Öö.
Ensinnäkin Aneten englanti on tuhannesti parempaa kuin Tarjan koskaan, hän kun ei toinen toistaan tankerompien suomihevistelijöidenkään (esim. Kotipelto , Kakko ) joukossa ollut koskaan mitenkään sieltä parhaasta päästä ääntämyksellisesti. Ruotsalaiset tuntuvat yleisesti ottaen lausuvan Lontoon kieltä(kin) vähän paremmin, joten ei mikään ylläri sinällään. Ei tarvitse edes lyriikoita lueskella kun nyt sanoista saa selvää kohtuullisesti korvakuuloltakin, enkä tarkoita tällä oopperavaikutteiden puutetta.
Toisekseen, me emme ole teksasilaisia, luojan kiitos. Siksi suomalaisen tai ruotsalaisen ei ole mitään syytä yrittää vääntää englantia natiivin tapaan ja pahimmassa tapauksessa vielä juuri teennäisellä "aidolla" aksentilla, vaan vaikka tankeroiksi mainitsin muutamia laulajia niin todellisuudessa se ääntämys on aivan yksi ja sama. Meille voi ehkä tulla pahimmillaan mieleen Paavo M. Petäjä, ulkomaalaisille faneille, joita suomalaisilla hevibändeillä riittää, se on vaan hot suomiaksentti. Ja se ei ole yhtään sen enempää "väärin" tai huono kuin vaikka skotti, kiwi taikka aussimurre.
Mutta asiaan. Laiskana kopsaan viestiäni toiselta foorumilta.
Nightwishista olen tykännyt pidemmän aikaa, eka sinkku jonka ostin oli Sacrament of Wilderness '98 ja olin ihan muksu silloin. Mitään fanaattista fania minusta ei kyllä ole koskaan tullut vaikka kaikki elementit musassa ovatkin aika täydellisesti kohdallaan, erittäin easy listeningiä mutta ei ihan kaikkein syvimmältä kouraise minua.
Tarjan erottaminen tuli täysin puun takaa näin epäaktiivisesti bändin asioita seuraavalle, mutta tulihan se sen jupakan aikana erittäin selväksi että oli tarpeellista. Eikä jäänyt ikävä. Vaikka uuden solistin tulo mietitytti niin luotin kyllä siihen että bändiläiset hoitavat homman kotiin, eikä tarvinnut pettyä. Anette on loistava valinta. Ääni, ulkonäkö ja persoona kaikki paremmin kohdallaan kuin Tarjalla, oletettavasti myös esiintyminen on vakuuttavaa kun Tuomas & kumppanitkin ovat vakuuttuneet.
Ihan ensimmäiseksi kun kuuntelin näytteen Evasta mietin että onko hieno ääni mutta ollaanko liikaa Amy Lee-linjoilla, tämäkin pelko osoittautui kuitenkin turhaksi kun tuli nuo uudet biisinäytteet kotisivuille. Kerrassaan loistavaa kamaa! Oncen linjoilla on jatkettu mutta tuntuu iskevän minuun paremmin kuin kyseinen levy. Anette on kerrassaan upea valinta koska paitsi että hän on Evan kaltaisissa biiseissä herkkä ja ilmaisuvoimainen Tarjan kolkkoon ääneen verrattuna, myös nopeissa biiseissä onnistuu "tarjamainen" laulu loistavasti. Innolla jään odottamaan tulevaa levyä.
Ja aamuinen puolituntinen kännykkä korvassa tuotti tulosta, ei haittaa vaikka aivot meinasivat kuumentua korpuksi kun sainpa kuitenkin kenttäliput Jäähalliin.
Ensinnäkin Aneten englanti on tuhannesti parempaa kuin Tarjan koskaan, hän kun ei toinen toistaan tankerompien suomihevistelijöidenkään (esim. Kotipelto , Kakko ) joukossa ollut koskaan mitenkään sieltä parhaasta päästä ääntämyksellisesti. Ruotsalaiset tuntuvat yleisesti ottaen lausuvan Lontoon kieltä(kin) vähän paremmin, joten ei mikään ylläri sinällään. Ei tarvitse edes lyriikoita lueskella kun nyt sanoista saa selvää kohtuullisesti korvakuuloltakin, enkä tarkoita tällä oopperavaikutteiden puutetta.
Toisekseen, me emme ole teksasilaisia, luojan kiitos. Siksi suomalaisen tai ruotsalaisen ei ole mitään syytä yrittää vääntää englantia natiivin tapaan ja pahimmassa tapauksessa vielä juuri teennäisellä "aidolla" aksentilla, vaan vaikka tankeroiksi mainitsin muutamia laulajia niin todellisuudessa se ääntämys on aivan yksi ja sama. Meille voi ehkä tulla pahimmillaan mieleen Paavo M. Petäjä, ulkomaalaisille faneille, joita suomalaisilla hevibändeillä riittää, se on vaan hot suomiaksentti. Ja se ei ole yhtään sen enempää "väärin" tai huono kuin vaikka skotti, kiwi taikka aussimurre.
Mutta asiaan. Laiskana kopsaan viestiäni toiselta foorumilta.
Nightwishista olen tykännyt pidemmän aikaa, eka sinkku jonka ostin oli Sacrament of Wilderness '98 ja olin ihan muksu silloin. Mitään fanaattista fania minusta ei kyllä ole koskaan tullut vaikka kaikki elementit musassa ovatkin aika täydellisesti kohdallaan, erittäin easy listeningiä mutta ei ihan kaikkein syvimmältä kouraise minua.
Tarjan erottaminen tuli täysin puun takaa näin epäaktiivisesti bändin asioita seuraavalle, mutta tulihan se sen jupakan aikana erittäin selväksi että oli tarpeellista. Eikä jäänyt ikävä. Vaikka uuden solistin tulo mietitytti niin luotin kyllä siihen että bändiläiset hoitavat homman kotiin, eikä tarvinnut pettyä. Anette on loistava valinta. Ääni, ulkonäkö ja persoona kaikki paremmin kohdallaan kuin Tarjalla, oletettavasti myös esiintyminen on vakuuttavaa kun Tuomas & kumppanitkin ovat vakuuttuneet.
Ihan ensimmäiseksi kun kuuntelin näytteen Evasta mietin että onko hieno ääni mutta ollaanko liikaa Amy Lee-linjoilla, tämäkin pelko osoittautui kuitenkin turhaksi kun tuli nuo uudet biisinäytteet kotisivuille. Kerrassaan loistavaa kamaa! Oncen linjoilla on jatkettu mutta tuntuu iskevän minuun paremmin kuin kyseinen levy. Anette on kerrassaan upea valinta koska paitsi että hän on Evan kaltaisissa biiseissä herkkä ja ilmaisuvoimainen Tarjan kolkkoon ääneen verrattuna, myös nopeissa biiseissä onnistuu "tarjamainen" laulu loistavasti. Innolla jään odottamaan tulevaa levyä.
Ja aamuinen puolituntinen kännykkä korvassa tuotti tulosta, ei haittaa vaikka aivot meinasivat kuumentua korpuksi kun sainpa kuitenkin kenttäliput Jäähalliin.