Olen monessa samaa mieltä kuin Idwen ja samankokoiset rinnatkin minulla on. Varsinkin liian kapeat olkaimet ovat tuskaa ja toppaukset 80C-rintsikoissa ovat kyllä ihan järjettömät. Sen kokoiset rinnat alkavat muutenkin olla "riittävän" isot ja usen jopa tiellä tai hankalat, joten miksi niiden pitäisi olla vielä isommat?
Minä haluan, että rintsikkani ovat tukevat ja vankat. Kaarituet ehdottomasti, eikä mitään läpikuultavia harsoja vaan muotonsa pitävää vahvaa kangasta. Ja takana ainakin kaksi hakasta, ehkä kolmekin, koska jos yksi hakanen riittää, takaosa on liian ohut. En oikeastaan osaa olla ilman rintsikoita. Jos yritän, alkaa rintojen paino nopeasti tuntua venymisen tunteena niiden yläpuolella ja sitä juuri kammoan: että iho ja sidekudokset venyvät ja kohta rintani roikkuvat. Joten en edes yritä olla ilman liivejä.
Korsetti on tietysti eri asia. Ongelma vain on siinä, ettei rigilene-nauhasta (kaupassa myytävät "korsetit" on tuettu sillä) saa mitään oikeasti tukevaa korsettia. Se antaa myöten esim. kumartuessa ja pian "luut" ovatkin käyriä ja muodottomia. *tuhahtaa* Kumpa minulla olisi rahaa ostaa oikea historiallinen korsetti! Varsinkaan renessanssi- ja oikeastaan kai vielä rokokoo-korsetitkaan eivät olleet epämukavia, koska ne eivät kuroneet vyötäröä luonnottoman pieneksi niinkuin myöhäisemmät viktoriaaniset ja jugend -serkkunsa, vaan tukevat naisen vyötäröstä kainaloihin mahdollisimman suoraksi ja litteäksi, puristaen samalla rinnat erittäin vakaasti aloilleen. Samalla korsetti auttaa pitämään suoran ryhdin, joten selkä ei väsy.
Muistelen joskus aikoinaan lukeneeni "Dangertous liaisons" (Valheet ja viettelijät) -elokuvan ilmestymisen aikoihin Glen Closen haastattelun, jossa hän kehui renessanssikorsetin mukavuutta käytettyään sitä usein koko kuvauspäivän yhteen menoon.
Mutta rintoihin palatakseni, selasin hieman noita aiempia viestejä isorintaisten seksipommien ja naapurintyttöjen osalta. Kokeillaanpa tällaista selitystä: kohtuullisen kokoisia rintoja on mukava(mpi) koskea, mutta jättimeijereitä tarvitaan samanlaisena liioteltuna visuaalisena ärsykkeenä kuin vaikkapa huulipunaa. Huulet ovat luonnostaan punaiset, mutta niitä korostetaan äärimmäisyyteen asti kiinnostavuuden lisäämiseksi. Rinnat ovat luonnostaa pyöreät ja ulkonevat, joten korostetaan sitäkin sitten äärimmäisyyksiin, toivotun reaktion saavuttamiseksi. En ole psykologi, mutta hiukan miettimällä mieleen tulee, että bodarien vartalon rasvaaminen (lihasten esilletuomiseksi), monet muut meikit (esim. rajaukset ja muut silmien korostamiseksi, kynsilakka), korkeat korot (antaa ilmeisesti pituuden lisäksi säärelle paremman muodon), luonnottoman blondatut (vaaleuden korostamiseksi) tai mustat hiukset (korostaa kasvojen kalpeutta) ja niin edelleen voisivat kuulua suunnilleen samaan sarjaan.
Mutta sen vähäisen kokemuksen perusteella mitä minulla on, silikonirinnat eivät kuitenkaan koskettaessa (puristaessa) tunnu samalta kuin aidot vaan kovemmilta, mikä voi miehestä olla epämieluisaa. Toisaalta, jos mies jotakuta naista tosiaan haluaa, rintojen koko ei hänelle enää siinä vaiheessa tule mieleen..