Suomen murteet

Dracaena sanoi:

Minä muuten opin vasta ehkä yläasteella, että vesihanan oikea nimi on kraana, eikä raana. Enhän minä koskaan täällä ole kuullut siihen eteen sitä konsonanttia. Olen lisäksi vielä itse sen verran savolainen, että on kovin vaikea sanoa "stressi", saati sitten englannin sana offspring. Roikkakin taitaa olla oikeasti troikka.

Click to expand...

Mieki oon aina sanonut raana, Aku Ankasta sitten bongasin tuon kraanan. Mie ennen sanoin ihan stressi, mutta nykyään se on ressi, kun menee vähän vääntämiseksi muuten. Mutta tuo roikka on ihan roikka, koska troikka on kolmen hevosen valjakko.

Eikös kynän terä voi olla tylsä? Oon oppinut tuon mein äidiltä, mutta ala-asteen opettaja sanoi, että oikea sana on tylppä.

Mikä tahansa terä voi olla tylsä, mutta vain terävä kärki voi olla tylppä, näin luulen. Koristemiekka on reunoiltaan tylsä ja kärjestään tylppä.

Dracaena sanoi:

Minä muuten opin vasta ehkä yläasteella, että vesihanan oikea nimi on kraana, eikä raana. Enhän minä koskaan täällä ole kuullut siihen eteen sitä konsonanttia. Olen lisäksi vielä itse sen verran savolainen, että on kovin vaikea sanoa "stressi", saati sitten englannin sana offspring. Roikkakin taitaa olla oikeasti troikka.

Click to expand...

Hana (vesihana) on ihan yhtä oikea nimi kuin kraana ja raana. Minulle vesihana on hana tai raana (turkulainen jättää mielellään turhan/ylimääräisen ääntämistä haittaavan konsonantin pois) ja toinen syy on että kraana tarkoittaa myös nostokurkea. (Tauol kuski kiipes alas kraanast ja joi kylmä vett suora raanast. Turus o jokirannas telaka jäljilt viälki pystys vanhoi kraanoi.) Tressi ja roikka luontuvat ääntämykseeni paremmin kuin stressi ja troikka. (Kyl täs tressi koht tulee, josei se roikkajohto pia löydy!)

Vesihana on ainakin LVI-alan esitteiden mukaan yleiskieltä, mutta myös vedensekoitin -termi on käytössä, ja lienee virallisesti oikea termi. LVI-termeistä muistui mieleen myös yksiotehana. Turkulainen saa edes jotekin äännettyä d-äänteen, joskin se ääntyy helposti r-voittoisesti, mutta Halikon / Salon suunnalla "d" ääntyy selkeästi lähemmäksi r-äännettä ("r":n ja "d":n väliltä, eli "ree"), jolloin vedensekoitin olisi "verensekotin". Vampyyrejä voisi tuollainen tuote kiinnostaa.

Elbereth sanoi:

Eikös kynän terä voi olla tylsä? Oon oppinut tuon mein äidiltä, mutta ala-asteen opettaja sanoi, että oikea sana on tylppä.

Click to expand...

Ala-asteen opettajasi on oikeassa, mikäli on uskominen
Suomi Sanakirjaa (sivistyssanakirjaa ja synonyymisanakirjaa) http://suomisanakirja.fi. Sen mukaan "tylppä on esine, joka ei ole terävä" ja synonyymisanakirjan mukaan tylpän synonyymi on "tylsä".

En ole koskaan kuullut käytettävän terävän vastakohtana sanaa "tylppä", joten kynieni terät, veitset, sakset, kirveet, sirpit ja viikatteet ym. ovat tylsiä.

Missähän päin Suomea "terävän" vastakohta on "tylppä"?

Eikös kraana tarkoita ylipäätään käänneltävää vartta? Ainakin käsittääkseni on olemassa mm. kraanakamera eli käännettävän varren päässä killuva kamera, ja vesihanan nimeksikin kraana lienee kotiutunut sellaisten pitkien, käänneltävien hanasuuttimien myötä, joita esim. keittiölavuaareissa tuppaa olemaan.

Centaurea sanoi:

Vesihana on ainakin LVI-alan esitteiden mukaan yleiskieltä, mutta myös vedensekoitin -termi on käytössä, ja lienee virallisesti oikea termi. LVI-termeistä muistui mieleen myös yksiotehana. Turkulainen saa edes jotekin äännettyä d-äänteen, joskin se ääntyy helposti r-voittoisesti, mutta Halikon / Salon suunnalla "d" ääntyy selkeästi lähemmäksi r-äännettä ("r":n ja "d":n väliltä, eli "ree"), jolloin vedensekoitin olisi "verensekotin". Vampyyrejä voisi tuollainen tuote kiinnostaa.

Click to expand...

Mietin tuota vedensekoitinta. Kyseessä lienee tämä Suomessa nykyisin käytössä oleva yhden vesihanan systeemi, josta saa sekä kuumaa että kylmää ja kaikkea siltä väliltä (vesijohtojahan siihen tulee kaksi). Perinteisestihän vesihanoja on ollut kaksi omansa kylmälle ja omansa kuumalle. Suomesta taitavat olla pitkälti kadonneet, mutta esim. Englannissa niitä näkee vielä paljon. Yritä siinä sitten pestä kätesi juoksevan veden alla, kun hanat tuppaavat sijaistemaan etäällä toisistaan (mutta tarkoitus onkin oikeasti laskea sitä vettä tulpalliseen lavuaariin ja pestä siinä sekoitetussa vedessä sitten).

Onpa vaikeita sanonta tapoja! Kraana varsinkin, myös raana tai vesihana. Pelkkä hana on yksinkertainen ja selvä.
Kahdella konsanantilla alkavista sanoista tippuu usein toinen pois, mutta ei aina: Propelli -> ropelli, Pressu-> pressu tai ressu. Se toinen konsanatti ei vaan millään sovi suomalaiseen suuhun, kuten eivät muutkaan ulkomaalaiset kirjaimet ja sanat. Siksi f on suussani v ja d muuttuu murteessa usein joko j:ksi tai v:ksi tai tippuu pois. Mutta ei karjalassa tietenkään käytetä r:ää d:nä.

Olórini sanoi:

Se toinen konsanatti ei vaan millään sovi suomalaiseen suuhun, kuten eivät muutkaan ulkomaalaiset kirjaimet ja sanat. Siksi f on suussani v ja d muuttuu murteessa usein joko j:ksi tai v:ksi tai tippuu pois.

Click to expand...

Tästä tuli mieleen, että olen monien kuullut sanovat farkkuja (eli housuja) varkuiksi, kun sitten taas verkkarit (verryttelyhousut) ovat ferkkarit. Lisäksi asfaltti on aina asvaltti. Käytän itsekin tuota asvalttia, eikä omaankaan suuhun d:t eivät oikein sovi. Jotkut kyllä hämmästelee, jos puhuu noidista, niin minä puhun noijjista.

Länsimurteissa suorastaan pröystäillään sananalkuisilla konsonanttipareilla: frouva, fröökynä, prouvasti, pruukata, plikka, kloppi, kranni, tryskätä, trengätä... Ei liene väärin epäillä syyksi tähän ruotsin vaikutusta.

Onkos vokaalin nielaiseminen sanan lopusta murretta vai puhetapa? "Ei hän minulle mitään opettant."

Kai se on murretta? Ainakin siellä etelämmässä olen kuullut jätettävän lopusta vokaaleja, esim. "käyn kävelyl" tai "haluan eroon nuhast" ja siihen tyyliin. Minä taas en jättäisi noita olennaisia sijamuodonpäätteitä kesken.

Sanoisin että murretta. Lounaismurteessa kun sana mielestäni lyhenisi luonnikkaammin muotoon "opettanu" kuin "opettant". Siis yksilön puhetyyleistä riippumatta.

Kaikki savon murretta osaavat ja puhuvat! Miten sanotaan "katso minua silmiin" oikein leveällä savon murteella?

Kaho minnuu silmii? Vai olisiko silemii?
Edit: Nii, mitteehä varte sä tuommosta kyselet, jos suap udella?

Eipä ole tainnut tulla vielä täällä tiedusteltua, kuka muu tuntisi sanan heula. Joka yhteydessä missä murteista tulee puhe, kysyn ensimmäisenä eikö kukaan käytä sitä tai edes tunne merkitystä. Omassa perheessä ja omalla kylällä sana on täysin jokapäiväinen ja jatkuvassa käytössä, mutta tähän mennessä yksikään noiden piirien ulkopuolinen ei ole tajunnut mistä puhun. Viime kesänä tuli kysäistyä asiaa murteisiin erikoistuneelta lingvistiltä, eikä edes tämä ollut koskaan kuullutkaan mitään heulasta.

Heulahan on siis yleisilmaus kaikenlaisille reunoille ja reunuksille, esim. "laita se siihen takan heulalle" mutta toimii myös silloin, kun ilmaistaan jonkin olevan ihan reunalla, putoamaisillaan, siis heulalla. Perstuntumalla sanoisin myös että heulaa voi ehkä käyttää kuvaannollisestikin, eli kun on ihan muistamaisillaan jonkin jutun se on "ihan heulalla" ts. kielen päällä.

Alueellista alkuperää en tunne sen kummemmin, kuin että se ainut paikka missä olen tavannut sanaa käytettävän, sijaitsee hivenen Jyväskylästä länteen eli Keski-Suomen sekavalla alueella. Yleisesti alueen puhetyyli vetää enemmän itämurteisiin, mutta Etelä-Pohjanmaa tulee maantieteellisesti sen verran lähelle, että vaikutus ei ehkä ole poissuljettavissa sieltäkään päin.

Dracaena sanoi:

Edit: Nii, mitteehä varte sä tuommosta kyselet, jos suap udella?

Click to expand...

Uteliaana kyselin, miten kysymäni lause sanotaan, kun vitsailtiin tuttujen kanssa savolaisesta vampyyrista, joka hypnotisoi ihmisiä. Mutta kun kukaan tutuistani ei ollut savolainen, niin pakkohan tältä oli kysyä varmistus, että lause menee oikein. Ja vielä tähän liittyvä uusi kysymys, miten sanotaan savoksi "aion juoda veresi"? (hei, oikeesti, savolainen vampyyri, mikä voisi olla pelottavampaa? )

Hiisiseni, minä OLEN savolainen vampyyri. :twisted:
Ja sanoisin että "nyt kittoon kaeken sinun veres" tjsp.

Vampyyriseni, savolaisuus ja vampyyriys on paras yhdistelmä ikinä

Edit. Mutta eikös se ole "siun"?

Savonlinnassa päen sanottais "siun", mutta myö ei koskaan olla sanottu "mie" tai "sie".
Monikossa kuitenkin se on "myö" ja "työ" sekä joskus "hyö". Esim: "Hyö tekköö niinku parhaaks näkköö."

Ovatko muut kuulleet sellaisesta verbistä/sanasta kuin
Vuuhkasta,
se on sitä, kun joku ramppaa ympäri taloa vailla mitään
päämäärää. Äiti usein kysyy koiraltamme, "mittee se siinä vuuhkasoo".

Vampirelady sanoi:

Ovatko muut kuulleet sellaisesta verbistä/sanasta kuin
Vuuhkasta,
se on sitä, kun joku ramppaa ympäri taloa vailla mitään
päämäärää. Äiti usein kysyy koiraltamme, "mittee se siinä vuuhkasoo".

Click to expand...

Tuota en ole kuullut, tai ainakaan sitä sanaa ei ole täälä päin esiintynyt, mutta meillä päin samaisesta henkilöstä vailla päämäärää sanottaisiin:
"Taas se tuala pyärii."
"Mitä pirua tua seilaa?"
"Mitä se teköö?" "Talua ympäriinsä tramppaa..."
"Askeliilla mittaa kartanua."
Tai jotain vastaavaa. Mitä vuuhka mahtaa sanana tarkoittaa? En ole kyllä noin hassua sanaa ikinä kuullut =D