Hobitti-elokuvien arvioita

En erityisemmin innostunut LoTR-elokuvista, ne olivat minun makuuni liikaa "mitä tahansa seikkailufantasiaelokuvia" ja liian vähän Tolkien -elokuvia. Hobittielokuvaa katsoessa tämä ei synnyttänyt samanlaista pettymystä, koska tiesin jo mitä odottaa. Lisäksi "Hobitti" on kirjana enemmän kieli poskella kirjoitettu kuin "Taru sormusten herrasta", joten sen vääntelykään ei samalla tavalla harmita. Jotkin "Hobitti"-kirjan kohtaukset ovat sellaisia, että niitä on vaikea näyttää valkokankaalla mitenkään uskottavasti, esimerkiksi peikkojen kivettäminen. (Ei tuo peikkoepisodi Jacksoninkaan versiona minusta kovin onnistuneelta tuntunut, mutta en keksi miten se olisi pitänyt toteuttaa.)

En tosin ymmärrä, miksi Jacksonin pitää poiketa kirjojen sisäisestä maailmasta sellaisissakin kohdissa joissa sillä ei ole mitään kerronnallista merkitystä, esimerkiksi viitattaessa kronologiaan, tyyliin "Olemme eläneet 400 vuotta rauhan aikaa".

Useat hahmot olivat minusta hyviä; Bilbo oli sellainen kuin Frodon olisi pitänyt olla LoTR:issa, Dwalin oli sellainen kuin Gimlin olisi pitänyt olla LoTR: issa, ja kuningas Thorin ...
(Siis Thorinin, Filin ja Kilin ihmismäisyys ei minua haitannut, tai haittasi ainakin vähemmän kuin eräät puhtaasti vitseiksi tarkoitetut kääpiöhahmot, nimiä nyt mainitsematta.)

Radagast saa varovaisen hyväksyntäni, pupurakettirekeä lukuunottamatta. Galadriel oli syötävän hyvän näköinen (LoTR:issa tämä hahmo enemmänkin ärsytti minua, täytyisi ehkä tarkistaa näyttääkö hän erilaiselta).

Sarumanin esiintymistä neuvonpidossa on täällä kritisoitu, mutta minusta ymmärrettävä tulkinta on että Saruman on jo tässä vaiheessa täysin pimeällä puolella. Saruman esiintyy tahallisen tympääntyneesti, ilmaistakseen haltiaylimyksille että pitää Gandalfin ja tämän suojattien touhuja samantasoisena sekoiluna kuin Radagastin sienitrippejä. Gandalf oli kautta elokuvan [tai ainakin useissa kohtauksissa] yllättävän hämmentyneen ja epäkarismaattisen oloinen, ehkä Frodon toljotustauti on siirtynyt häneen.

Örkkien trapetsikaupunkia voidaan kritisoida, mutta pelkät pitkät, pimeät tunnelit eivät olisi näyttäneet niin hyvältä. (Tunneleista saisi toimivan klaustrofobisen kauhuelokuvan tai psykologisen thrillerin, mutta ei niin helposti "nuorekasta suuren yleisön toimintaelokuvaa".) Toki takaa-ajo- ja taistelukohtausta örkkien sortuvilla trapetseilla olisi voinut reilusti lyhentää.

Hukat olivat mauttomia ilmestyksiä, eivätkä kotkatkaan saaneet minussa mitään riemunpurkauksia aikaan, vaikka uskonkin että ne ovat teknisesti ihailtavaa työtä jne jne. Voldemortin ja Jabba the Huttin cameorooleja en tässä kommentoi.

Suosikkikohtaukseni: Klonkku preparoi löytämänsä, pökertyneen örkin. Kääpiöiden takkalaulu tulisi ehkä kakkosena.

Nämä huomiot siis näkemäni 2D-version pohjalta, ehkä se taajakuvainen 3D-versio olisi parhaiten sopusoinnussa elokuvan tietokonepelimäisen hengen kanssa?

Haltiamieli sanoi:

Ja minäkin vastaan Atheonin kysymykseen kyllä, hoopolta tuntui kuinka se Radagastin mokoma onnistui jotenkin johdattamaan hukkaratsastajat alvariinsa juuri kääpiöpoppoon suuntaan

Click to expand...

Minäkin kiinnitin tähän huomiota. Luulisi velhon tajuavan, että kääpiöjoukko, ynnä Gandalf ja Bilbo, yritti PAETA hukkaratsastajia, ja ettei pahiksia olisi tarvinnut tämän tästä tupata Thorinin ja kumppanien nenän eteen.

En lähde paljastelemaan elokuvan juonta, mutta se Azog.. Anna mun kaikki kestää! Tuli sellainen olo että et sinä voi olla täällä, sinua ei ole enää! Palaa pimeyteen!
Ja entäpä Hiisoikuningas? Eipä sekään hahmo oiken yltänyt kirjasta tulleeseen mielikuvaan.
Plussana voin pitää Freeman-Bilbon lisäksi Thorinin hahmoa. Kuninkaallisuutta oli korostettu kivasti. Varsinkin se kohtaus oli mielestäni hyvä kun Bilbo ampaisee Azogin kimppuun, ja tantereessa retkottava Thorin tajuaa pienen hahmon vahingoittavan Azogia, ja sitten Azog perääntyy, jos muistan oikein, ja Thorin toruu Bilboa, mutta myös kehuu tämän älyä.
Thranduil. Hm. Mitähän järkeä hänet oli ottaa mukaan ensimmäiseen osaan, jos hänen osansa oli vain pääänkallistus? Kysyn vain.

Mainitaan vielä, että minusta ne hiisikaupungin Bond-tyyliset trapetsitemput olivat jo puhkikulutettu idea.

Internet Movie Databasehan tarjoaa myös oman, muutaman kertaa kuolemattoman tonttuläjän kokoisen annoksen hienoisia lisähuomioita NZ-jengin filminvääntötaitoihin liittyen... ..

http://www.imdb.com/title/tt0903624/trivia?tab=gf

lindëalda sanoi:

Näyttää siltä, että elokuva 'muuttuu' paremmaksi useammilla katselukerroilla. Pitäisiköhän itsekin käydä katsomassa Hobitti ainakin toisen kerran..

Click to expand...

Kokeilin tätä niksiä ja kyllähän elokuva jonkin verran parani. Ensimmäisellä kerralla huonosti toimineet kohtaukset eivät vieläkään vakuuttaneet, mutta eivät myöskään tuntuneet yhtä piinaavilta nyt kun ensijärkytyksistä oli ehtinyt toipua.

Suurimmaksi tähdeksi nousi tällä kertaa Ian Holm. Ei niinkään Bilbona vaan alun mainiona kertojanäänenä, joka oli periaatteessa olevinaan Bilbo mutta joka liikkui hieman mahtipontisemmassa rekisterissä kuin elokuvien Bilbolta osaisi odottaa. Repliikki "Smaug had come" voi jäädä koko trilogian vaikuttavimmaksi lohikäärmekohtaukseksi, eikä edes harmittaisi. Ken Stott oli pätevä kertoja myös.

Bonushuomioita:
- Noidalla kävi tuuri, kun löysi asunnokseen hylätyn linnoituksen paikasta, jonka nimi oli jo valmiiksi "Noituuden kumpu".
- Mitenhän Oinin kuulolaitteen kävi? Sumuvuorten hiisiläiset näyttivät tallovan sen rikki, mutta lopussa hänellä näytti taas olevan jotain korvallaan. Ehkä se oli vain käsi.

Harri Perälä sanoi:

- Mitenhän Oinin kuulolaitteen kävi? Sumuvuorten hiisiläiset näyttivät tallovan sen rikki, mutta lopussa hänellä näytti taas olevan jotain korvallaan. Ehkä se oli vain käsi.

Click to expand...

Minusta näytti siltä, että mainittu Oinin kuulolaite tosiaan joutui Sumuvuorten hiisien jalkoihin, mutta että joku, ei hiisi, olisi saanut sen haltuunsa. Se selittäisi miten lopun vaikutelma siitä, että Oinilla oli lopussa jotain korvallaan, koska jos joku Gandalfin retkikunnasta sai mainitun esineen haltuuns, on varmaa, että hän olisi palauttanut kuulolaitteen Oinille hiisien kynsistä vapautumisen jälkeen.

Menee osaksi nyt vähän offtopicin puolelle..
Mutta pakko tässä vain mainita, että on aika jännää lukea Hobittia nyt leffan katselun jälkeen. Osaksi päässä pyörii ne omat vanhat mielikuvat mitä on tullut edellisillä luku kerroilla, mutta suurimmaksi osaksi leffan maisemat, tapahtumat ja henkilöiden ulkonäöt puskee pintaan. On kuin lukisi jotain eri kirjaa, mitä ennen.
Tämä kokemushan minulta puuttuu TSH:n kohdalla, koska silloin katsoin leffat ensin eikä ollut valmiita mielikuvia. Tosin Hobitin luin myös vasta paljon jälkeen TSH leffojen ja näinpä mm. Gandalf on ollut minulle aina "Ian McKellen versio". Mutta paljon oli Hobitissa uuttakin omia mielikuvia varten. Nyt pääsen siis nautiskelemaan tästäkin hassusta elämyksestä.
Odotan mielenkiinnolla sitä kun pääsen kirjassa pian ohi tämän ensimmäisen leffan päätöksen, että miten leffasta saadut mielikuvat kuitenkin vaikuttavat nyt vielä valkokankaalla näkemättömiin asioihin.

Itseäni ei häiritse leffan epäkohdat kirjan ja omien mielikuvien kanssa. Päinvastoin, on mukavaa kun valkokankaalle ilmestyy jotain mitä ei osannut ennalta arvata. Se on osa leffa-nautintoa! Toivotan siis kaikille nautinnollisia hetkiä niin kirjan, kuin leffankin parissa.

Amroth sanoi:

Harri Perälä sanoi:

- Mitenhän Oinin kuulolaitteen kävi? Sumuvuorten hiisiläiset näyttivät tallovan sen rikki, mutta lopussa hänellä näytti taas olevan jotain korvallaan. Ehkä se oli vain käsi.

Click to expand...

Minusta näytti siltä, että mainittu Oinin kuulolaite tosiaan joutui Sumuvuorten hiisien jalkoihin, mutta että joku, ei hiisi, olisi saanut sen haltuunsa. Se selittäisi miten lopun vaikutelma siitä, että Oinilla oli lopussa jotain korvallaan, koska jos joku Gandalfin retkikunnasta sai mainitun esineen haltuuns, on varmaa, että hän olisi palauttanut kuulolaitteen Oinille hiisien kynsistä vapautumisen jälkeen.

Click to expand...

OFFI!

Tai sitten se tosiaan jäi Sumuvuorten sisään. Eräänä päivänä Morian tietämillä noin 53 vuotta myöhemmin:

- Loisk! Loisk! Ärr! Murr!
- Óin, pakoon ja sukkelasti. Veden valvoja tulee!
- Mitä te huidotte? Mitä tulee? Ilmavaivojako? Puhukaa kov---

Tik sanoi:

OFFI!

Tai sitten se tosiaan jäi Sumuvuorten sisään. Eräänä päivänä Morian tietämillä noin 53 vuotta myöhemmin:

- Loisk! Loisk! Ärr! Murr!
- Óin, pakoon ja sukkelasti. Veden valvoja tulee!
- Mitä te huidotte? Mitä tulee? Ilmavaivojako? Puhukaa kov---

Click to expand...

Niin. Saattoihan mainittu kuulolaite jäädäkin Sumuvuorten uumeniin.
En lähde esittämään mitään varmoja tämä-on-ainoa-oikea-tieto- väitteitä kun omat tietoni ovat täässä kohdassa perin kehnot.

Elokuva tosiaan "paranee" toisella katselukerralla. (Vai oliko 2D syynä paremmuuteen?) Jos ensimmäisellä katselukerralla jäi vaikutelma, että tempaudutaan tapahtumasta ja yksityiskohdasta kummallisesti toiseen, niin nyt seikkailu tuntui pysyvän paremmin paketissa. Kyseessä oli tosiaan seikkailun alkuosa, jonka jatko-osat toivonmukaan tuovat kokonaisuuden ja suuren seikkailun vielä paremmin esille.

Jos ja kun jokin meni överiksi, niin kivihirviöt. Radagast ei vetänyt övereitä. Hänen hahmoaan kuitenkin hieman seurueessa pohdittiin ja sitä seurasi Radagastin vuoro tulla kuvaan. Jäin kuitenkin miettimään Radagastin metsätupaa kartalla sijaintinsa puolesta ja hänen matkaansa Gandalfia etsimään. Hänellä oli pakko olla lintuja ja muita sanansaattajia kertomassa Gandalfin ja kääpiöseurueen sijainti. Vihermetsän laidalta on aikamoinen matkustaminen Rivendellin lähettyville.

Kiinnitin erityistä huomiota:
1. Ereborin naiskääpiöihin. Kaksi naista jäi erityisesti mieleeni ja toisella ainakin oli selvästi haivenia naamallaan.
2. Elrondin haarniska. Oliko se jotenkin erityinen? Hienohan se oli, mutta en ole mikään haarniska-asiantuntija. (Joten olen vaiti).
3. Bombur taitaa olla kokki. Ainakin Thorin kysyi joko Bombur on saanut sapuskaa porukalle tehtyä, nälkä on kova.
4. Thorin viittaa myös pieneen ryhmäänsä, että joukossa on rautaseppiä ja leluseppiä. Mukana on vain muutama tottunut soturi.
Kukahan olikaan leluseppä ja kuka rautaseppä?
5. Òinin kuulolaite tallottiin melkoisen ruttuun.
6. Smaugista näkyi tosiaan jalkaterät pariin kertaan.
7. Ymmärsikö Thorin örkkien kieltä? Ehkä sanan sieltä täältä. Ainakin hänen päävihollisensa suoltaa omaa kieltään osoittaen sanansa
suoraan Thorinille.
8. Oliko Radagast ensimmäinen joka käytti Vihermetsästä nimitystä Synkmetsä, nyt tänä aikana, ikäänkuin olisi alkamassa uusi ajanjakso?
Käsittääkseni Vihermetsää oli kerran aikaisemmin jo nimitetty Synmetsäksi ja tuon nimityksen Radagast halusi nostaa esiin, koska hän
näki mitä oli alkamassa.

Susilta pakoon juokseminen ei enää tuntunut niin hömelöltä, kuin aikaisemmin. Radagast oli välillä hyvinkin kaukana hukat perässään. Velho tuskin tiesi Gandalfin suunnitelmaa viedä ryhmä juuri tietyn kiven luokse, jota Gandalf selvästi joutui aromaalla etsimään hyvän tovin. Hukat ja örkit olivat myös siinä vaiheessa erittäinkin levänneitä, kun rättiväsynyt seurue joutuu pakenemaan puihin. Ei siis ihme, että sitkeinkin kääpiö (Thorin) kaatuu maahan. Örkit olivat saaneet syödä, juoda ja kulkea hukan selässä, kun tämä kääpiö on huiskinut hiisiä kanveesiin samalla kun on omin jaloin juossut tuntitolkulla karkuun.

Hiisiluolan sähellys sen sijaan oli silkkaa sirkusta. Olikin hyvin tasapainottavaa päästä välillä katsomaan mitä Bilbolle tapahtuu. Sitten taas palattiin säheltämään. Gandalfin yllättävä ilmestyminen oli myös melko erikoinen. Gandalfin on täytynyt kulkea yksin ne vuorenrinteet, joilla kivihirviöt mellastavat. Mikähän meteli on saanut Gandalfin lopulta käsittämään minkä vuoren sisuksissa tarvitaan hänen apuaan?
Koottuja sirkustemppuja olivat mm. Gandalfin irrottama kivenjärkäle, joka jyräsi hiisiä. Pitkä keppi ja tikkaat, joilla huidottiin hiisiä tieltä pois. Samaisten tikkaiden käyttö siltana ja sillan pois vetäisy viimeisen kääpiön jälkeen.

Bilbo ja Klonkku ja nämä yhdessä oli kyllä parhaasta päästä katsottavaa.
Samoin ne maisemat. Olisin halunnut olla mukana kävelemässä niissä maisemissa, siellä ylhäällä vuorilla ja alhaalla putousten luona.
Bilbon ihastellessa Rivendelliä, olisin halunnut nähdä enemmän Bilbon silmin (kamera ylemmäs kiitos, tahtoo nähdä lisää).

Eikö ketään muuta häirinnyt se että hiidet ajoivat hobitteja takaa kirkkaassa päivänvalossa? Vastahan Sarumanin puoliörkkien piti kyetä sietämään päivänvaloa...vai onko multa mennyt jotain totaalisesti ohi?

Kirjassa yksi mun lempikohtauksia on aina ollut "viisitoista lintua viidessä puussa", etenkin ajatus hiisistä jotka istahtavat maahan nauramaan kääpiöille ja lauleskelevat nuotioita kyhätessään. Ja tämä hieno kohtaus oli menetetty yliampuvaan säheltämiseen, jota kutsutaan toiminnaksi.

Ei se ainakaan minua ehtinyt häiritä, kun Radagastin pupureki huristeli älyttömyydessään kevyesti ohi moisen seikan. Sähellyksestä puukohtauksessa olen sen sijaan samaa mieltä. Sekin noudatti kuitenkin loogisesti leffan yleislinjaa "toimintaa niin paljon kuin vain leffatiimi suinkin pystyy tarinan lomaan tunkemaan". Näin jälkeenpäin ajateltuna Hobitti on melkein laskettavissa parodiaksi kaiken siinä esiintyvän sähläyksen, liioittelun ja paisuttelun takia. Ehkä siitä syystä sen poikkeaminen kirjasta ei häiritse niin paljon kuin Tarun kohdalla, joka Jacksonin leffana on lähinnä pateettinen.

Amroth sanoi:

Harri Perälä sanoi:

- Mitenhän Oinin kuulolaitteen kävi? Sumuvuorten hiisiläiset näyttivät tallovan sen rikki, mutta lopussa hänellä näytti taas olevan jotain korvallaan. Ehkä se oli vain käsi.

Click to expand...

Minusta näytti siltä, että mainittu Oinin kuulolaite tosiaan joutui Sumuvuorten hiisien jalkoihin, mutta että joku, ei hiisi, olisi saanut sen haltuunsa. Se selittäisi miten lopun vaikutelma siitä, että Oinilla oli lopussa jotain korvallaan, koska jos joku Gandalfin retkikunnasta sai mainitun esineen haltuuns, on varmaa, että hän olisi palauttanut kuulolaitteen Oinille hiisien kynsistä vapautumisen jälkeen.

Click to expand...

Minusta taas näytti siltä, että lopussa Oinin korvalla olikin juuri sama hiisien litistämä kuulotorvi. Ehkäpä joku kääpiöistä, tai Oin itse, ehti jossain välissä napata kyseisen vempeleen mukaansa jossain tuoksinnan vaiheessa?

Isilmírë sanoi:

Hobitti on melkein laskettavissa parodiaksi kaiken siinä esiintyvän sähläyksen, liioittelun ja paisuttelun takia.

Click to expand...

Minulle tuli myös sellainen olo, että tiimi on halunnut vetää esim. valkoisen neuvoston kokouksessa lauotuilla sieniennappailukommenteilla kirkkaasti parodian puolelle, ehkä repla on lähtenyt jostain sisäpiirivitsistä ja lopulta leikkajat on jättäneet sen elokuvaan itseään ja hyväntahtoisia faneja hauskuuttaakseen. Minä ainakin repesin siinä kohtaa totaalisesti. Elokuvateatterissa istuessa ajattelin vaan miten näyttelijät on pystyneet pitämään kuvauksissa pokkaa ja kuinka monta ottoa on vaadittu ynnä muuta. Tyylilajin överyys kävi toki selväksi jo siinä vaiheessa kun kääpiöt mässäilivät Bilbon tykönä

Ruusa sanoi:

Eikö ketään muuta häirinnyt se että hiidet ajoivat hobitteja takaa kirkkaassa päivänvalossa? Vastahan Sarumanin puoliörkkien piti kyetä sietämään päivänvaloa...vai onko multa mennyt jotain totaalisesti ohi?

Click to expand...

Minun tietojeni mukaan tosiaan vasta Sarumanin puoliörkkien, eli kauhean uruk-haín piti kyetä liikkumaan päivän valossa.
Oinin kuulotorven vaiheisiin, onhan joku kääpiö, ehkäpä itse Oin, voinut jossain rytäkän tiimellyksessä keritä nappaamaan vempaimen turvaan hiisiltä.
Taannoin on kysytty nähdäkseni ymmärsikö Thörin örkkikieltä?
Sama kysymys alkoi leffan katsomisen jälkeen häiritä minuakin. Azoghan murisee omaa kamalaa kieltään koko ajan, myös törmätessään Thoriniin puitten luona. Ja örkkipäällikköhän puhuu ennenmuuta Thorinille.

Fairy tale sanoi:

4. Thorin viittaa myös pieneen ryhmäänsä, että joukossa on rautaseppiä ja leluseppiä. Mukana on vain muutama tottunut soturi.
Kukahan olikaan leluseppä ja kuka rautaseppä?

Click to expand...

Rautaseppää ei tule nyt mieleen, mutta Bifur on varmistettu erilaisissa elokuvien hahmoesittelyissä lelusepäksi. Sinänsä hienoa, että hahmoille on kehitelty tällaisia taustatarinoita. Eri asia sitten on, mitä kukin niistä ajattelee, mutta no... Ajatus on kaunis. Kääpiökulttuurin, tai lähinnä Ereborin ja Thorinin hahmon käsittely saavat kyllä minulta korkeat pisteet; Thorinissa on katkeruutta ja karismaa ja hän on minusta paljon vaikuttavampi hahmo, kuin elokuva-Aragorn, jolla oli toki hetkensä. Tietysti Ereborin kääpiöitä ja pohjoisen dunédainia ei pitäisi lähteä vertailemaan.

Bifurista on tällainen sinänäs hauska ja symppis artikkeli:
http://white-eagle.tumblr.com/post/40092769455/we-need-to-talk-about-bifur Kannattaa vilkaista.

Bifur vilahtaa ja urahtelee elokuvassa aika vähän, mutta hittolainen... hän on leluseppä, hänellä on KIRVES PÄÄSSÄ ja hän tekee tuossa artikkelissa mainittuja hienoja asioita taustalla... Hienosti PJ ja kumppanit ovat uhranneet aikaa kaikille kääpiöille ja heidän tekemisilleen, vaikka vain muutama pääsee kunnolla loistamaan. Se, mitä kukin yksittäisten kääpiöiden elokuvaversioista ajattelee onkin sitten toinen juttu. Nimenomaan Bifur epäilytti minua aikanaan kaikkein eniten, koska sillä tosiaan on kirves päässä, mutta itse leffassa hän ei sitten haitannut. Yllätyin positiivisesti myös siitä, ettei hänestä tai esimerkiksi Bomburista tehty mitään "hohhoijaa"-kestovitsiä; olisi voinut toimiakin, mutta parempi näin.

Hobitin ekan osan pidennetty versio pätkähti eilen iTunes-storeen 19,99 dollarin hintaan, eurokaupassa ei ollut ainakaan eilen vielä edes saatavilla.

Lisäksi joitakin pitkiä kohtauksia näyttäisi olevan youtubessa, jos ei iTunesista sitä halua ostaa.

Joko joku on ehtinyt pidennetyn version tsekata? Minulla oli suunnitelmissa vilkaista se viikonloppuna alusta loppuun ison sipsipussin ja limsan sekä oman seurani kera.

Voi ei hirveää tuplapostaus ja vielä saman viikonlopun sisällä, äääääääääääääää!

Uuh aah pidennetyssä oli kivoja kohtauksia! Näen jo sieluni silmin kuinka puristien korvat vuotavat verta SPOILER Rivendellin päivälliskutsuille lisätys biisin sekä hiisikaupunkiin lisätyn down down to goblin town -biisin myötä SPOILER LOPPUU. Minusta ne molemmat olivat tosi hulvattomia ja nautinkin sydämeni kyllyydestä! :'D

Alun prologia oli myös syvennetty, ja varsin tarpeellisilta osin. Nuoren Bilbon lisäksi leffassa nähdään myös ihan minikokoinen Bilbo Pikku-Bilbo jonka puinen pikkumiekka muistuttaa varsin paljon erästä herran myöhemmin pitelemää teräasetta...

Hei onko kukaan muu ehtinyt vielä tsekata pitkää versiota?

Odottelen malttamattomana että tulee tänne Suomenmaalle myyntiin suomiteksteillä, taitanee olla 15.11. perstai tuo minun kohokohtani!?

Joskus mietin että voisin ostaa leffan 3D version jemmaan odottelemaan 3D telkkaria.. Mutta nyt tuumasin että JOS ostan myös 3D:nä varastoon, niin ostan sitten kaksin kappalein tuon pidennetyn version!

Hmm, tulipa tämäkin nähtyä. Ei tämä mitään tajunnanräjäyttävää ollut, osa 'lisätyistä' kohtauksista oli ihan kivoja (käsittämättömästi poisjätetty Thranduil Ereborilla ja Gandalfin ja Elrondin keskustelu) ja toiset sitten vähän huonompia - pidän hiisikaupungista yhä vähemmän, Rankin-Bass oli parempi. Vaikka kapakkabiisi oli ihan kiva, oli suunnattoman ärsyttävää kuinka kääpiöistä muotoutui epäkohteliasta ja jopa varastelevaa sakkia. That is no Elf-maid oli kyllä matalin kaikista rimanalituksista.



kuinka niin minä pidän haltioista

Hobitti 2: Desolation of Hollywood

Lämätäänpäs tämä keskustelu käyntiin sitten Hobitti kakkosenkin osalta (tuleeko oikeeaan paikkaan?). Vaikka en nyt juuri yhtään tapahtumia tässä oikein spoilaakaan, niin leffan yleisilmeestä paljastan yhtä ja toista, lähinnä yhtä. Eli jos ei ole tullut leffaa nähtyä niin ei kannata lukea. Tässä siis ekat fiilikset pienen ajatusten järjestelyn jälkeen.

Ihan ensiksi pitää sanoa, että 3D ja HFR toimivat paljon paremmin kun ekassa leffassa. Jotenkin muutenkin tekninen toteutus tuntui paljon viimevuotista paremmalta.

Leffa muutenkin sytytti ehkä enemmän kuin ykkösosa. DOSissa oli niin paljon ja reilusti yliampuvia ja sekopäisiä juttuja, että ne sai leffasta jotenkin omituisella ja kieroutuneella tavalla hyvinkin viihdyttävän. Jotkut hommat karkasivat niin pahasti kirjan viitoittamalta polulta, ettei se enää edes oikein häirinnyt, vaan pikemminkin sai sellaisen hysteerisellä tavalla humoristisen tunnelman siihen hommaan. Välillä tuntui, että koko elokuva oli tehty täysin kieli poskessa. Tuli mieleen, jos Lorusta tehtäisiin leffa, niin siitä tulisi ehkä jotain tämän kaltaista. Ehkä se juuri olikin onnistumisen(?) takana, ettei yritettykkään tehdä leffasta kirjan mukaista, vaan annettiin suosiolla poukkoilla sekopäisesti sinne tänne. Leffakokemuksena, ainakin henkilökohtaisesti, aikamoinen yllätys, ehkä jopa jollain tapaa ihan positiivinen sellainen, mutta ei elokuvan oikein millään tapaa voi sanoa tekevän kunniaa alkuperäisteokselle.

Mitä muilla teoksen jo nähneillä on mielessä?