Pippin on nyt saanut rauhan. Lääkityksellä olisi ehkä voitu ostaa joitain viikkoja lisäaikaa. Mutta ei katsottu sen olevan sen kärsimyksen arvoista jos lääkitys ei olisikaan purrut. Ei tarvitse enää koiran eikä ihmisten valvoa öitä kuuntelemassa raskasta hengitystä odottaen milloin se loppuu tai varautua lähtemään yön selkään pikavauhtia jonnekin ties minne missä on päivystävä eläinlääkäri.
Pippin ehti elämänsä aikana paljon.
Aloitti kertoman mukaan elämänsä tarhakoirana muiden koirien keskuudessa.
Sieltä siirtyi naisen ja tyttären koiraksi ja isoäidin pulskaksi hemmottelemaksi. Pippin oli siellä ihmisiin liimautuva, eroahdistunut koira joka tuhosi paikkoja yksin jäädessään.
Kun
@Incánus ja minä haimme koiran meille se pääsi maalle toisen koiran, Eddien kaveriksi. Pippin seuraili kaikessa mitä Eddie tekee ja opetteli meidän tapojamme.
Pippin ja Eddie saivat seitsemän pentua samana päivänä kun Ruotsissa oli kuninkaalliset häät. Siitä pentujen nimet Victor (Riki), Sylvi, Madde, Vici, Luki(tar) (ei liity kuninkaallisiin), Dani ja prinssi Philip.
Kun Incanus muutti kaupunkiin Pippin jäi meille maalle.
Kun jouduimme luopumaan Eddiestä Pippin sai hetken olla ainoa koira. Se hidastui ja pääasiassa makasi. Pari vuotta sitten se sai kaverikseen lapinkoiran pennun Kostin.
Jonkun aikaa niillä meni hyvin yhdessä, mutta sitten Pippin muuttui äkäiseksi. Se sai eläinlääkäriltä kipulääkkeet ja ärhentely loppui. Kivun tarkkaa syytä tai kohdetta ei koskaan saatu tietää, mutta lääke auttoi ja saatiin varsin reipas ja iloinen vanhus.
Pippin viihtyi hyvin mökillä ja viimeisen kesänsä se olikin mummun hoidossa koko kesän.
Pippin on aina kuorsannut ja sillä on välillä ollut kohtauksia kun sen on ollut hankala hengittää. Vasta ihan viime aikoina eläinlääkärissä selvisi että sillä oli löystynyt henkitorvi joka välillä painui kasaan.
Pippinin hengitys meni lopulta aika nopeasti huonommaksi ja vuoden 2020 loppupuolella alkoi näyttää siltä että muuten elämäniloinen koira ei ehkä enää pitkään elä.
Toissailtana vuosijuhlan aikaan Pippin sai aika pahan hengenahdistuskohtauksen ja yöllä valvoin pitkään kuunnellen hengitystä joka vinkui, rohisi ja välillä hetkeksi katkesikin. Päivisin se oli kuitenkin iloinen ja pirteä ja ulkona tuntui olevan hyvä olla ja hengittää.
Tänään Pippin meni lääkäriin missä todettiin henkitorven halvaantuneen ja happi kulki vai hyvin pienestä raosta.
Pippin nukutettiin tänään kymmenen maissa.