Voi
@Arwen Undomiel Iltatähti rakas.
Peruskoulu osaa olla pepusta, ja siellä olevat ihmisetkin yleensä ovat juuri sieltä. Varsinkin, kun ysin aikana päässä kiehuu sekä tytöillä että pojilla että kaikilla muillakin, koska murrosikä ja itsenäistymisen tarve ja kaikki muu.
Kouluterkkari on ehkä se mikä minulle tulee mieleen, mutta minun mielestäni voi myös tavalliselle terveysasemalle mennä puhumaan pahasta olostaan. Jos kouluterkkari on vähän niin ja näin, niin ehkä sitten kuraattori? Erityisopettaja? Joku muu opettaja? (Jos rakennuksessa on lukio, lukiolla saattaa olla myös oma kuraattori/psykologi, jolle voi mennä puhumaan. Periaatteessa he eivät ota vastaan yläastelaisia, mutta uskoisin heidän tekevän poikkeuksen, varsinkin kun itse lukion alku-aikana puhuin ala-asteen erityisopettajalle.)
Yläkoulun kiusaaminen on yleisesti ottaen kamalinta. Siellä kiusaajat eivät enää tottele ketään eivätkä mitään, ja murrosikä saa sanomaan/tekemään kaikki päähän juolahtavat typeryydet. En sano että kyllä he siitä viisastuvat ja jättävät rauhaan, koska osa saattaa pysyä tuollaisina m**kkuina koko elämänsä ajan. Tuntuu myös vähän kornilta sanoa että yritä kestää, koska jossain ne omat rajat menevät ja ei vain kestä enää.
Kuitenkin: yritä miettiä että tämä on viimeinen yläasteen vuosi. Viimeinen,"oikeasti. Peruskoulun jälkeen yleensä kaikki menevät tekemään sitä, mikä edes vähän kiinnostaa, jolloin ilmapiirin pitäisi muuttua paremmaksi kun kenenkään ei enää tarvitse istua missään koulunpenkillä pakosta.
Jos voisin auttaa täältä parinsadan kilometrin päästä jotenkin, tekisin sen. Saat virtuaalihalin.
//
Oma ärsytyksen aihe on se, että tulin kipeäksi. Pitäisi tehdä vaikka mitä, mutta nyt ei jaksa. Tämä vaikuttaa kylläkin tavalliselta flunssalta, joka menee muutamassa päivässä ohi, joten ehkä ei ole niin kamala tilanne.