ilmoittautunut ohjaajia aivan säälittävän vähän ja niistä on huutava pula. Apuohjaajia on taas karsittavaksi asti, mutta ohjaajia tarvitaan vielä rutkasti lisää, ettei leirejä tarvitse peruuttaa. :( Sellaista ei ole vielä koskaan tapahtunut, eikä anneta tapahtua nytkään, eihän? Jos joku teistä on kahdenkympin ja kuoleman välissä (riittää kun täyttää 20 vuonna 2006), viihtyy nuorien parissa, tahtoo unohtumattoman kokemuksen ja on valmis uhraamaan muutaman viikonlopun talvesta ja keväästä sekä viikon kesästä vapaaehtoistyöhön, menkää heti osoitteeseen www.protu.fi ja ilmoittautukaa ohjaajiksi. Nuoremmatkin voivat ahdistella ihmisiä, kuten opettajia ja vanhempia, joiden uskovat olevan hyvää ohjaaja-ainesta.
 
Hathaldir sanoi:
Sain tietää, että ensi kesän leireille on ilmoittautunut ohjaajia aivan säälittävän vähän ja niistä on huutava pula.
Click to expand...
Siis huutavampi pula kuin joka vuosi tähän aikaan? :p
Pitääköhän sitä jo harkita protuhorroksen päättämistä aiottua aiemmin... Hmmh.
 
Siis ihan aikuisten oikeasti huutava pula, pahempi kuin ikinä aiemmin. Ainahan ohjaajia tarvitaan lisää, mutta leiri pyörii yhdelläkin ohjaajalla. Mikäli uskottavasta lähteestä saamani tieto pitää paikkansa, jos nyt halutaan, ettei leirejä tarvitse peruuttaa ohjaajapulan vuoksi, on asialle tehtävä jotakin. Halti mukaan, ehdottomasti! Protu tarvitsee sinua! Etkä sinäkään taida siitä kauheammin kärsiä, mikäli olen oikein asian ymmärtänyt... ;)
 
Hei vaan kaikki!

:) olisin vain kysynyt kannattaako mennä protulle,että onko siellä kivaa ja se sellaista...Kun valinta olisi vuoden päästä ja en tiedä mennäkkö protulle!?
 
Kyllä protulle kannattaa mennä. :) Ainakin miulla on ollut kummallakin, sekä omalla että leirillä jossa olin apuohjaajana, tosi mukavaa. Jos mietit protun ja riparin välillä, niin voit myös käydä kummatkin. Kannattaa lukea vaikka tämän keskustelun kokemuksia, niistä saa vähän kuvaa mitä protulla tehdään.

Sain melko varmasti isoveljeni puhuttua ohjaajaksi ensi kesäksi. Silti lisää vielä tarvitaan. ;)
 
Itse olen käynyt sekä protun että riparin ja näistä kahdesta kumminkin suosin enemmän riparia.

Ok, olen koko elämäni ollut jonkin sorttinen ateisti ja ajatus riparillemenosta iski minuun aika viime tipassa. Saattaahan siitä kumminkin tulevaisuudessa jotain hyötyäkin olla. ;)

Riparin kävin oman ikäluokkani kanssa Oronmyllyllä 2003.
Heti ensimmäisinä päivinä iskeytyi se riparilla vallinnut "hei, tutustutaan kaikkiin jeejee, ei tartte olla yhtään ujo, reippaasti vaan juttelemaan vieraille tyypeille!!"- henki minuunkin ja mielestäni se oli aivan mahtavaa!
Vaikka kaikki olivat tietoisia ateistisuudestani, ei minua kohdeltu yhtään sen erilaisemmin kuin muitakaan.. tai sitten en sitä huomannut, joka onkin ihan sama asia ;) sain paljon tuttuja ja uusia kavereita ja lähtö oli hyvin surullinen, sillä silloin jo ymmärsi, että vain muutamiin näihin tärkeiksi muodostuneisiin ihmisiin olisi mahdollista pitää yhteyttä.
Riparista siis jäi mieleeni päällimmäisenä hyvin lämpimiä muistoja, vaikkei se ihan minun juttuni ollutkaan.

Ennen päätöstäni mennä riparille, olin kuitenkin vakaasti päättänyt, että protu on MUST!
Protun kävin Timpurirannassa vuonna 2004, eli itseäni vuotta nuorempien kanssa.
En sitten tiedä, johtuiko se ikäerosta, joka tosin ei ollut vuotta suurempi vai mistä, mutta jotenkin protu jätti kylmemmäksi kuin mitä ripari oli ollut, vaikka loogisesti ajateltuna sen olisi pitänyt mennä juuri päinvastoin. Protun ensimmäiset pari päivää menivät lähinnä kaikkien kierrellessä toisiaan "mikä tuo on!!?" ja kun sitten päästiin varsinaiseen tutustumisvaiheeseen, olikin leiri jo loppu. :S Protulla myös ilmeni enemmän tällaista "klikkiytymistä" kuin mitä riparilla, jossa sitä ei ilmennyt juuri lainkaan.
Mutta toisaalta taas muiden protukavereitteni mielestä protumme oli erittäin onnistunut ja he tykkäsivät, että.. :D

Ja tuosta halailusta vielä..
Itselleni on ennemminkin jäänyt epämiellyttävien ihmisten pakkohalaus riparilta päällimmäisenä mieleen (siis protua ja riparia vertailtaessa), protulta ei niinkään..
Toki tämä on aivan leirikohtaista.
 
14-15-vuotiaat! Nyt on taas kahdeksasluokkalaisten aika ilmoittautua Prometheus-leirille. Jos olet sen ikäinen ja kiinnostunut asioiden ajattelemisesta itse, suosittelen lämpimästi protua, menit sitten riparille tai et. Hyvä paikka aloittaa on Protun nettisivu, ja mikä ettei Wikipedian artikkeli aiheesta Prometheus-leiri. Jotkut kesän leireistä ovat jo täynnä, mutta monella on myös tilaa. Kaikille ilmoittautuneille on kyllä tähän mennessä löytynyt leiri. Mitä pikemmin ilmoittaudut, sitä paremmin pääset päättämään leiripaikkasi.

Itse olen lähdössä ohjaajaksi ensimmäistä kertaa. Oman leirini kävin 2001 ja kahtena seuraavana kesänä olin apuohjaajana. 2004 en päässyt, koska aikataulutoiveeni olivat liian kovat. 2005 olin välivuosi-iässä ja 2006 armeijassa. On siis aika kova protuikävä. En tiedä, koenko itseni jo liian vanhaksi leirillä, mutta ainakaan en pidä itseäni vakavana aikuisena. Jos minua kymmeniä vuosiakin vanhemmat ihmiset lähtevät vuosi toisensa jälkeen ohjaajiksi, niin täytyy sen olla hauskaa ohjaajanakin. Saa nähdä.
 
Olen onnistunut nakittautumaan Protun tiedotusjaostoon, ja erikoistumaan sähköiseen tiedottamiseen. Eihän täältä Jyväskylästä käsin paljon muuta voikaan tehdä, kun jaoston kokoukset ovat Helsingissä. Touhu on addiktoivaa: olen järjestämässä Jyväskylään ohjaajainfoa, ja olen sen tiimoilta tapetoinut yliopiston rakennukset ja muutaman muun paikan Yläkaupungilla sekä yliopiston sähköpostilistat ilmoituksillani. Pari ilmoittautumista uusiksi ohjaajiksi onkin jo tullut.

Ilmoittautuminen leiriläiseksikin on jo alkanut. Sen tiimoilta kirjoitin toisen ilmoituksen, ja lähetin sen kaupungin nuorisotiedotukseen. Tavoitteenani on laajentaa sähköistä tiedotusta ympäri maata, joten tarkkaile oman kaupunkisi nettisivuja!

Tietenkin ahdistelen myös teitä, rakkaat kontulaiset: toisaalta 14-15-vuotiaita, toisaalta vähintään 20-vuotiaita. Miittikyydissä löysinkin jo pohjoisesta pari erinomaista uutta ohjaajaa, ja kehotan muitakin kontulaisia tutustumaan aiheeseen. Vuonna 1993 syntyneet: piilottakaa ikänne tai varautukaa yksityisviestiin. :p

Välttääkseni mammuttiviestiä, jota kukaan ei jaksa lukea, julkaisen yhden version sekä leiriläisten että ohjaajien ilmoituksista erillisissä viesteissä. Näitä oli oikeasti hauska kirjoittaa! :)

Niin, ja <i>tietenkin</i> lähden itse ensi kesänä vanhaksi ohjaajaksi. Tiedottaminen on kivaa, mutta itse leiri on kuitenkin aivan omaa luokkaansa. ^_^

P.S. Haltiamieli, melkor soikoon! Aktivoidu! ;)
 
Ohjaajaksi Prometheus-leirille?

Mikä Prometheus-leiri?

Prometheus-leirit eli protuleirit ovat 8.-9. luokan käyneille nuorille järjestettäviä, elämänkatsomuksiin sitoutumattomia viikon mittaisia aikuistumisleirejä. Leirin tavoitteena on rohkaista nuoria ajattelemaan asioita itse, hahmottamaan ja kehittämään omaa elämänkatsomustaan, kunnioittamaan itseään ja muita sekä ottamaan vastuun itsestään ja maailmasta. Valmiita vastauksia ei ole, vaan leiriläisiä kannustetaan tuomaan esille omia käsityksiään, keskustelemaan niistä ja hyväksymään muiden erilaisetkin mielipiteet. Niinpä protuleirillä ei ole oppitunteja, vaan aiheita käsitellään pääasiassa keskustelemalla ryhmässä, näytelmien, leikkien ja erilaisten toiminnallisten keinojen avulla. Käsiteltäviin teemoihin kuuluvat mm. erilaisuus, päihteet, ihmissuhteet, seksuaalisuus, yhteiskunta, ympäristö, tulevaisuus ja maailmankuvat. Suurin osa leiriläisistä osallistuu koulussa elämänkatsomustiedon opetukseen, mutta kaikki halukkaat ovat tervetulleita. Viime kesänä leirejä järjestettiin 66 kappaletta ympäri Suomea, ja niille osallistui lähes 900 leiriläistä.

Kuka leirit järjestää?

Leirit järjestää Prometheus-leirin tuki ry eli Protu. Jokaisen leirin ohjaa leiritiimi, johon kuuluu tavallisesti kaksi aikuista ohjaajaa ja viisi apuohjaajaa, jotka ovat edellisten kesien leiriläisiä. Nyt haetaankin uusia, innokkaita ohjaajia kesän 2008 leireille. Ohjaajalta ei edellytetä muodollista koulutusta; kiinnostus nuoriin ja kaikenlaisten asioiden pohdiskeluun riittää. Ainoa ehdoton edellytys on 20 vuoden ikä, ja ohjaajia onkin opiskelijoista eläkeläisiin. Ohjaajat koulutetaan kevään aikana Protun omissa koulutuksissa. Toisella leirin ohjaajista on aikaisempaa kokemusta protuleirien järjestämisestä, joten ensikertalainen ei joudu selviämään uusista haasteista yksin. Nimikkeestään huolimatta apuohjaajat eivät ole vain ohjaajien apulaisia, vaan osallistuvat leirin suunnitteluun ja järjestelyyn siinä missä ohjaajatkin. Prometheus-leiritoiminta perustuu vapaaehtoistyölle, joten tiimiläisille ei makseta palkkaa. Kuitenkin täysihoito leirin aikana ja matkakorvaukset kuuluvat asiaan. Luvassa on myös unohtumaton kokemus ja mahdollisuus oman maailmankuvan avartamiseen.

Mistä saan lisää tietoa

Tietoa Prometheus-leiristä on Prometheus-leirin tuki ry:n sivuilla osoitteessa http://www.protu.fi ja Wikipediassa osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Prometheus-leiri. Lomake ohjaajaksi ilmoittautumiseen löytyy osoitteesta http://www.protu.fi/yhdistys/ohjkaav.html. Prometheus-leirin tuki ry:n toimiston puhelinnumero on 09-43685270. Yleisiin kysymyksiin yhdistyksen toiminnasta saat helposti vastauksen lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info(a)protu.fi, jolloin joku yhdistyksen aktiiveista vastaa tai ottaa muuten yhteyttä.
 
You must log in or register to reply here.
Ylös