Huhhei, täytyy nyt itsekin tunkea keskusteluun mukaan, kun sain kerran koko yhdeksän sivuisen keskustelun kahlattua läpi. Itselläni ei ole rintojen koon suhteen ikinä ollut ongelmaa, että ne olisivat liian suuret tai pienet. En ole ikinä kuulunut siihen ryhmään, joka hädissään tunkee neljännellä pumpulia äitinsä rintsikoihin näyttääkseen paremmalta. Toisaalta rintani eivät myöskään ole niin isot, että ne haittaisivat liikkumista, tai olisivat muutenkaan epäkäytännölliset. Tosin olen varsinainen rintsikka riippuvainen - ilman en pärjää.
Lähinnä rintsikoiden ostaminen on ongelma, ISO ongelma. Ensimmäiset rintsikat sain muutenkin liian myöhään, kun äiti on ollut melkoisen kauan kuolleena, eikä sitten ollut ketään neuvomassa niiden ostossa. Tuskaa se oli ensimmäisellä kerralla. Tuntui että kauppojen oli pakko tunkea rintsikkaosasto heti siihen oven eteen, että kaikki pääsisivät katselemaan, kun yritän tehdä ostoksia. Myöhemmin vuorossa olivat sitten bikibit, joiden ostaminen oli myös varsinaista tuskaa. Oikeita kokoja ei tuntunut olevan olemassakaan, ja sain parin kaupan läpi kahlaamiseen kulumaan monta tuntia. Nykyään käy onneksi hieman helpommin.
Olkaimet ovat kyllä sitten aivan oma lukunsa: Se on kertakaikkisen ärsyttävää, kun on ulkona talvella, ja kaikkien niiden hullujen vaatekerroksien alla olkain valuu. Ei siinä sitten muu auta kun yrittää tunkea käsi talvitakin pääaukosta sisään, ja huivin ali ja kaikkien mahdollisten vaatekerrosten. Mahtaa näyttää jännältä
Taidan olla melkoinen poikkeus siinä suhteessa, että en koe sitä mitenkään häiritseväksi, jos mies tuijottaa rintojani. Pikemminkin päinvastoin, tunnen itseni imarrelluksi. Sen verran harvoin sitä huomaavaisuutta on suotu. Toisaalta en minäkään siitä pitäisi jos joku ihan oikeasti kävisi päälle, mutta niin ei ole käynyt. Joku mainitsi, että Italiassa oli joku mies käynyt kourimaan, mutta se on jossain määrin kulttuurisidonnaista. Tuttu on vaihto-oppilaana Italiassa, eikä kuulemma yhteenkään jonoon voi mennä seisomaan ilman että joku kourii persettä. Itselläni ei ole ollut sitä ongelmaa, perseeni on nimittäin melko surkean pieni.
Nyt menee offiksi, mutta luin tässä eräänä päivänä lehdestä, että naiset tykkäävät katsoa enemmän hoikkia naisia, kun taas miehet tykkäävät katsoa enemmän pyöreitä, muodokkaampia naisia. Hassua, naiset pyrkivät muotoihin, jotka miellyttävät naissilmää, eikä toistepäin. Kaverini yrittävät kovasti laihtua minun mittoihini, vaikka he omilla mitoillaan miellyttävät miehiä paljon enemmän. Taitaa olla Vohiksen teoriassa vikaa... Naiset eivät siis tiedottomasti pyri viehättämään aina miestä, vaan omaa kauneuskäsitystään. Eivätkä myöskään tietoisesti, sillä olempa heille asiasta huomautellutkin. Haluavat siitä huolimattakin laihtua vielä, sillä uhallakin että omina itsenään miellyttäisivät miehiä enemmän.
