Pikku Myy sanoi:
Miksi yliopistojen nettisivut ovat sellaisia kuin ovat?? En saa mitään informaatiota irti niin Helsingin kuin Tampereenkaan nettisivuilta. Ikäänkuin niitä huvittaisi saada ihmiset niin hämmennyksiin kuin mahdollista ja luopumaan haaveistaan päästä ikinä yliopistoon ihan sen vuoksi ettei ikinä ole mahdollista saada selville hakuperusteita.
Tämä on kyllä harvinaisen totta. Huomaan, että niistä saa jotain hyötyä vasta sitten, kun on itse päässyt intranettiin sisälle.
Itselläni on opiskelupaikka Kuopion yliopistossa sosiaalityön pääaineessa. Aioin viime keväänä lääkikseen, mutta huomasin, etten mitenkään jaksa lukea sinne, nuppi olisi hajonnut ihan oikeasti. Eikä minun kiinnostukseni matikkaan ja kemiaan riitä, että jaksaisin sinne pyrkiä saati opiskella siellä. Ala voisi olla mieleinen muuten ja onkin ollut unelma-ammattini. Oikeastaan eläinlääkäri, mutta allergian takia se joutui lääkärin mukaan poissuljettuihin aloihin viimeisen lukiovuoden aikana. Jonnekin halusin päästä opiskelemaan ja sitten hakuoppaita selattuani päätin viimehetkellä hakea sosiaalityöhön Kuopioon, vaikka koko juttu oli itselleni ihan vieras.
Nyt olen vuoden kohta opiskellut sosiaalityön pääaineopintoja yhteiskuntatieteellisessä. Täytyy sanoa, että olen tykännyt ylipäätään opiskelusta yliopistossa, ja yhteiskuntatieteistä on paljastunut monia hyvin kiinnostavia asioita. Alana sosiaalityö voisi olla okei, mutta kuitenkin tuntuu, että jotain puuttuu. Unelma-ammatti ei välttämättä ole ihmiselle se paras tai sopivin, mutta jotenkin toivoisi, että voisi vielä innokkaammin paneutua juuri siihen valitsemaansa alaan. Olen tässä opiskellessani tehnyt taustalla pientä ajatustyötä koko ajan siitä, mitä tosiaan haluaisin opiskella.
Aloin lukea psykologiaa sivuaineeksi, ja olen huomannut, että psyka on erittäin kiinnostavaa! Nyt kun elämäntilanteeni muuttui seurustelun osalta, olisin valmis tekemään elämässäni jotain täysin uutta. Haluaisin opiskelemaan Etelä-Suomeen Turkuun, Tampereelle tai Helsinkiin. Toissapäivänä päätinkin pyrkiä kyseisiin kaupunkeihin opiskelemaan psykologiaa. Pääsykoekirjat ovat jo pöydällä.
En ota kuitenkaan paineita, koska minulla on jo opiskelupaikka eikä Kuopiossa mitään vikaa ole. Savossa on lupsakka asustaa.
No, vähän otan paineita asunnon saannista koiranomistajana ja ihanista kavereista, jotka joutuisin jättämään tänne.
Tänä keväänä ja tulevina keväinä ensimmäistä kertaa opiskelemaan pyrkiville minun ohjeeni olisi tämä: Älkää ihmiset ottako paineita! Kun kerran olet sisällä yliopistossa, on monia monia uusia ovia auki! On avoin yliopisto ja kesäyliopisto, joista voi ottaa sivuaineita. Eikä mikään opiskelu mene hukkaan. Opiskelun ei tarvitse olla niin vakavaa, että pitäisi heti olla unelma-alalla ja äkkiä valmistua. Kannattaa ottaa sopivan rennosti, koska opiskeluaika on kerran elämässä ja aina voi pyrkiä muualle!
BTW, jos joku haluaa kertoa Turusta, Tampereesta ja Helsingistä jotakin hyödyllistä vinkkiä asunnon etsintään tai ihan muuten vaan kertoa niistä opiskelukaupunkeina niin antaa tulla. 
.
Kun en ole kuopiolainen, saan pulittaa 56 euroa kuussa vastaavasta kortista. Ihan hävettää kertoa ihmisille, mitä se maksaa... Kuopiolaisellekin opiskelijalle 46 euroa. Pakko on ollut omistaa kyseinen kortti, koska yliopistolle asunnoltani on 4 kilometriä ja keskustaankin pari enkä tykkää kulkea retkeilijän näköisenä kurapuku päällä hikisenä polkupyörällä.