Itse luin Sormusten herran ensimmäisen kerran 11-vuotiaana ja en pitänyt sitä lainkaan tylsänä, se imaisi minut heti mukaansa. En ollut ennen lukenut niin pitkää kirjaa, mutta eipä se sen kummemmin hirvittänyt. Monet (ainakin moni ikätoverini) valittavat kuinka "tylsää se on kun siinä kuvaillaan niin kauhean tarkasti kaikki", mutta minusta se on varsin tarpeellista jotta mielikuvitus sitten pääsisi valloilleen :wink: Upea kirja ja leffat ovat jotain todella upeaa, vaikka eivät kirjan tasolle ylläkkään. Näitähän ei tietenkään kovinkaan hyvin voi verrata, mutta rakkauteni kirjaa kohtaan on kuitenkin suurempi.
En nyt leffasta löydä kummempaa moitittavaa, vaikkakin jotkut kohdat ovat mielestäni turhia. Haltioiden tulo Helmin syvänteeseen saattoi näyttää hienolta ja tottakai leffaan piti ainakin yhden sankarin kuolema saada, mutta mielestäni se oli kuitenkin aivan turhaa. Toisekseen, jostain syystä minäkin olisin Glorfindelin halunnut nähdä, mutta ei se haittaa vaikka Arwen nyt hänen roolinsa "varasti". Sekin toimi kuitenkin hienosti.
Plaah tulipas taas kirjoitettua epäselvä pätkä tekstiä. Yrittäkäähän tajuta edes jotain
En nyt leffasta löydä kummempaa moitittavaa, vaikkakin jotkut kohdat ovat mielestäni turhia. Haltioiden tulo Helmin syvänteeseen saattoi näyttää hienolta ja tottakai leffaan piti ainakin yhden sankarin kuolema saada, mutta mielestäni se oli kuitenkin aivan turhaa. Toisekseen, jostain syystä minäkin olisin Glorfindelin halunnut nähdä, mutta ei se haittaa vaikka Arwen nyt hänen roolinsa "varasti". Sekin toimi kuitenkin hienosti.
Plaah tulipas taas kirjoitettua epäselvä pätkä tekstiä. Yrittäkäähän tajuta edes jotain