Keskustelua TSH-elokuvien ja kirjojen eroista

Ottamatta kantaa siihen oliko PJ:n (ja käsikirjoittajien) muutokset onnistuneita verrattuna kirjaan, en ole huomannut, että täällä olisi kiinnitetty erääseen mielenkiintoiseen asiaan huomiota. Nimittäin yhdessä näistä pidennettyjen DVD –julkaisujen dokumentissa kehutaan kuinka Tolkien kirjoitti kaikkien sääntöjen vastaisesti ja sai silti menestystä, vaikka oli ”epäkaupallinen” kirjailija.

Huvittavaahan on se, kuinka käsikirjoittajat sitten toisessa dokumentissa kertovat kuinka he päätyivät tietynlaisiin ratkaisuihin ja valintoihin, jotta elokuva olisi mahdollisimman kiinnostava. Toisin sanoen PJ:ltä ja käsikirjoittajilta puuttui rohkeutta seurata Tolkienin alkuperäistä näkemystä monessa kohdassa.

En usko, että elokuvat olisivat tuottaneet tappiota, jos niistä esim. olisi jätetty pois Arwenin ja Aragornin suhteen tarkempi kuvaus tai niistä olisi tehty vähemmän vauhdikkaampia tai Elorndin neuvonpitoa olisi pidennetty. Mutta PJ – tai ainakin tuotantoyhtiö – halusi nähtävästi kaupallisista syistä saada mahdollisimman suuren yleisön ja teki sen takia kompromisseja.

Vohobitti sanoi:

En usko, että elokuvat olisivat tuottaneet tappiota, jos niistä esim. olisi jätetty pois Arwenin ja Aragornin suhteen tarkempi kuvaus tai niistä olisi tehty vähemmän vauhdikkaampia tai Elorndin neuvonpitoa olisi pidennetty.

Click to expand...

Kyllä ne valitettavasti olisivat - muut kuin Tolkien-tuntijat olisivat olleet pihalla tai kyllästyneet... Ja jos olisi ollut pienintäkin epäilystä siitä, että elokuvat eivät tulisi menestymään, niitä ei olisi ikinä saatu tehtyä.

Minun mielestäni sovitus oli suurimmaksi osaksi onnistunut. Muutamat seikat olisi kuitenkin voinut tehdä toisinkin, ilman että elokuvakerronta olisi kärsinyt:

- Arwenin "laajennettu" rooli oli muuten OK, mutta ei häntä olisi tarvinnut muka lähettää länteen, eikä hänen elämäänsä tehdä riippuvaiseksi siitä onnistutaanko sormus tuhoamaan vai ei. Olisi riittänyt, jos hän olisi isänsä maalailtua kauhukuvia yksin jäämisestä Aragornin kuoleman jälkeen todennut, että hän silti on päättänyt jäädä.

- Hukkien hyökkäys ja Aragornin valekuolema TTT:ssä olivat turhia. Hukat olisivat hyvin voineet esiintyä vasta Helmin syvänteessä. Tämän kohtauksen poisjättäminen olisi saattanut mahdollistaa Sarumanin kohtalon selvittämisen TTT:n lopussa.

- Haltiat Helmin syvänteessä olivat OK (ja ainakin tarjosivat silmänruokaa :wink: ), mutta eivät välttämättä tarpeellisia. Heidän sijastaan olisi linnakkeessa voinut olla jo valmiina pieni varuskunta, kuten kirjassa. Tällöin myös Galadrielin ja Elrondin telepaattinen keskustelu olisi voitu unohtaa - se oli mielestäni yksi ärsyttävimmistä asioista kaikissa kolmessa elokuvassa.

- Enttien kieltäytyminen aluksi osallistumasta sotaan ärsytti minua, vaikka voinkin ymmärtää muutoksen syyn.

- Frodon ja Samin vieminen Osgiliathiin tuntui vähän turhalta, vaikka Faramirin joukot olisivatkin menneet sinne myöhemmin.

- TTT:n pidennetystä versiosta olisi hyvin voinut jättää pois Aragornin iän ja Éowynin surkean keittotaidon - ne eivät edistäneet tarinaa millään tavalla.

- Frodon ja Samin riita Cirith Ungolin portailla ja Samin poislähettäminen sai minut ihmettelemään, miten ihmeessä Sam myöhemmin löysi oikean reitin tunnelin läpi...

- Kuolleiden armeija Pelennorin taistelussa oli sinänsä OK, mutta niiden hyökkäys Minas Tirithiin toi jotenkin mieleen Ghostbusters-elokuvan... :roll:

- Legolasin kilvellä surffaus oli OK, mutta olifantinkaato meni vähän överiksi. Se oli melkein kopio Imperiumin vastaiskusta, jossa Luke tuhoaa Imperiumin talsijan Hothin taistelussa.

Harmitti tietenkin myös, että Sarumanin kohtalo ja Faramirin ja Éowynin suhteen kehitys jäivät pois ROTK:n teatteriversiosta - onneksi niiden pitäisi olla pidennetyssä versiossa.

Äh, ärsyttää se että kahdessa tornissa Aragron ei kylläkään kuollut, ainakaan minun mielestä Joo,se tippui jyrkänteeltä, mutta onko se nyt aivan pakko tulkita joka paikassa kuolemaks? Tästä on tultu keskusteltua ihan oikeassakin elämässä.) Mitäpä jos hän ei kuollutkaan? En minä tiedä, alan epäillä jopa omaa mielipidettäni.

Arwenin rooli oli aika kiva juttu, glorfindeliä ei ollut missään muussa kuin siinä kohtauksessa, säästettiin muutama dollari siinäkin, vaikka huono aika pihtailla Siis, muut kuin kirjan lukeneet olisivat päästä pyörällä näiden haltioiden kanssa, lähes kaikilla pitkä valkea tukka ja totaalisen valkoinen iho.

Haltioiden tulo Helmin syvänteeseenkin oli hieno hetki, kylmät väreet meni selkää pitkin, upeaa!

Aragornin ikä oli mielestäni kiva kikka, Aran rooliin saatiin tiettyä syvyyttä, tai edes vähän syvyyttä. Pieni nippelitietokin on aina ilahduttavaa

Tästä viimeisestä kuninkaasta vielä: PJ varmaan ajatteli että kirjan lukemattomatkin voisivat nauttia leffasta. Liiat henkilöt vain ärsyttäisivät, ja leffa olisi vain Tolkien-faneille. Joten asiat selitetään niin yksinkertaiseksi kuin vain voi.

Vaikkakin sitä on monessa paikassa sanottu jo kauan aikaa ettei konnun puhdistusta, siis siitä tuhosta ja hävityksestä (toivottavasti ei ollut spoilaavaa) ei tullut mitään. Itkin lukiessani sitä kohtaa ops: (vaikka saattoi se johtua siitä että luin joskus klo. 3 yöllä :wink: ). Siinähän olisi saatu Sarumanin ja karmean kotiinpalun iskettyä yhdellä iskulla.

Tässä siis minua haittaavat asiat, vaikkei se ketään ehkä kiinnostakkaan.

Öh, tuota... Tietenkään Aragorn ei kuollut. Onko joku luullut niin? Leffahenkilöt nyt ymmärrettävistä syistä näin kuvittelevat, kun toinen katoaa voimakkaaseen virtaan hukan satulaan sotkeutuneena.

Tuosta Aran "kuolemasta"... P.J. sanoi syyksi Aran kylvetykselle, että he halusivat saada tarinaan lisää väriä antamalla katsojien luullan yhden päähenkilöistä kuolleen. En tiedä, mitä siihen sanoa, mutta luulivatko he ihan oikeasti, että katsojat uskoisivat Aran kuolleen? Ensinnäkin, niinkuin keskeinen hahmo kuin Ara olisi saanut vakuuttavan, lähikuvatun ja hidastetun kuoleman, samanlaisen kuin Boromir. Ei vain takertumista hyeenan karvoihin ja byebye. Ja toiseksi, kolmannen osan nimo olisi Kuninkaan paluu, ja Ara oli jo ekassa osassa mainostettu täksi kuninkaaksi...

Juu, hieman menivät ajatukset ehkä sekaisin. Mutta toisaalta, olihan se kohtalaisen näyttävää kun Ara tuli takaisin ja työnsi ne Helmin syvänteen ovet auki.

Mutta tehty mikä tehty, hyviähän nuo elokuvat on, ei siitä pääse yli eikä ympäri.

Aragorn putosi ja katosi jotta hän voisi varoittaa Theodenia Sarumanin suuresta armeijasta, joka marssi kohti Helmin Syvännettä. Siinä yksi syy tälle asialle.

Mutta Aragornin putoamisen tekee ärsyttäväksi se, kun Arwen piti sotkea siihen mukaan. Elokuvassa on jo muutenkin turhia kohtauksia, joista syytetään Arwenia, ja se "suojelkoot valar sinua" ei ainakaan auttanut asiaa. Minä en enää ala valittamaan Arwenin suurennetusta roolista, enhän ole koskaan siitä valittanutkaan, sillä loppujen lopuksi se toimii todella hyvin.
Mutta yksi poikkeus on silti. Glorfindeliä Arwenin ei tosiaankaan olisi tarvinnut korvata. "Hahmon esittely", ja kakat. Arwenin hahmo olisi ollut paljon uskollisempi kirjalle ja toiminut muutenkin paremmin, jos ensimmäinen kohtaus Arwenista olisi ollut se Rivendell-kohtaus. Tolloimmatkin katselijat olisivat käsittäneet heidät rakastavaisiksi, ja Arwenin hahmo esitellään nimenomaan siinä kunnolla. Kun lopulta päätettiin, ettei Arwenista sittenkään tehdä soturiprinsessaa, se nykyinen esittelykohtaus tuntuu niin typerältä ja turhalta. Mutta minkäs teet. Kaunista katseltavaa joka tapauksessa.

Yleensäkään en valita elokuvissa juri mistään, vaan olen päinvastoin Jacksonin puolesta ylpeä miten hyvin hän on saanut toteutettua kaiken. Eroja on kirjaan nähden, eikä kaikki asiat vastaa mielikuviani tai kirjan kuvauksia, mutta silti huudan kolme eläköön-huutoa PJ:lle. Muutokset ja tulkinnat ovat hyväksyttäviä, eikä maailma kaadu mielikuvista poikkeamisiin, mutta ainahan voin silti mainita mitkä mättävät (mitättömästi mättävät):

- Entit eivät ole sellaisia kuin elokuvissa. Liian puumaisia, ja Puuparta kähisee vailla minkäänlaista salaperäistä syvyyttä äänessään tai silmissään.

- Lorien on liian kylmä. Sieltä puuttuu se lämpö ja rauhoittava vehreys ja kauneus. Haldirin tullessa vastaan metsässä on sentään jotain Lorienin tuntua kultaisine lehtineen, mutta itse Caras Galadhon vaikuttaa kylmältä, pimeältä ja puut metallisilta putkilta, eikä vehreyttä ole missään. Kun Saattue lähtee Lorienista, olisin kaivannut sitä syksyistä vehreyttä ja lämpöä, jotta Saattueen lähtö tuntuisi surullisemmalta. Sen sijaan vaikutelma on edelleen kylmä ja väritön. Tämä ehkä vaivaa minua eniten koko trilogiassa, koska omat mielikuvani olivat tyystin toisenlaiset, mutta tähänkin ollaan jo totuttu.
Kun Frodo kaatuu Lukitarin luolassa Lorienin sammalmättäille, kohtauksessa on jälleen jotain oikeaa Lorienin tuntua.

- Haltioiden tulo Helmin Syvänteeseen oli oikein hienoa, mutta Haldirin tappaminen sitä vastoin ei. Hahmo ei kuole kirjassa, ja elokuva muuttaa koko Haldirin toisenlaiseksi kuin kirjassa. Se on sääli, sillä Haldir on kirjassa yksi lempihahmoistani.

- Faramirin muuttaminen ilkeäksi ja hobittien vieminen Osgiliathiin oli periaatteessa aika turha veto, olisi se asia tullut selväksi toisellakin lailla.

- Kuolleiden Armeija ei näytä hyvältä vihreänä. Liian tehostemainen, paljon aidommalta ja murheellisemmalta olisi näyttänyt harmaat aaveet.

- Legolasin muuttaminen akrobaatikoksi ja... no, sellaiseksi kun hän nyt on, ei aivan ole uskollista Tolkienille, eikä syyksi mielestäni kelpaa naispuolisten henkilöiden kuolauttaminen tai edes Peterin oma halu korostaa haltioiden ketteryyttä.

Mutta olkoot näin, paremmin ei olisi voitu näitä elokuvia siltikään tehdä. Helppohan se on tällaisten tavallisten katsojien valittaa yksityiskohdista, ja onhan se toki meidän oikeus, mutta tällaiset pikkujutut eivät kaada maailmaa.

Parista asiasta on napistava vastaan.
Vaikka Arwenin hahmon olisi varmasti voinut esitellä oikein hyvin vasta Rivendellissä, joku piti kuitenkin saada tuuraamaan Glorfindeliä. Häntä kertakaikkiaan ei voisi laittaa leffaan vielä yhdeksi pulliaiskatsojalle arvoitukselliseksi haltiahipiksi, jolla olisi >neljä repliikkiä.

Faramir. Mikä toimii kirjassa, ei aina toimi leffassa, ja tässäkin tapauksessa on kyse siitä. Elokuvassa kaivataan valtavaan hahmolajitelmaan vähän eloa, ja isoveljensä varjossa kasvava Faramir traagisine isäsuhteineen ja kasvutarinoineen on moninkertaisesti kiinnostavampi hahmo kuin väritön "Aragorn 2" olisi ollut.

Legolas oli melkoinen supersankari kirjassakin, joten minusta leffojen temput ovat olleet ihan onnistuneita. No, Matrix-hyppy oli typerä, mutta skeittaus nyt on muutenkin tarkoitus ottaa huumorilla ja olifanttitaisto on taas mielestäni ihan sopiva lumen päällä hipsuttelevalle röntgenkatseiselle jousisankarille.

Loppujen lopuksi Faramiria ei raiskattu niin pahoin kun TTT:n teatteriversion jälkeen olisi pelännyt. Ikävä vaan, että hänen todellinen luontonsa paljastuu lähinnä EE:n ostajille...

Enteissä harmittaa lähinnä se, kuinka heistä tehtiin hauskoja! Enttien kuuluisi olla kunnioitusta herättäviä ikivanhoja olentoja, ei nauruaherättäviä ikivanhoja olentoja, jotka kököttävät paikallaan odottamassa hukkaa pissimään kintuilleen

Kuolleet...ehkä he olivat homeessa?

Mutta tuosta haltioista Helmissä olen samaa mieltä. Sormuksen sota oli ihmisten sota, ei haltioiden, ja jotenkin tuntuu, että haltioiden viimeinen taistelu Keski-Maassa olisi tullut olla kuuniakkaampi ja suurempi kuin jokin Rohanin jeesaaminen. Mordor tai ei mitään!

Jep jep, tiedän kyllä perustelut näille muutoksille ja kuten sanoin, ne ovat hyväksyttäviä. Glorfindelin suhteen minulla on vain henkilökohtainen pakkomielle, koska olisin niin halunnut nähdä hänetkin vaikka elokuvallinen järki sanoo, ettei siinä olisi järkeä.

Faramir ei oikeastaan minua itseäni häiritse, puhuin lähinnä kaverini suulla jota se taas häiritsee. Ja pakkohan tässä on myöntää, että vaikka Legolasin vakavasti otettavuus kärsiikin varsinkin sen hevoshypyn takia, hihkuin silti haltioissani muitten mukana. Mutta siltikin, Jacksonin Legolasissa on jotain liian erilaista kuin kirjassa, vaikka kieltämättä hän viihdyttää siitä huolimatta.. ehkä tämä johtuu vain siitä, että ympärillä hehkutetaan Orlandon seksisymbolisuudesta ja samaistan elokuva-Legolasin sitten siihen... Pakkomielteet nostavat taas päätään. Eihän hahmojen jonkinmoiselta muuttumiselta voi välttyä. Toisaalta Haldirin muuttumiselta oltaisiin voitu välttyä, mutta se nyt on jo loppuun kaluttu aihe.

Vielä yksi juttu joka poikkesi mielikuvistani täysin, joskaan en tiedä poikkeaako se kirjasta. Lukitari nimittäin, mielestäni se ei ole tarpeeksi vaikuttava ja kauhea. Se oli kuin tarantella. Suurempi sen olisi pitänyt olla, mahansa höllyvämpi ja kuvottavampi, sekä paljon mustempi ja muinaisuutta ja pahuutta huokuvampi. Juu, aika paljon vaatimuksia, mutta kun Harry Potter-leffan Hämäkäkkikin on pelottavampi. Nyt on kuitenkin kyse taas vain omista mielikuvistani, joiden toteutukseen pikkuisen petyin ja toisaalta taas olen siitä vaikuttunut. Eäh, eihän näistä Tolkienin olennoista tiedä miten niihin suhtautuisi elokuvissa, kun ei niitä osaa kunnolla kuvitella.

Uskoakseni PJ teki joka tapauksessa trilogian, joka on niin hyvä kuin on mahdollista, kun ottaa huomioon koko yleisön: vanhat fanit mielikuvineen, uudet fanit joihin elokuvat iskivät kuin tuhat volttia sekä sellaiset, jotka katsovat elokuvan vain huvin ja yleissivistyksen vuoksi.

Valië Nienna sanoi:

Kuolleet...ehkä he olivat homeessa?

Click to expand...

Mutta tosiaan, sehän tässä surkeaa onkin kun Haldir kuoli nimenomaan Syvänteellä. Mordorissa haltiat olisivat päässeet kunnolla oikeuksiinsa, ja se suurempi kunnia... No, tärkeintähän tietenkin on että Syvänteelläkin voitettiin. Ja Tolkien olisi varmasti noussut itse haudastaan murhaamaan PJ:n, jos hän olisi laittanut haltiat viimeisillä hetkillään Mordoriin tappelemaan.

Ja nyt kyllä loppuu kirjoittaminen tältä illalta, tekstistä tulee niin sekoa...

Glorfindelin ujuttaminen pariksi minuutiksi trilogiaan olisi ollut erittäin tyhmää, eikä semmoista temppua olisi tehnyt kukaan. En siis valita siitä, enkä ole koskaan valittanutkaan sillä Arwenin ja Frodon ratsastus karkuun Nazgûleilta on komeaa katseltavaa. Ja noista aaveista: vihreä ei sovi niille! Ja Lukitarista: se todella olisi pitänyt olla läskimpi. Jos jollain on "Tolkienin maailma" -kirja niin katsokaapa sieltä värikuva Lukitarin ja Samin taistelusta. Siinä on se OIKEA Lukitari. Suuri, läski, vihreäähohtava maha ja monen monta silmää. Tuollainen sen olisi pitänyt olla leffassakin, mutta eipä auta valittaa.

Curunír sanoi:

Jos jollain on "Tolkienin maailma" -kirja niin katsokaapa sieltä värikuva Lukitarin ja Samin taistelusta. Siinä on se OIKEA Lukitari.

Click to expand...

David "Kraken" Dayn kirja Tolkienin maailma on minulla, mutta se ei ole mikään virallinen Tolkien-tietokirja. Dayhan on lisäillyt omiaan kirjaansa .

Daeron sanoi:

David "Kraken" Dayn kirja Tolkienin maailma on minulla, mutta se ei ole mikään virallinen Tolkien-tietokirja. Dayhan on lisäillyt omiaan kirjaansa .

Click to expand...

Se ei silti muuttane mihinkään sitä, että kirjan kuvituksessa Lukitari on Curunírin mielestä juuri oikean näköinen. Kirja itsessään on minulla nyt vähän hankalasti saatavilla remontin vuoksi joten en voi verestää muistikuviani, mutta muistelisin kuvan hämiksen olleen ihan kohtalaisen sopivan kuvottava minunkin mielestäni, vaikka muuten kuva olikin kohtalaisen huono.

Daeron sanoi:

Curunír sanoi:

Jos jollain on "Tolkienin maailma" -kirja niin katsokaapa sieltä värikuva Lukitarin ja Samin taistelusta. Siinä on se OIKEA Lukitari.

Click to expand...

David "Kraken" Dayn kirja Tolkienin maailma on minulla, mutta se ei ole mikään virallinen Tolkien-tietokirja. Dayhan on lisäillyt omiaan kirjaansa .

Click to expand...

Enhän minä tässä kehukaan itse kirjaa vaan kuvaa. Aika hassu kommentti Daeronilta . Vielä siitä kuvasta: Cirith Ungolin torni on siinä tavattoman ruma, mutta muuten kuva on hieno ja varsinkin Lukitari. :wink:

Nyt kun asiaa oikein miettii niin kyllähän se Lukitari näyttää oikein hyvältä ops: . Olisi
kuitenkin näyttänyt kovin hitaalta.

Ja se Cirith Ungolin torni on todella ruma!

Sanoit muuten että se lukitari on OIKEA. =tulkitsit oman mielipiteesi totuudeksi.

Daeron sanoi:

Nyt kun asiaa oikein miettii niin kyllähän se Lukitari näyttää oikein hyvältä ops: . Olisi
kuitenkin näyttänyt kovin hitaalta.

Ja se Cirith Ungolin torni on todella ruma!

Sanoit muuten että se lukitari on OIKEA. =tulkitsit oman mielipiteesi totuudeksi.

Click to expand...

Siis tuo OIKEA tarkoitti sitä, että minun mielessäni Lukitari on juuri tuollainen ja tuollainen sen pitäisi olla leffassakin minun mielestäni. :wink:

Ai! No anteeksi sitten. ops:

Kuitenkin, yleensä kun sanotaan "oikea", vieläpä korostetusti, sillä tarkoitetaan
ainoaa mahdollista totuutta eikä yksittäisen henkilön mielipidettä. Olisit Curunír voinut kertoa alunperinkin sen olevan oma mielipiteesi.

Itse vihaan taru sormusten herrasta kirjoja... kaikkia. Olen lukenut ne, mutta pidän enemmän leffoista ja kirjat ovat niin tylsiä.
Leffassa on enemmän taisteluita, mutta kirjassa taas puhekohti, joista en pidä!
Leffat ja kirjat eroavat täysin toisistaan!
Peter Jackson on nähnyt hahmot eritavalla kun Tolkien.
Muutenkin onhan se aika tyhmää kun kirjoissa lukitarin luola on jo kakkosessa ja leffassa vasta kolmosessa.... ja kun pippin löytää
Palantirin(en tiedä miten kirjoitetaan) kirjassa kakkosessa mutta leffassa vasta kolmosessa! Musta se on tylsää kun Peter vaan vaihtaa kohtia leffasta toiseen

<3Frodo<3 sanoi:

Leffassa on enemmän taisteluita, mutta kirjassa taas puhekohti, joista en pidä!

Click to expand...

Aivan ymmärrettävää, koska olet kuitenkin noin nuori. Palaa kirjan pariin muutaman vuoden kuluttua uudelleen, niin huomaat varmasti, ettei se enää tunnukaan niin tylsältä. Omalla tavallaan kirja on kuitenkin ylivertainen elokuviin verrattuna - olkoonkin, että elokuvat on tehty IMHO niin hyvin (ja alkuperäisteosta kunnioittaen) kuin ne tuollaisesta lähdemateriaalista voidaan yleensäkään valtavirtayleisölle tehdä.

MUOKS: Mitä ihmettä? Eilen <3Frodo<3:n ikä oli vielä 12, tänään 22...