Tolkienin maailma on tunkkainen?

Merri sanoi:
Minusta kuitenkin pitäisi ottaa huomioon myös kansat: kuinka gondorilaiset, jotka ovat vuosituhannet kärsineet idästä ja etelästä tulleista hyökkäyksistä, voisivatkaan sanoa paljoa hyvää näistä hyökkäykset tehneistä kansoista? Asiaan kuitenkin tuli muutosta Aragornin hallintokaudella, hänhän sopi rauhasta eteläisten kanssa. Tosin idässä sotimiset jatkuivat hänen elinaikansa jälkeenkin (ainakin näin voi päätellä).

Merri, sinä et nyt ota huomioon sitä, että tässä ei ole kyse kuviteltujen gondorilaisten kuvitelluista näkökulmista. Kyse on siitä, että miksi Tolkien loi maailman, jossa Idän ja Etelän ihmisillä ei ole muuta tekemistä kuin hyökätä Lännen kimppuun. Maailman, jossa Idän ja Etelän ihmiset ovat pelkkää kasvotonta, villiä ja julmaa massaa. Kyse ei ole Tolkienin maailman sisäisestä logiikasta, vaan siitä että miksi Tolkien kehitti maailmaansa sellaisen logiikan. Miksi Tolkien teki Keski-Maasta niin mustavalkoisen paikan? Halutessaan hän olisi voinut tehdä toisin. Mutta hän ei halunnut.

Tämä lienee jonkinlainen länsimainen stereotypia. Tapahtui sitten mitä vain, niin kohti parempaa olemme menossa...Meillä on nyt vain edessä uudenlaisia haasteita täysin uudenlaisessa kontekstissa - yhä edelleenkin niissä on mukana rasistisia piirteitä vaikkakin ne ovat siirtyneet yhä enemmän pinnan alle. Pahinta mustavalkoisuutta on ajatella, että me olisimme yhtään sen parempia kuin Tolkien. Tarkoitan tällä sitä ajattelutapaa, että me olisimme jotenkin erityisoikeutettuja parjaamaan ja kritisoimaan Tolkienia, koska olemme "valistuneita ja sivistyneitä". Kyllä, me olemme tunnistaneet läksymme, mutta teemmekö ne? Se on sitten asia erikseen.

Oikeastaan kyse ei ole stereotypiasta vaan huolimattomasta ilmaisusta. Mietin pitkään, kehtaanko tehdä jotakin niin kornia kuin puhua "valistuneesta nykyajasta". Kehtasin, koska en jaksanut sorvailla pitkiä selityksiä. Ainoa varsinainen tarkoitukseni oli alleviivata sitä, että Tolkien kuului selvästi toiseen aikakauteen, kulttuuriin ja maailmankuvaan kuin valtaosa lukijoistaan. Moni Tolkienin lukija on valistunut ja suvaitsevainen, mutta samalla myös kyllin naiivi ollakseen täysin sokea Tolkienin pimeille puolille. Se on minusta outoa ja tavallaan pelottavaakin. Tolkienia on väitetty sukupuolten tasa-arvon, monikulttuurisuuden ja jopa kasvissyönnin puolestapuhujaksi! Tällaiset väitteet ovat melkoisen absurdeja ja kertovat todella valikoivasta ja tarkoitushakuisesta tavasta tulkita Tolkienin tekstejä.

En pelkää Tolkienin kirjojen vaikutuksia, mutta sokeutta kylläkin. Tässä on tietysti muistettava, että osa Tolkienin lukijoista ja tähänkin viestiketjuun vastanneista on varsin nuoria. Toisaalta ainakin Temppiksen, Juhon, Salmakian, Haltiamielen, Thalin ja Mortal Illusionin kommentit täällä ja muissa keskusteluissa osoittavat, että Tolkienin-kritiikkiin löytyy fanienkin joukosta valmiutta.

Mutta niin kauan kuin esiintyy haluttomuutta tai kyvyttömyyttä tiedostaa Tolkienin rasismi, täytyy näitä rasismikeskusteluja käydä - vaikka nämä ovatkin ikäviä ja toistavat itseään pahasti.

En ole erityisen vakuuttunut tästä toistuvasti esitetystä puolustelusta, että "Tolkien oli oman aikansa lapsi" ja sen perusteella voisimme sivuuttaa hänen näkemyksensä vain olankohautuksella. J.R.R. Tolkien eli vuosina 1892-1973, ei niin kovin kaukana meidän ajastamme.

Ainakaan minä en suosittelekaan olankohautusta, vaan avointa Tolkien-kriittistä keskustelua. Temppiksen tavoin vaadin Tolkienin pimeiden puolien tunnistamista, tunnustamista ja niistä irtisanoutumista.

Seuraako Tolkienin pimeiden puolien tunnustamisesta sitten Tolkienin täydellinen tuomitseminen ja hylkääminen? No ei.

Jos haluan löytää kirjallisuutta, joka tulee hyvin lähelle omaa vihervasemmistolaista, pasifistista ja kulttuurikriittistä maailmankuvaani, en pääse historiassa juurikaan 1960-lukua pidemmälle. Pitäisikö minun siis kirota ja repiä kappaleiksi myös Joseph Conradin romaanit (rotuennakkoluuloja), August Srindbergin tuotanto (naisvihaa), Homeros (hillitöntä sotimista ja väkivallan ihailua), kaikki keskiaikainen kirjallisuus (uskonnollista fanatismia)...

Moraalilla ja moralismilla on eronsa. Tämä ero näkyy myös asenteessamme menneisyydessä eläneisiin ihmisiin: kritiikin ja jyräävän tuomitsemisen ero.

Tolkienia voi myös verrata sellaisiin aikalaisiinsa kuin Adolf Hitler, Benito Mussolini, Vihtori Kosola...tässä vertailussa snobistinen ja eksentrinen pikku professorinkääkkämme ei vaikuta sysipimeältä hahmolta.
 
Yksi kysymys: Mitä väliä tällä on?

Se nyt on jo moneen kertaan todettu, että TSH:ssa voidaan nähdä rasistisia piirteitä; tietyt omasta, todellisesta maailmastamme tutun oloiset rodut löytyvät kirjasta pahoiksi leimattuina. Mutta mitä sitten? Kyse on kaunokirjallisesta teoksesta, jota ei käytetä mihinkään rotupropagandaan tai ennakkoluuloisten asenteiden nostattamiseen. Kirjan vuoksi ei sotia syty.

Jos on jollain tapaa todistettavissa, tai edes epäiltävissä jotain sen suuntaista, että kirja todella vaikuttaisi ihmisten käyttäytymiseen toisiaan kohtaan heidän ihonvärinsä tai maantieteellisen sijaintinsa perusteella, niin sitten voi olla perusteltua käydä tätä keskustelua siitä, miksi Tolkien kirjoitti kuten kirjoitti. Muutoin tämä on vain keskustelua keskustelun takia, vailla mitään järkevää pointtia.

Mihin te oikein pyritte? Luetteko Aku Ankkaakin etsien syvempiä merkityksiä?
 
jotontti sanoi:
On myös esitetty, että Tolkien jäljitteli vanhoja myyttejä ja tämä oikeuttaisi mustavalkoisen hyvä versus paha -kerrontatyylin. Höpöhöpö. Missään oikeissa myyteissa maailma ei rakennu niin naiivin yksinkertaisesti 'hyvän' ja 'pahan' kaksinkamppailuna kuin on Tolkienilla. Antiikin kreikkalaisille ajatus tälläisesta kahtiajaottelusta olisi ollut käsittämätön. Ilias ja Odysseia eivät kerro tarinaa hyvistä kreikkalaisista ja pahoista muukalaisista. Troijalaisten ja kreikkalaisten kamppailu kuvataan puolueettomasti ja Odysseusta uhkaavat vaarat ja seikkailut ovat jotain aivan muuta kuin hyvän sankarin kamppailua pahaa vastaan. Samoin Kalevalassa pohjalaisten kanssa toki taistellaan, mutta myös käydään kauppaa ja mennään naimisiin. Heitä ei demonisoida 'pahuudeksi'.

Tarkoitatko sitä, ettei 'oikeissa' myyteissä esiinny kaksinkamppailua, jossa toinen osapuoli leimataan hyväksi ja toinen pahaksi? Jos tarkoitat, kehotan tutustumaan myytteihin enemmän. Luulen kuitenkin, että tarkoitat tässä rasismiin keskittyneessä keskustelussa sitä, että myyteissä mitään tiettyä kansaa ei demonisoida. Siihenkin suhtaudun vähän skeptisesti. Vaikka muut kansat saatetaan esittää yhtä lailla inhimillisinä ihmisinä, liittyy heihin myyttienkin kuvauksessa usein arveluttavia piirteitä. Kalevalassakin tarina kuvataan kuitenkin kalevalaisten näkökulmasta, ja vaikkei pohjalaisia suorastaan demonisoida, esitetään heidät, etenkin Louhi, juonittelevina ja petollisina. Sama pätee vaikkapa skandinaavisten myyttien kuvauksiin jättiläisistä ja peikoista.

Tämän lisäksi mainitsemistakin myyteistä löytyy muita moraalisia arvoja ja ihanteita, jotka ovat meille yhtä lailla vieraita kuin rasismi, eivätkä ne silti saa meitä tuomitsemaan niitä sinänsä. Esimerkiksi Odysseiassa esiintyvä, kostoon perustuva kunniakäsitys, joka näkyy muun muassa kohtauksessa, jossa Odysseus suunnitelmallisesti tappaa kilpakosijansa jousella. Antiikin aikana tämä oli se oikea, moraalinen tapa selvittää asia ja säilyttää oma kunniansa. Myös Kalevalasta löytyy arveluttavia arvoja ja ennen kaikkea arveluttavaa mies- ja naiskuvaa.

Nimenomaan Kalevalan on kriittisessä miestutkimuksessa nähty muokanneen suomalaista mieskuvaa tiettyyn suuntaan, eikä välttämättä positiiviseen suuntaan. Tämä ei kuitenkaan minusta tarkoita sitä, ettei Kalevalaa saisi lukea ja innostua sen mukaansatempaavista tarinoista, kielestä ja sen muista hyvistä puolista, tai tutkia analyyttisesti. Kuten aiemmin mainitsin, sitäkin on käytetty suomalaisten äärioikeistolaisten nykyliikkeiden lippulaivana. Veikkaisin, että Kalevalasta innoitusta näille mielipiteilleen saaneiden määrä on prosentuaalisesti suunnilleen yhtä pieni, tai luultavasti hieman suurempi, kuin Tolkienista rasistisille mielipiteille tukea saaneiden. Pitäisikö Kalevalastakin ja sen asemasta suomalaisessa kulttuurissa siis olla huolissaan?

Pointtini on siis suunnilleen sama kuin Theodericilla tuossa aikaisemmin hänen puhuessaan mm. Strindbergin ja Joseph Conradin tekstien arveluttavista puolista. Teksteissä, on ne sitten kirjoitettu minä aikana tahansa, monesti on sisäänrakennettuja arvoja, jotka eivät täysin käy yksiin meidän arvojemme kanssa. Tekstin arvoja voi toki peilata kirjoittamisajankohdan yleisiin arvoihin ja siten tutkia, onko kirjailija ollut edistyksellinen vai taantumuksellinen mielipiteiltään. Teksti ja sen vaikutus lukijaan ei kuitenkaan muutu sen myötä, mikä tulos on.

Olen Jotontin kanssa samaa mieltä siitä, että mikään teos ei ole viaton tai pelkkää viihdettä. Luottaisin tässä kuitenkin lukijaan ja hänen harkintakykyynsä. Muuten joutunemme turvautumaan kirjarovioihin.
 
Sillanrakentaja sanoi:
Jos on jollain tapaa todistettavissa, tai edes epäiltävissä jotain sen suuntaista, että kirja todella vaikuttaisi ihmisten käyttäytymiseen toisiaan kohtaan heidän ihonvärinsä tai maantieteellisen sijaintinsa perusteella, niin sitten voi olla perusteltua käydä tätä keskustelua siitä, miksi Tolkien kirjoitti kuten kirjoitti. Muutoin tämä on vain keskustelua keskustelun takia, vailla mitään järkevää pointtia.

Höh, eikö keskustelua saisi käydä pelkästään keskustelun vuoksi :p ? Itse kuitenkin ajattelen, että tässä keskustelussa on kyse ennen kaikkea J.R.R. Tolkienin analysoinnista. Yritämme tulkita hänen maailmankuvaansa hänen kirjoittamiensa tekstien kautta. Minusta Tolkienin analysointi sopii täydellisesti Tolkien-aiheiselle keskustelusivustolle.

Entä onko meillä syytä uskoa, että TSH ja muut Tolkienin tekstit voivat lisätä rasismia ja ennakkoluuloisuutta? Vaikea kysymys. Itse en ole kovin huolissani. Mutta tästäkin asiasta täytyy voida keskustella vapaasti, kunhan kaikki keskustelijat muistavat käytöstavat.

Tolkienin lukeminen ei ole herättänyt Sillanrakentajassa tai Merrissä muukalaisvihamielisiä tunteita, mutta tämä ei valitettavasti todista etteikö se jossakin toisessa ihmisessä niitä voisi herättää. Populaarikulttuurilla on aina jotakin vaikutusta kuluttajiinsa. Mutta kuten sanottu, Tolkienin tapauksessa en itse näe syytä kovin suureen huoleen. En ainakaan Suomessa, mutta piiritysmentaliteetin ja arabivihan riivaamat amerikkalaiset voivatkin olla jo toinen juttu...

Periaattessa on mahdollista että Tolkieniakin aletaan joskus käyttää rotuvihan lietsomiseen. Kirjan vuoksi sotia ei syty, mutta kirjoilla voidaan luoda mielialaa, joka mahdollistaa sodan syttymisen. TSH:n kaltainen suunnattoman suosittu ja mukaansa tempaava kirja olisikin hyvin vaarallinen propaganda-ase. Tolkien on meille rakas ja juuri siksi me emme halua, että hänen tekstiään käytetään epäinhimillisiin tarkoituksiin. Tolkien-vainaalle itselleen me sanomme: "Kuules, ukko, kirjoitit upean kirjan, mutta en tykkää ihan kaikesta mitä siinä on."

Mihin te oikein pyritte? Luetteko Aku Ankkaakin etsien syvempiä merkityksiä?

No, jos luen vaikka Carl Barksin Aku-tarinoita, kiinnitän kyllä huomiota siihen miten ne heijastelevat 1950 - 1960-lukujen Yhdysvaltojen kulttuuria ja poliittisia olosuhteita. Enpä minä pyri mihinkään. Ihmettelen vain tätä kummallista maailmaa...
 
jotontti sanoi:
En ole erityisen vakuuttunut tästä toistuvasti esitetystä puolustelusta, että "Tolkien oli oman aikansa lapsi" ja sen perusteella voisimme sivuuttaa hänen näkemyksensä vain olankohautuksella. J.R.R. Tolkien eli vuosina 1892-1973, ei niin kovin kaukana meidän ajastamme.

Siis kuka täällä on siivuttanut aiheen pelkällä olankohautuksella? Kuten Theoderic mielestäni erinomaisesti toi esille, niin täytyy fanien ja muidenkin lukijoiden täytyy olla valmiita <I>avoimeen</I> Tolkien-kriittiseen keskusteluun jossa näitä asioita ei vain lakaista maton alle ja sanota ettei tässä nyt oikeastaan mitään lue, asia pitää tulkita toisin tai muuten kaikki muut ovat väärässä. Ei tällainen suhtautuminen ole järkevää - se kertoo pikemminkin tietämättömyydestä kuin Tolkienin teoksiin tutustumisesta. Tällaiset keskustelut ovat syntyneet tarpeesta ja ne ovat täysin aiheellisia.

jotontti sanoi:
Melkeinpä niin kauan kuin mitään sellaista kuin länsimainen kulttuuri on ollut olemassa, on ollut myös ihmisiä jotka ovat esittäneet ajatuksen ihmisten perimmäisestä tasa-arvosta.

Ja aivan samalla tavoin on ollut ihmisiä jotka ovat esittäneet ajatuksen ihmisten perimmäisestä epätasa-arvosta ja erilaisuudesta. En ymmärrä kuinka tällainen seikka voidaan tässä asiassa sivuuttaa, kun on selvää että aina ns. länsimaisen kulttuurin synnyinkodista - eli Kreikasta - lähtöisin on esitetty ajatuksia, jonka mukaan ihmiset ovat jo syntymästään lähtien eriarvoisia. Esimerkiksi egyptiläinen ja kreikkalais-roomalainen kulttuuri olivat hyvin etnosentrisiä. Yhtä tänäkin päivänä on olemassa sellaisia "koulukuntia" joiden mukaan ihmiset jo alunperin syntyvät epätasa-arvoisiksi.

jotontti sanoi:
Ranskan vallankumouksesta (1789) ja siihen liittyneestä Ihmisoikeuksien universaalista julistuksesta alkaen jokainen vähänkin koulutettu ihminen on voinut omaksua maailmankatsomuksensa perustaksi sen, että ihmiset ovat tasa-arvoisia rodusta, sukupuolesta, iästä tai muusta riippumatta.

Nyt meitä johdetaan todella harhaan tässä, koska tämä ei todellakaan pidä paikkaansa. Meillä on kyllä olemassa tällaisia ideaalisia kuvauksia, mutta tutkitaan asiaa hieman tarkemmin. Otan muutaman näytteen tässä yhteydessä mm. Sartrelta, Kantilta ja Rousseaulta.

"Puhumalla ihmissuvusta luotiin abstrakti yleismaailmallinen postulaatti, joka toimi realistisempien toimien verhona: merten takana oli ali-ihmisten rotu, joka meidän ansiostamme ehkä tuhannessa vuodessa kohoaisi meidän tasollemme", näin kirjoitti ranskalainen filosofi Jean-Paul Sartre 1960-luvulla. Hän pyrki kyseenalaistamaan kipeästi valistusajattelijoiden ja Ranskan vallankumouksen ideologien esittämän utopian tasa-arvon, vapauden ja ihmisoikeuksien universaalisuudesta. Sartre tiesi, että universalismi - siis ihmisoikeuksien - koski vain ns. valkoista rotua, ei muita. Sarten näkemyksen mukaan länsimaisen sivilisaation henkisenä perusoletuksena oli ns. rasistinen humanismi: "Mitä lörpöttelyä: vapaus, veljeys, tasa-arvoisuus ... Se ei estänyt meitä samanaikaisesti pitämästä rasistisia puheita ... meidän keskuudessamme ei mikään ole sen johdonukaisempaa kuin [rasistinen humanismi], koska eurooppalainen saattoi tulla ihmiseksi vain tekemällä muista orjia ja epäsikiöitä." Miten on selitettävissä, että valistuksen ideaalien ihmisen ja koko ihmiskunnan ykseydestä sekä utopian ihmisten ja kansojen välisestä tasa-arvosta voidaan väittää muuntuneen länsimaisen ihmisen rasistiseksi humanismiksi?

Valistusajattelu oli <I>hyvin</I> ristiriitaista toisin kuin jotontti antaa meidän ymmärtää. Valistuksen poliittisen teorian kehitys oli sidoksissa valistuneen absolutismin voittokulkuun Manner-Euroopassa ja porvariston vaatimuksiin Englannissa. Tämä sidos toisaalta absolutismiin ja toisaalta nousevan porvariston intresseihin aiheutti myös ristiriitaisuuksia valistuksen suhtautumisessa moniin ns. alistamistoimiin. Moderni poliittinen edistys ei sulkenut pois poliittisten oikeuksien rajoittamista esimerkiksi sukupuolen perusteella ja valtiopoliittisten oikeuksien sitomista johonkin tiettyyn sosiaaliseen asemaan. Varsin tunnettu saksalainen sosiologi <B>Ulrich Beck</B> onkin kyseenalaistanu koko "vanhan valistuksen" projektin, koska se koskettaa ainostaan "ylemmän sivistyneistön valkoisia miehiä". Toisin sanoen kaikki nykyisin tuntemamme "perusoikeudet" on suunnattu vain hyvin pienelle kansanryhmälle (ja syitä miksi niitä ei muilla ole löydetään sitten mm. uskonnollisista dogmeista, maantieteellisestä sijainnista ja biologisista "tosiseikoista") Valistusajattelun ristiriitaisuus oli sidoksissa myös Euroopan ekspansioon, siirtomaavallan lujittumiseen ja transatlanttisen orjakaupan kukoistukseen 1700-luvulla. Euroopan silloinen maailmanherruus, sen synnyttämä ylivertainen tunne kulttuurisesta kaikkivaltiudesta sekä valistuksen näkemystä syntyvästä porvarillisen yhteiskunnan ylospääsynä "alaikäisyyden tilasta" (Immanuel Kant) "vakuuttivat" lähes kaikki valistuskauden ajattelijat luonnontieteellsiesti määriteltyjen rotujen erilaisista tai vähemmän perinnöllisesti määräytyvistä kyvyistä ja taipumuksista, jotka selittivät kansojen ja väestöryhmien välillä vallinneet kulttuuriset, poliittiset, yhteiskunnalliset ja ennen kaikkea tuotannollis-tekniset erot. Valistuneet luonnontutkijat ja filosofit eivät suoraan viitanneet rotujen/kansojen perinnöllisinä pidettyihin kykyihin ja ominaisuuksiin, vaan johtivat "toisenväristen" ihmisten "groteskit" tuntomerkit ja alempiarvoisuuden ilmaston ja/tai maantieteellisen sijainnin aiheuttamista barbaarisista ja täysin sivistymättömistä olosuyhteista. Ainoastaan lauhkeilla vyöhykkeillä asuvat "rodut" ja kansat saattoivat saavuttaa ihmisen ideaalisen hahmon ja kehittyneisyyden antiikin Kreikan mallin mukaisesti. Ranskalainen hyvin tunnettu valistusfilosofi <B>Jean-Jacques Rousseau</B> kirjoitti yhdessä pääteoksesistaan <I>Émile eli kasvatuksesta</I> seuraavasti: "Maalla, jossa ihminen kasvaa, on suuri merkitys; vain leudossa ympäristössä [/ilmastossa] hän voi kehittää kaikkia laadullisia ominaisuuksiaan, joita hän omistaa. Äärimmäisen ilmaston haitta on ilmiselvä ... [Myös] näyttää olevan niin, että aivojen ominaisuus erilaisten äärimmäisyyslämpötilojen oloissa on vähemmän täydellinen. Eivät neekerit eivätkä lappalaiset saavuta eurooppalaisten älykkyyttä".

Myös saksalainen valistusfilosofi <B>Immanuel Kant</B> ilmaisi vastaavan näkemyksensä kirjoittamalla: "Lämpimissä maissa kypsyy ihminen kaikilta osin aikaisemmin, mutta hän ei saavuta leutojen alueiden täydellisyyttä. Ihminen saavuttaa suurimnman täydellisyyden valkoisessa rodussa. Keltaisilla intialaisilla on jo luonnostaan heikommat luonnonlahjat. Neekerti ovat vielä syvemmällä ... Leutojen alueiden asukas, etenkin sen keskiosan, on kaunein vartaloltaan, työteliäin, iloisin, maltillisempi hänen intohimoissaan, kuin mikään muu [ihmis]laji maailmassa." Skotlantilaiset valistusajattelijat <B>Adam Ferguson</B> ja <B>Adam Smith</B> pitivät Afrikan sivilisaatioiden kehittymättömyyden syynä ympäristövaikutuksia. Valistusajattelijoiden näkemys ilmastosta frikkalaisten, aasialaisten, eskimoijen ja lappalaisten alempiarvoisuuden ja kehittymättömyyden syynä oli lähes aivan yhtä deterministinen kuin myöhemmin geneettisiin eroihin perustuva erottelu. Se tuomitsi kaikki "leutojen alueiden" ulkopuolella asuvat ikuisesti ominaisuuksiltaan ja kyvyiltään heikommin kehittyviksi. Lievempi ilmastoselitys on tietysti siinä mielessä, että se periaatteessa jättää tasa-arvon mahdollisuuden jossakin tuhansien vuosien perspektiivissä, jos äärimmäisten alueiden asukkaat siirtyvät "leudoille alueille".

Annan tarvittaessa lisäesimerkkejä, voin jatkaa esimerkiksi Joseph Comte de Gobineausta, Voltairen ja Humen rastistisista ajatusrakennelmista. Haluan nyt muistuttaa siitä, että valistuksen ja tieteellisen vallankumouksen kaudella sosiaalinen epätasa-arvo määriteltiin myös aivan uudella positiivisen tieteen metodien avulla, jossa järjestettiin kokeellisesti positiivinen, objektiivisesti saatu tieto ja tehtiin tuloksista dogmi - ilman, että oltaisiin huomioitu, millaiset olivat "uusien" kansojen historialliset, sosiaaliset, kulttuuriset tai erityisesti tuotantospesifiset ominaisuudet, jotka tuottivat nämä niille luonteenomaisiksi väitetyt käyttäytymistavat. Ei, näihin ei haluttu pureutua - oli parempi vain tuottaa "faktaa" ja indoktrinoida kaikki ajattelemaan samalla tavalla.

jotontti sanoi:
Tolkienin elinaikana näin ajattelevia ihmisä oli jo hyvin, hyvin paljon.

Kyllä utopisteja on edelleenkin olemassa, mutta mikään ei näytä muuttuneen.

jotontti sanoi:
Erityisen kyseenalaiseksi Tolkienin näkemykset tekee se, että hän oli ammatiltaan yliopistotutkija. ... Hän oli tietoinen modernista maailmasta (...) ja hän inhosi sitä.

Niin, mutta kyllähän meillä on nykyisinkin (kristittyjä/hindulaisia/islamilaisia) fundamentalisteja joiden mukaan kaikki muutos mihin tahansa suuntaan (paitsi taaksepäin) on pahasta, kaikki erilaisuus on pahaa, kaikki muut paitsi "me" ovat pahoja (tai muuten vain ilkeitä) ja muutenkin kaikki muut paitsi "me" on rappiolla. Sitten vedotaan johonkin asiaan X, joka ei edes millään tavoin tue kyseisen ryhmittymän argumentteja.

Voitko tukea näitä väitteitä esimerkiksi Tolkienin opetuksella? Siis että puhuiko Tolkien opetuksensa yhteydessä epätasa-arvosta ja rasismin oikeutuksesta? Mitä tulee inhoamiseen, niin Tolkienhan inhosi myös natseja.

jotontti sanoi:
Sen sijaan hän piti parempana staattista luokkayhteiskuntaa, joka torjuu vihamielisesti muut kulttuurit ja elämäntavat ja yleensäkin kaiken muutoksen.

Jos hän esittää tällaisen näkemyksen teoksissaan (siis esittele jokin tällainen staattinen luokkayhteiskunta Tolkienin teoksista, niin saisimme kaikki paremman kuvan), niin eihän se välttämättä tarkoita että hän itse sellaisen hyväksyisi vai kuinka?

jotontti sanoi:
On myös esitetty, että Tolkien jäljitteli vanhoja myyttejä ja tämä oikeuttaisi mustavalkoisen hyvä versus paha ... Missään oikeissa myyteissa maailma ei rakennu niin naiivin yksinkertaisesti 'hyvän' ja 'pahan' kaksinkamppailuna kuin on Tolkienilla.

Siis mikä on "oikean" ja "keinotekoisen" myytin välinen ero? Väitätkö nyt siis tosissasi, ettei ns. "oikeissa" myyteissä esiinny tällaista tiukkaa dualismia, jossa toinen osapuoli leimataan hyväksi ja toinen pahaksi? Sillä jos nyt tarkoitat tätä, niin kehotan tutustumaan syvällisemmin myytteihin. Epäilen tätä suhtautumistapaa vaan luulen pikemminkin, että tarkoitat ettei myyteissä mitään tiettyä kansaa (tai kansanryhmää) X vain yksinkertaisesti demonisoida ja "tehdä" pahaksi ilman sen tarkempia perusteluita (Tolkieniltahan niitä perusteluita löytyy aivan samalla tavoin). Tähänkin suhtaudun itse kuitenkin hyvin skeptisesti, sillä vaikka muut kansat saatetaan aivan samalla tavoin esittää inhimillisinä, sivistyneinä ja jopa välittävinä, niin heihin liittyy useissa tapauksissa hyvinkin arveluttavia piirteitä ja ominaisuuksia. Herää kysymys että onkohan tämä sittenkään <I>täysin</I> puolueetonta? Tämän lisäksi pitää huomata että mainitsemissasi myyteissä on myös sellaisia muita moraalisia arvoja ja ihanteita, jotka ovat meille yhtä lailla vieraita kuin mainittu rasismi ja muutalaiskammo, eivätkä ne kuitenkaan saa meitä tuomitsemaan niitä siihen paikkaan. Odysseiassa on mielestäni paljon arveluttavia kohtauksia.

Myönnän sen ettei tällainen "hyvä vs paha"-dualismi ole missään oikeassa mytologiassa niin voimakasta kuin se on Tolkienilla, mutta tästä huolimatta on väärin sanoa ettei tällaisia kontrasteja löydy muualta (kontrastit ovat vain hieman toisenlaisia ja eri perspektiivista napattuja). Otit esimerkiksi <I>Rolandin laulun</I> jossa mielestäni kontrasti on hyvin voimakas: on olemassa Kaarle Pyhälle uskollinen vasalli Roland ja sitten on olemassa saraseenit, jotka kuvataan täysin sivistymättömiksi, raaoiksi ja muutenkin umpikieroutuneiksi. Kaarlea kuvaillaan kristinsukon urheaksi puolustajiksi näitä uskonnottomia (ja uskottomia) islamilaisia vastaan. Kuningas Arthurin taru (ei siis ole yhtenäistä teosta, mutta häneen viitataan useassa yhteydessä) on aivan samalla tavoin täynnä mustavalkoisuutta: on olemassa sivistynyt Kamelot ja muut ovat sitten täysin sivistymättömiä. Toisaalta esimerkiksi El Cidissä ylistetään ristiretkien ja ritariajan miesihannetta, urheaa ja kuninkaalleen uskollista uskon sankaria - tämä antaa selvän kuvan siitä, että kaikki tästä poikkeava olisi jollakin tavoin tuomittavaa ja epäsuotavaa.

Lopusta olen jotontin kanssa enemmän tai vähemmän samaa mieltä. Kiinnitän niihin tarvittaessa tarkempaa huomiota ja kirjoitan kommentteja, mutta nyt en näe siihen mitään tarvetta.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Theoderic sanoi:
Oikeastaan kyse ei ole stereotypiasta vaan huolimattomasta ilmaisusta.

Sitä minä hieman alussa mietinkin, että mitäköhän tässä nyt oikein on. Tilanne on nyt selvä.

Theoderic sanoi:
... kommentit täällä ja muissa keskusteluissa osoittavat, että Tolkienin-kritiikkiin löytyy fanienkin joukosta valmiutta.

Nimenomaan, tällaiseen keskusteluun täytyy olla aina valmis ja näitä asioita on <I>oikeasti</I> käytävä läpi.


//Edit (1): Jätin vahingossa Juhon viestin lukematta ja huomasin juuri että tässä tuli hieman toistoa hänen kanssaan. Pahoittelen.
//Edit (2): Toinen töppäys sattui siinä, että menin vahingossa poistamaan jotontin erään kommentin ennen kuin pääsin edes vastaamaan siihen. Pistän vastauksen nyt tähän.

jotontti sanoi:
Antiikin kreikkalaisille ajatus tälläisesta kahtiajaottelusta olisi ollut käsittämätön.

Häh? Ilmiöiden polarisointi ja vastakkainasettelu olivat hyvin syvällä kreikkalaisessa ajattelussa. Maailma ymmärrettiin vastakohtaparien kautta aivan kuten Egyptissäkin. Kreikkalaiset määrittelivät identiteettinsä toisensa poissulkevien vastakohtien avulla: kreikkalainen - barbaari, mies - nainen, rikas - köyhä, vapaa - orja, viisas - hullu, tahdonlujuus -pelkuruus, kohtuullisuus - tunteettomuus/ kohtuuttomuus (tämähän näkyy erittäin selvästi esimerkiksi Platonin Valtio-dialogissa).
 
Theoderic sanoi:
Itse kuitenkin ajattelen, että tässä keskustelussa on kyse ennen kaikkea J.R.R. Tolkienin analysoinnista. Yritämme tulkita hänen maailmankuvaansa hänen kirjoittamiensa tekstien kautta.
No tokihan sitä voidaan analysoida, analysoida ja analysoida aina maailman tappiin asti. Minua vain ärsyttää se, että asioita ryhdytään ylitulkitsemaan ja etsimään niistä piilomerkityksiä, asioita joihin itse Tolkien ei välttämättä (melko todennäköisesti jopa) edes ajatellut kirjoittaessaan viittaavansa. Onhan se mielenkiintoista pohtia tapaa, jolla Tolkienin oma elämä ja kokemukset heijastuvat hänen teoksissaan, ja keskustella siitä, mutta jos ryhdytään väittämään hänen nimenomaan tarkoituksellisesti johdattelevan lukijaa joihinkin tiettyihin ajattelu- ja käyttäytymismalleihin, alkaa sitä keskustelun pointtia kaivata.

Itse en ole kiinnostunut syvemmistä merkityksistä missään teoksissa, olkoonkin että ne ovat usein niitä merkityksellisimpiä asioita; ansioita tai häpeätahroja, joista teos tullaan tulevaisuudessa muistamaan. Ehkä minunkin pitäisi alkaa niiistä kiinnostua, mutta minä kun nyt vain olen tällainen viihdearvon peräänkuuluttaja. Tässä keskustelussa on toki järkeä, en sitä lähde kieltämään, mutta kaltaiselleni älyllisiltä lahjoiltaan erittäin keskinkertaiselle tavalliselle tossunkuluttajalle kaikki yltiöfilosofiset pohdinnat ovat vain jotain sellaista, jota ei kertakaikkiaan ymmärrä. Otan osaa väärään keskusteluun.

Oma korteni tässä keossa on kai vain se, että minun ei tarvitse allekirjoittaa kaikkea sitä mistä pidän. Jatkakaa kaikessa rauhassa, minulta alkaa mennä yli hilseen. ;)
 
Err. Ihan muista syistä olen tässä viime aikoina etsinyt Tolkienin kommentointeja Tom Bombadilista, ja koska eräs löytämäni liittyy mielestäni tähän hyvä vs paha-teemaan, lainaan siitä pätkän tähän. Kokonaisuus löytyy kirjasta "the Letters of JRR Tolkien", kirje on nro 144 jos joku haluaa lukea sen kokonaan. :)

Tom Bombadil is not an important person - to the narrative. I suppose he has some importance as a "comment". I mean, I do not really write like that: he is just an invention (who first appeared in the Oxford Magazine about 1933), and he represents something that I feel important, though I would not be prepared to analyze the feeling precisely. I would not, however, have left him in, if he did not have some kind of function. I might put it this way. The story is cast in terms of a good side, and a bad side, beauty against ruthless ugliness, tyranny against kingship, moderated freedom with consent against compulsion that has long lost any object save mere power, and so on; but both sides in some degree, conservative or destructive, want a measure of control. but if you have, as it were taken, "a vow of poverty", renounced control, and take your delight in things for themselves without reference to yourself, watching, observing, and to some extent knowing, then the question of the rights and wrongs of power and control might become utterly meaningless to you, and the means of power quite valueless. It is a natural pacifist view, which always arises in the mind when there is a war. But the view of Rivendell seems to be that it is an excellent thing to have represented, but that there are in fact things with which it cannot cope; and upon which its existence nonetheless depends. Ultimately only the victory of the West will allow Bombadil to continue, or even to survive. Nothing would be left for him in the world of Sauron.

Sama koskee itäläisiä, Umbarin merirosvoja ja kaikkia Sauronin orjuuttamia kansoja. Vain Sauronin hävitessä avautuu heille mahdollisuus tehdä vapaita valintoja. Örkkejä ja peikkoja on ehkä hieman turha ottaa tässä asiassa esille, koska niillä ei käsittääkseni alun alkaenkaan ollut mitään vapaata tahtoa ja rinnastuvat minun mielikuvituksessani koneisiin. Pitääkö niihin soveltaa etiikan ja moraalin lakeja? :p

Eivät Tolkienin hahmot todellakaan ole mustavalkoisia, ohuita tai yksiselitteisiä. Pyydän moista luulevaa tutustumaan niihin vähän tarkemmin. ;) :)

Juu, onhan se ikävää, jos muunnäköiset kuin valkoihoiset kuvat rumiksi ja heidän puheensakin hirvittäväksi kuulla. Lopultakin kyse on mielipideasioista. Tolkienista suomi on nätti kieli ja ranska hirvitys (olen muuten täysin samaa mieltä molemmista :twisted:), jonkun toisen mielestä voisi olla toisin päin. Lisäksi Tolkien inhosi muutakin Ranskaan liittyvää. Kyllä sen hei siis täytyi olla rasisti. ;)
Jos jotakuta tämän genren kirjailijaa haluaa rasismista suomia, niin perustettakoon sitä varten C.S. Lewis-topikki Kirjastoon. Narnioissahan on ihan peittelemätöntä allegoriaa tyyliin "valkoinen suoramiekkainen kristitty vastaan musta sapelimiekkainen pakana".

TSH on siitä muikea teos, että kuten muitakin hyviä kirjoja, sieltä voi löytää ihan mitä tykkää. Ja kuten leffafanit tietävät, Viggo Mortensen löytää Aragornista ja Viisaiden Neuvostosta YK:n ja demokratian ihanteita sekä pehmeitä humaaneja arvoja. John Rhys-Davis löytää kertomuksesta kulttuuristaan ja olemassaolostaan henkihieverissä taistelua käyvän Euroopan/lännen, ja vertaa tilannetta suoraan nykypäivään ja vieraiden aatteiden, tapojen ja uskontojen sotaan. Pahinta on, että jätkät ovat silti keskenään hyvä kavereita. ;)
 
Nerwen sanoi:
.
Sama koskee itäläisiä, Umbarin merirosvoja ja kaikkia Sauronin orjuuttamia kansoja. Vain Sauronin hävitessä avautuu heille mahdollisuus tehdä vapaita valintoja. Örkkejä ja peikkoja on ehkä hieman turha ottaa tässä asiassa esille, koska niillä ei käsittääkseni alun alkaenkaan ollut mitään vapaata tahtoa ja rinnastuvat minun mielikuvituksessani koneisiin. Pitääkö niihin soveltaa etiikan ja moraalin lakeja? :p

Nerwen, sinäkin puhut nyt aivan eri asiasta kuin me Tolkien-kritiikkiä esittäneet. Kuten sanoin jo Merrille, meitä ei tässä yhteydessä kiinnosta Keski-Maan mielikuvitushistoria ja -kosmologia itsessään. Meitä kiinnostaa se, millä tavoin Keski-Maa muistuttaa todellista maailmaa. Idän ja etelän ihmiset ovat Tolkien tekstissä poikkeuksetta vihollisia, julmempia ja pahempia kuin lännen ihmiset. Samaa ajateltiin Tolkienin aikana ja ajatellaan yhä Afrikan, Lähi-idän ja Aasian ihmisistä. Uhrin kärsimys on kärsimystä riippumatta siitä mitkä syrjinnän syyt ja perustelut ovat

Eteläiset alkavat käyttäytyä kunnolla, kun heidän paha uskontonsa tuhotaan ja läntinen suurvalta alkaa hallita heitä. Puhutaanko nyt arabeista vai Sauronia palvovista haradilaisista, Gondorista vai Iso-Britanniasta? Kuten Temppis osoitti, TSH:n maailmankuvassa on vaikea olla näkemättä yhtäläisyyksiä Brittiläisen imperiumin siirtomaaideologiaan. Britithän mielellään ajattelivat, että he olivat alistaneet puoli maailmaa ihan silkkaa hyvyyttään, viedäkseen sivistystä ja kristinuskoa pakanoille, joiden oma kulttuuri oli arvoton. Keski-Maassa Gondor on samanlainen sivistyksen majakka.

Mitä tulee örkkeihin ja peikkoihin, niin Keski-Maasta löytyy rotuja, jotka ovat täydellisen pahoja ja kyvyttömiä mihinkään hyvään. Örkkejä odottaa Keski-Maassa sama kohtalo kuin juutalaisia natsi-Saksassa. Ja Tolkien selvästi tarkoittaa, että örkit ansaitsevat kohtalonsa. Tällä en tarkoita tietenkään, että natseja ja juutalaisvastaisuutta vihannut Tolkien olisi tarkoittanut örkit juutalaisten analogiaksi. En usko, että örkit symbolisoivat edes mustaihoisia ihmisiä. Ongelma on yleisemmällä tasolla: Tolkien toi örkkien hahmossa Keski-Maahan ajatuksen olennosta, joka synnynäisesti paha ja kurja, ja jonka tunnistaa vastenmielisestä ulkonäöstä. Sama ajatus on rasismin sydämessä. .

Eivät Tolkienin hahmot todellakaan ole mustavalkoisia, ohuita tai yksiselitteisiä. Pyydän moista luulevaa tutustumaan niihin vähän tarkemmin. ;) :)

Useimmat Tolkien-kriitikot ovat lukeneet vain TSH:n, joka oikeasti on mustavalkoinen teos. HoMeen ja Tolkienin kirjeisiin tutustuessa alkaa käsitys Tolkienin maailmankuvan yksiselitteisyydestä ja mustavalkoisuudesta hieman muuttua. Tai sanotaan näin, että silloin Tolkienin elämänfilosofia osoittautuu mutkikkaammakaksi ja monitasoisemmaksi kuin muuten ehkä osaisi olettaa.

Tolkienin mielikuvitusmaailmasta ei löydy täydellistä hyvyyttä, mutta lähes täydellinen ja selkeästi samaistumisen kohteeksi tarkoitettu hyvyys sieltä löytyy. Boromirkin katuu pahoja tekojaan ja sovittaa ne kuolemallaan.

Lähes täydellisen hyvyyden taistelua täydellistä tai lähes täydellistä pahaa vastaan voi kaikesta huolimatta pitää mustavalkoisena. Tolkien ei koskaan kuvaa vihollisissa mitään myötätuntoisia ja positiivisia piirteitä. Sarumanin hyväksikäyttämä Kärmekieli saa osakseen vähän sääliä, mutta hänessäkään ei kuvata mitään hyviä ominaisuuksia.

Jos jotakuta tämän genren kirjailijaa haluaa rasismista suomia, niin perustettakoon sitä varten C.S. Lewis-topikki Kirjastoon. Narnioissahan on ihan peittelemätöntä allegoriaa tyyliin "valkoinen suoramiekkainen kristitty vastaan musta sapelimiekkainen pakana".

Lewis kuitenkin antaa Kalormenin mustille pakanoille (muslimeille) nimet ja kasvot, ja taitaapa hänen romaaneissaan vilahdella hyviäkin kalormenilaisia. Tolkien ei koskaan kuvaa eteläisiä tai itäläisiä muuten kuin kasvottomina ja julmina vihollisina.

Juu, onhan se ikävää, jos muunnäköiset kuin valkoihoiset kuvat rumiksi ja heidän puheensakin hirvittäväksi kuulla... Lisäksi Tolkien inhosi muutakin Ranskaan liittyvää. Kyllä sen hei siis täytyi olla rasisti. ;)

Tässä kohtaa en ymmärrä pointtiasi :? . Tolkienin Ranska-fobiaa tuskin voin pitää rasismina, mutta mauttomana peribrittiläisenä ennakkoluuloisuutena kylläkin. Selkeästi ei-länsimaisiin ihmisiin kohdistuvaa asenteellisuutta voinee jo nimittää rasismiksi. Ainakin kulttuurirasismiksi, jos ei ehkä puhtaaksi biologiseksi rasismiksi (rotuoppejahan Tolkien väitti inhoavansa). Tolkien ei muistakseeni puhu mitään itäläisten tai Haradin poikien rumuudesta tai heidän kielestään. Mutta näiden poikien julmuudesta ja vihamielisyydestä kuullaankin sitten yhä uudestaan ja uudestaan.

TSH on siitä muikea teos, että kuten muitakin hyviä kirjoja, sieltä voi löytää ihan mitä tykkää... Pahinta on, että jätkät ovat silti keskenään hyvä kavereita. ;)

Juu, Tolkien-tulkintoja koskevien erimielisyyksien ei pitäisi ikinä johtaa henkilökohtaisiin aggressioihin :) . Kuitenkin väitän, että jotkin TSH:n tulkinnat ovat perustellumpia kuin toiset. Kansojen ystävyyden ja rasistisen muukalaiskammon sanoma eivät sitäpaitsi ole ristiriidassa keskenään: Tolkienilla se kansojen ystävyys ja veljeys näyttää koskevan vain lännen vaaleaihoisia asukkaita...muut ovat joko vihollisia tai sitten siirtomaahallinnon alamaisia.

Joo, minusta tuntuu, etten löydä tähän keskusteluun enää mitään uutta sanottavaa.
 
Theoderic sanoi:
Meitä kiinnostaa se, millä tavoin Keski-Maa muistuttaa todellista maailmaa.

Meitä ei todellakaan kiinnosta se, millä tavoin Keski-Maa muistuttaa todellista maailmaa. Minua ei tämä vertailu kiinnostanut, eikä kiinnostanut Tolkieniakaan. Itä- ja Etelä-käsitykset katkeavat jo siinä, että Ensimmäisellä Ajalla vihollinen oli pohjoisessa. Kolmannella Ajalla lohikäärmeet olivat pohjoisessa. Sumuvuorilla oli örkkejä, Saruman oli keskellä Rautapihassaan. Gondorin viholliset olivat siis melkein joka suunnassa, eivät pelkästään idässä ja etelässä. Etkä voi lähteä väittämään nyt "vain Kolmannen Ajan lopussa oli näin", koska muuta et ole huomioinutkaan kuin Kolmannen Ajan loppua.

Theoderic sanoi:
Mitä tulee örkkeihin ja peikkoihin, niin Keski-Maasta löytyy rotuja, jotka ovat täydellisen pahoja ja kyvyttömiä mihinkään hyvään. Örkkejä odottaa Keski-Maassa sama kohtalo kuin juutalaisia natsi-Saksassa. Ja Tolkien selvästi tarkoittaa, että örkit ansaitsevat kohtalonsa. Tällä en tarkoita tietenkään, että natseja ja juutalaisvastaisuutta vihannut Tolkien olisi tarkoittanut örkit juutalaisten analogiaksi. En usko, että örkit symbolisoivat edes mustaihoisia ihmisiä. Ongelma on yleisemmällä tasolla: Tolkien toi örkkien hahmossa Keski-Maahan ajatuksen olennosta, joka synnynäisesti paha ja kurja, ja jonka tunnistaa vastenmielisestä ulkonäöstä. Sama ajatus on rasismin sydämessä.

Voimmepahan sitten ne rasistiset ajatukset pitää niissä örkeissä eikä suunnata niitä muihin. Sanoit vertailevasi Keski-Maata todelliseen maailmaan: örkkejä ei ole todellisessa maailmassa. Miksi toit ne esille? Puhutko sittenkään Tolkienin maailman yhtäläisyyksistä todelliseen maailmaan vai teetkö rasismikärpäsestä härkästä?

Theoderic sanoi:
Nerwen sanoi:
Juu, onhan se ikävää, jos muunnäköiset kuin valkoihoiset kuvat rumiksi ja heidän puheensakin hirvittäväksi kuulla... Lisäksi Tolkien inhosi muutakin Ranskaan liittyvää. Kyllä sen hei siis täytyi olla rasisti. ;)
Tässä kohtaa en ymmärrä pointtiasi :?

Et tietenkään ymmärrä, se kun on sarkasmia.

...

Sille pitäisi nauraa.


Theoderic sanoi:
Tolkienilla se kansojen ystävyys ja veljeys näyttää koskevan vain lännen vaaleaihoisia asukkaita...muut ovat joko vihollisia tai sitten siirtomaahallinnon alamaisia.

Paitsi että Aragorn solmii rauhan etelän kansojen kanssa ja ilmeisesti myös ystävyyssuhteet paranivat - näin voi olettaa ja se on tarpeeksi. Tolkien ei yksinkertaisesti voinut välttää eeppistä kirjaa luodessaan sitä, että jonnekin täytyy sijoittaa vihollisia.

Theoderic sanoi:
Joo, minusta tuntuu, etten löydä tähän keskusteluun enää mitään uutta sanottavaa.

Kai nyt kun toistaa yhtä ja samaa viestistä toiseen ;)

No ei ihan sentään. Mutta olisi hienoa jos pääsisit rasisminliioittelusta muuhunkin "tunkkaisuusaiheeseen". Tolkienin kirjan rasistisuutta on liian helppo lähteä vähin perustein liioittelemaan. Minusta tuntuu, että Tolkienin allegoriavaroittelut kirjan alussa tarkoittavat juuri sitä, että hän oli huomannut mm. itä- ja eteläviittaukset eikä halunnut lähteä muuttamaan koko tekemänsä maailman rakennetta sen takia. Eikö tämä ole jo tarpeeksi huomauttamaan, että hän ei ollut tarkoittanut tätä rasistiseksi viittaukseksi?
 
Merri sanoi:
Meitä ei todellakaan kiinnosta se, millä tavoin Keski-Maa muistuttaa todellista maailmaa.
Sääli :wink: .

Ikävä palata vielä kerran tähän tympäisevään keskusteluun, mutta minulla on tapana käydä väittelyt loppuun asti. Sivujen ylläpitäjänä Merrillä on tietysti oikeus poistaa asiattomina pitämänsä puheenvuorot.

Itä- ja Etelä-käsitykset katkeavat jo siinä, että Ensimmäisellä Ajalla vihollinen oli pohjoisessa... Etkä voi lähteä väittämään nyt "vain Kolmannen Ajan lopussa oli näin", koska muuta et ole huomioinutkaan kuin Kolmannen Ajan loppua.

Nyt vedät esiin aivan epäolennaisia yksityiskohtia. Keski-Maa on sekoitus mytologista ja todellista maantietoa. Angmarin pohjoinen sijainti edustaa ensinmainittua perustuessaan ehkä Kalevalan Pohjolaan. Olennaista on kuitenkin se, että Tolkienin kirjoista ei löydy viholliskansaa, jonka voisi selkeästi samaistaa yhteenkään todelliseen pohjoiseen kansaan. Lossoth tuovat mieleen eskimot ja ehkä saamelaisetkin, mutta he eivät ole pahoja.

Haradin miehet sitä on vastoin hyvin helppo samaistaa arabeihin. Ja heidät kuvataan aina vain julmina vihollisina. Ymmärrätkö nyt mitä tarkoitan?

Voimmepahan sitten ne rasistiset ajatukset pitää niissä örkeissä eikä suunnata niitä muihin. Sanoit vertailevasi Keski-Maata todelliseen maailmaan: örkkejä ei ole todellisessa maailmassa. Miksi toit ne esille? Puhutko sittenkään Tolkienin maailman yhtäläisyyksistä todelliseen maailmaan vai teetkö rasismikärpäsestä härkästä?

Tolkienin mielikuvitusmaailmassa on syntyjään paha rotu. Rasisti saattaa uskoa, että todellisessa maailmassa on syntyjään pahoja rotuja. Olennaista on idea syntyjään pahasta rodusta. Tolkien heijastelee mielikuvitusmaailmassaan tätä ideaa, jota on sovellettu myös todellisuudessa - hirvittävin seurauksin.

OK, saattaa kuitenkin olla, että teen tässä yhteydessä kärpäsestä härkäsen. Suotakoon se minulle, sillä rasismikärpänenkin on vaarallinen: tietyissä olosuhteissa se kasvaa hyvin nopeasti rasismilohikäärmeeksi. Tavallaan Merri silti on oikeassa: örkit ovat kuitenkin fantasiaolentoja eivätkä toivottavasti symbolosoi todellisia ihmisiä. Tolkien ei varmastikaan ajatellut, että yhtäkään todellista ihmisryhmää pitäisi kohdella kuten örkkejä. Tolkien oli ehkä pikemminkin varomaton kuin pahantahtoinen sisältäessään fantasiaansa tuon tuhoisan idean, joka mahdollistaa rasismin olemassaolon todellisuudessa.

Omat rasismisyytökseni siis perustuvat Tolkienin tapaan kuvata idän ja etelän ei-länsimaisia ihmisiä. Samalla olen toistanut, ettei Tolkienin rasismi ole mielestäni kovin vaarallista, ja että Tolkien oli suuri kirjailija arvomaailmansa arveluttavista piirteistä huolimatta.

Merri, ei kai Tolkien sentään ole sinulle mikään erehtymätön jumala, joka olisi ollut mielipiteiltään verrattomasti aikaansa edellä? Viesteistäsi kuvastuu aito loukkaantuminen ja vihamielisyys Tolkien-kriitikoita kohtaan. Jotontti esitti asiansa ehkä turhan kärjekkäästi, mutta itse en koe ansainneeni henkilökohtaisuuksiin meneviä hyökkäyksiä, kuten vihjauksia siitä että olen idiootti:

Et tietenkään ymmärrä, se kun on sarkasmia...
Sille pitäisi nauraa.

Ymmärsin kyllä että se oli sarkasmia. Sen sijaan en ymmärtänyt mitä Nerwen halusi sarkasmillaan sanoa.

Paitsi että Aragorn solmii rauhan etelän kansojen kanssa ja ilmeisesti myös ystävyyssuhteet paranivat - näin voi olettaa ja se on tarpeeksi. Tolkien ei yksinkertaisesti voinut välttää eeppistä kirjaa luodessaan sitä, että jonnekin täytyy sijoittaa vihollisia.

Aivan, suhteet etelän kansoihin paranevat kun heidät on ensin rökitetty sodassa. "Anna eteläiselle ensin turpaan ja ystävysty sitten hänen kanssaan".
Onpa reilua ja suvaitsevaista! Ole ystävällinen äläkä nyt taas aloita, että eteläiset kävivät Gondorin kimppuun vain Sauronin takia. Olennaista on se, että eteläiset kuvataan vihollisina, jotka palvovat pahuutta ja pimeyttä. Jos eeppinen tarina tarvitsee vihollisia, niin miksi ne viholliset täytyy kuvata siten, että heidät on niin helppo samaistaa todellisessa maailmassa eläviin kansoihin?

Toistan nyt itseäni, mutta pakko on ilmeisesti toistaa kun aikaisemmat kommenttini yksinkertaisesti sivuutetaan:

Se siirtomaavertaus tulee vieläkin mieleen. TSH:n liitteissäkin kerrotaan, että Gondor hallitsi Haradia suuruurensa aikoina. Haradin kuninkaiden pojat olivat Osgiliathissa panttivankeina. Mutta heti kun Gondorin ote haradilaisista lipsuu, nämä suistuvat Sauronin palvontaan ja pahuuteen. Lue Temppiksen kuvaus Iso-Britannian kolonialistisesta aikakaudesta. Rinnastusta on vaikea olla tekemättä, kun se kerran on niin ilmeinen.

Kai nyt kun toistaa yhtä ja samaa viestistä toiseen ;)

Joo, totta, mutta samaa asiaa toistaa moni muukin - eivät sinunkaan viestisi oikeastaan ole poikkeus...

Mutta olisi hienoa jos pääsisit rasisminliioittelusta muuhunkin "tunkkaisuusaiheeseen". Tolkienin kirjan rasistisuutta on liian helppo lähteä vähin perustein liioittelemaan. Minusta tuntuu, että Tolkienin allegoriavaroittelut kirjan alussa tarkoittavat juuri sitä, että hän oli huomannut mm. itä- ja eteläviittaukset eikä halunnut lähteä muuttamaan koko tekemänsä maailman rakennetta sen takia. Eikö tämä ole jo tarpeeksi huomauttamaan, että hän ei ollut tarkoittanut tätä rasistiseksi viittaukseksi?

Itsekin jätän mielelläni rasismiaiheen taakseni, koska se on varmasti saanut ihan riittävästi huomiota osakseen. Mutta jatkan kuitenkin mielipiteitteni puolustamista ja perustelemista, jos niitä edelleen kyseenalaistetaan.

Se onkin sitten loputon tulkintojen ja erimielisyyksien aihe, mitä Tolkien allegoriavaroitteluillaan loppujen lopuksi tarkoitti. Itse oletan Tolkienin halunneen korostaa, että hän ei tietoisesti kirjoittanut TSH:ta miksikään vertauskuvalliseksi kertomukseksi toisesta maailmansodasta. Tolkien ei käsittääkseni koskaan eikä missään yhteydessä väittänyt, että Keski-Maalla ei olisi mitään yhtäläisyyksiä todellisen maailman kanssa! Se olisikin absurdi väite.

Jos Tolkien ei ymmärtänyt, että haradilaiset voidaan rinnastaa arabeihin, hän oli todella harvinaisen tyhmä mies. Tolkienia on mahdoton pitää tyhmänä. Siksi minun on pakko otaksua, että Tolkien on tietoisesti jättänyt lukijalle mahdollisuuden rinnastaa haradilaiset arabeihin. Tuskinpa hän olisi jättänyt lukijalle mahdollisuutta, joka olisi ollut jyrkässä ristiriidassa hänen oman vakaumuksensa kanssa. Jääköön pohtimatta, oliko Tolkien vakaumuksellinen rasisti vaiko vain ajattelematon ajalleen tyypillisten ennakkoluulojen ja pelkojen peilaaja. Jälkimmäinen on ehkä todennäköisempää.

Ehkä tämä jo vihdoin riittää tästä. Mahtaako enää löytyä näkökantoja joihin en olisi jo vastannut?
 
Tämä keskustelu alkaa luisumaan pelottavalla tavalla <I>ad hominem</I>-argumentaatioon enkä toisaalta näe Theodericilla mitään velvollisuutta lähteä todistelemaan näkökantaansa kenellekään ellei siitä olla aidosti kiinnostuneita. Täällä näyttää vallitsevan outo kanoninen ajattelutapa.

En ole enää vastannut Theodericin viesteihin, koska hänen näkemyksensä heijastavat selväpiirteisesti omiani. Nyt on kuitenkin aika hieman täsmentää siirtomaa-analogiaa, jota Theoderic on tehokkaasti käyttänyt hyväkseen sen jälkeen kun sen edellisessä viestissäni muotoilin.

Haluan muistuttaa Merriä siitä, ettei argumentaatiossa saisi lipsua henkilökohtaisiin seikkoihin - koskaan - <I>siis ei koskaan</I> - saisi lähteä epäilemään vastaväittelijän älykkyyttä tai muita ominaisuuksia kertomalla tälle mitä tämän tulisi asiasta X ajatella. Hänen uskomuksia ja mielipiteitä voi vapaasti käsitellä, mutta älä koskaan hyökkää persoonan kimppuun. Toisaalta älä myöskään tunge Theodericin suuhun sellaisia asioita joita hän ei sanonut: <I>Mutta olisi hienoa jos pääsisit rasisminliioittelusta muuhunkin "tunkkaisuusaiheeseen".</I> Eli siis missä vaiheessa Theoderic olisi liioitellut Tolkienin rasismia? Minä en ainakaan ole sellaista havainnut.

Theoderic sanoi:
Se siirtomaavertaus tulee vieläkin mieleen. ...

Nimenomaan. Keski-Maassa Gondorilla on täysin samanlainen tehtävä kuin Iso-Britannialla oli isänmaallisten ja rojalististen brittien mielestä todellisessa maailmassa. Britannian ensisijainen tehtävä oli Etelän (Afrikan) ja Idän (Intia) sivistäminen, kurissapito ja ennen kaikkea hallinto. Samankaltaisuus on niin suuri, ettei se ole pelkkä sattuma tai jokin kirjallinen kliksi. Tolkien toi Keski-Maahan palan omaa maailmankuvaansa, ja tuohon maailmankuvaan ilmeisesti sisältyi myös tiettyä rasistisuutta.
 
Merri sanoi:
Theoderic sanoi:
Meitä kiinnostaa se, millä tavoin Keski-Maa muistuttaa todellista maailmaa.

Meitä ei todellakaan kiinnosta se, millä tavoin Keski-Maa muistuttaa todellista maailmaa. Minua ei tämä vertailu kiinnostanut, eikä kiinnostanut Tolkieniakaan.

Pakko sanoa: keitä meitä ei kiinnosta? Se, että Tolkienia ei tämä vertailu kiinnostanut, ei ole peruste jättää sitä tekemättä. Jos aiotaan tehdä vähänkin vakavastiotettavaa kirjallisuudentutkimusta, niin Tolkienin omat "lukuohjeet" ja intentiot täytyy jättää taka-alalle ja keskittyä tekstiin. Minua ei ainakaan pahemmin kiinnosta, miten Tolkien halusi teostaan luettavan, enkä pidä sitä merkityksellisenä seikkana hänen teostensa tutkimuksessa.

Tolkien toisti usein, että halusi vain kirjoittaa hyvän tarinan. Pelkästä Keski-Maasta ja tarinasta lähtien, ilman mitään kytköstä mihinkään, on kuitenkin hankala lähteä tekemään minkäänlaista kovin hedelmällistä kirjallisuudentutkimusta. Tolkienin ehdoilla hänen teoksiaan ei siis oikein voida tutkia, koska hänen lähtökohtansa tekevät suuren osan tutkimuksesta mahdottomaksi.

Vaikkei Keski-Maa todellakaan ole mikään puhdasverinen allegoria, joka aukeaa ainoastaan todelliseen maailmaan liittyvän avaimen kautta, on minusta hassua jättää sen yhtäläisyydet todelliseen maailmaan täysin huomiotta.

Merri sanoi:
Voimmepahan sitten ne rasistiset ajatukset pitää niissä örkeissä eikä suunnata niitä muihin. Sanoit vertailevasi Keski-Maata todelliseen maailmaan: örkkejä ei ole todellisessa maailmassa. Miksi toit ne esille?

Ei allegorioissa ja symboliikassa asioista puhuta niiden oikeilla nimillä. Vaikka örkkejä ei ole pakko tulkita symbolisesti, ei niiden symbolista tulkintaa voi sivuuttaakaan sillä perusteella, että niitä ei ole oikeassa maailmassa juuri siinä muodossa, kuin Tolkien ne kuvasi.

Otetaan esimerkki perinteisen allegorian puolelta: ei George Orwellin Eläinten vallankumouksen kaltaista farmiakaan, tai sinne sijoittuvia tapahtumia, ole oikeasti olemassa, mutta on silti perusteltua rinnastaa ne Neuvostoliittoon, ja rinnastaa tietyt tarinan hahmot todellisiin henkilöihin, kuten Leniniin ja Staliniin. Tämä toki eroaa Tolkienista, sillä Orwellilla viitteet Neuvostoliitto-tulkintaan ovat suhteellisen selkeät.
 
Theoderic sanoi:
Meitä kiinnostaa se, millä tavoin Keski-Maa muistuttaa todellista maailmaa. Idän ja etelän ihmiset ovat Tolkien tekstissä poikkeuksetta vihollisia, julmempia ja pahempia kuin lännen ihmiset. Samaa ajateltiin Tolkienin aikana ja ajatellaan yhä Afrikan, Lähi-idän ja Aasian ihmisistä. Uhrin kärsimys on kärsimystä riippumatta siitä mitkä syrjinnän syyt ja perustelut ovat.

Kyllä, Tolkienin tarinoissa vihollinen tulee pääasiassa idästä ja etelästä. Ja "hyvikset" asuvat lännessä / luoteessa. Niinkin yksinkertaisesti voisi asian ajatella, että jos asutaan luoteessa ja meren rannalla, vihollisen on tultava joko meren yli tai etelästä tai idästä. Kun meren takana on Valinor, jää enää itä ja etelä. Oli vihollinen minkälainen tai minkä värinen tahansa, tai tuli mistä suunnasta tahansa, sitä pidetään pahana. Kun vielä otetaan huomioon, että Tolkien sijoittaa tarunsa Euroopan kuvitteelliseen muinaisuuteen, voidaan jopa pitää lähes välttämättömänä, että "vihollisilmansuunnat" ovat etelä ja itä, ja että siellä asuvat ihmiset ovat tummia.

TSH:n uskottavuudesta suuri osa tulee siitä, kuinka paljon se muistuttaa omaa maailmaamme. Nämä seikat mielestäni lisäävät tätä uskottavuutta. En vetäisi suuriakaan yhtäläisyyksiä nykymaailmaan näistä aikaan sidotuista muuttujista. Nykyään tiedämme enemmän ja ymmärrämme paremmin kuin tuhansia vuosia sitten. Minulle on kuvaus "julmemmista ja pahemmista" ihmisistä vaikuttanut aina kirjan päähenkilöiden käsitykseltä, mikä tietenkin on subjektiivinen ja kulttuuriin sidottu.

Mielestäni oleellisinta on, että Tolkien ei kuvannut mitään ihmiskansaa luonnostaan pahana. Vähemmän kehittyneitä tai pahan valtaan joutuneita, ehkä rumiakin (tämänkaltaisessa tarinassa päähenkilö/hyvis ei juuri koskaan voi olla ruma!) mutta pohjimmiltaan vain huono-onnisempia kuin haltiamielet. Kuinka paljon tämä lopulta heijastaa Tolkienin näkemyksiä aikansa maailmasta, en tiedä. Mutta varmaa on, että Tolkien uskoi, että on olemassa Hyvä ja Paha. Siinä ei sinänsä ole mitään rasistista, eikä siitä välttämättä seuraa, että hyvän ja pahan ilmenemismuodot olisivat mustavalkoisia ja yksiselitteisiä. Tämä on mielestäni merkittävin Tolkienin maailmankuvan vaikutus, ja vaikka jonkinlaista "valkoisen miehen taakkaa" saattaisikin Tolkienin ajatuksissa ollut, se on mielestäni melko merkityksetöntä.
 
Sillanrakentaja sanoi:
No, ovatko Tolkienin teokset tarkoituksellisen vertauskuvallisia vai eivät?

Vaikea sanoa. Missä vaiheessa Tolkien lakkaa olemasta "tarkoituksellisesti vertauskuvallinen" ja alkaa sisällyttää tarinaansa omia tuntemuksiaan ja mielikuviaan asiaa sen kummemmin erittelemättä, ilman tietoista motiivia? Sitä ei kukaan tiedä.

fanye sanoi:
Kyllä, Tolkienin tarinoissa vihollinen tulee pääasiassa idästä ja etelästä. Ja "hyvikset" asuvat lännessä / luoteessa. Niinkin yksinkertaisesti voisi asian ajatella, että jos asutaan luoteessa ja meren rannalla, vihollisen on tultava joko meren yli tai etelästä tai idästä. Kun meren takana on Valinor, jää enää itä ja etelä... voidaan jopa pitää lähes välttämättömänä, että "vihollisilmansuunnat" ovat etelä ja itä, ja että siellä asuvat ihmiset ovat tummia.

Tässä kohtaa ajauduaan helposti kehäpäätelmiin: vihollisten on pakko tulla etelästä, koska Tolkien loi fantasiamaailman, jossa vihollisten on pakko tulla etelästä. Kaiken kaikkiaan Tolkienin tarinan omaa sisäistä logiikkaa on ainakin minun mielestäni vaikea irrottaa Tolkienin maailmankuvasta, vaikka täydellistä vastaavuutta niiden välille ei tietenkään tarvitse olettaa. Pidän myös hienoisena toiveajatteluna sitä, että Tolkien ei oikeasti tarkoittanut haradilaisten ja itäläisten olevan villejä ja julmia, vaikka monet kirjan päähenkilöt ja välillä Tolkienin oma kertojanäänikin niin vakuuttelevat.

Vihollisia asuu myös lännessä, mutta silloinkin tummuus tuntuu olevan heidän tuntomerkkinsä: mustainmaalaiset ovat tummia, samoin Briissä ongelmia aiheuttavat pakolaiset.

Mutta Fanye on varmasti oikeassa siinä, että rasismi ja valkoisen miehen taakka eivät ole Tolkienin tuotannon keskeisimmät ja oleellisimmat arvot.

/Haltiamieli lisäsi toiseenkin quoteen sen alkuperäisen kirjoittajan
 
Ja jos lukija kirjoista vertauskuvia löytää, niin onko väliä, ovatko ne tarkoituksellisia vai eivät? Toki mitä tahansa ei voi verrata mihin tahansa, vaan perusteita on pystyttävä löytämään. Silti sillä, onko tekijä tarkoittanut jonkin vertauskuvan tulkittavaksi jollain tavalla, ei oikeastaan ole paljonkaan väliä. Siksikin, ettemme oikein koskaan voi varmasti tietää, mitä tekijä on tarkoittanut ja ennen kaikkea siksi, että ilmaus voi toimia vertauskuvan tavoin tarkoituksettomastikin, jolloin sitä voi tutkia vertauskuvana.

Tekstillä ei ole vain yksiä kasvoja, vaan siitä voi löytää useita asioita. Useiden perusteltujen tulkintojen ja näkökulmien keskellä ei voi sanoa, mikä on väärä ja mikä oikea. On helpompaa sanoa, mitä kaikkea tekstissä on, kuin mitä siinä ei ole. Siitähän täällä onkin oikeastaan yritetty keskustella, onko perusteltua tulkita tiettyjä elementtejä Tolkienin teoksissa vertauskuvallisesti, ja tarkemmin, millaisia yhtäläisyyksiä on perusteltua vetää.
 
Miksi minut sitten piti käydä Ahvenesta asti käydä tähän keskusteluun mukaan potkimassa? Tosin teidän mieliänne saattaa keventää se tieto, että kirjoitin viestini puolessa tunnissa ennen töihin menoa jatkuvan häirinnän alaisena noin viiden tunnin yöunilla.


Muoksis

Theoderic sanoi:
Merri sanoi:
Et tietenkään ymmärrä, se kun on sarkasmia

...

Sille pitäisi nauraa.
Ymmärsin kyllä että se oli sarkasmia. Sen sijaan en ymmärtänyt mitä Nerwen halusi sarkasmillaan sanoa.

Tuolle lainaamallesikin tekstille piti nauraa. Joko nyt sanoma alkaa seljetä? ;)
 
Takaisin siihen, mikä alunperin oli käsittääkseni koko topikin peruslähtökohta... Minusta on ihan hienoa, että joku kyseenalaistaa suositun kirjan ihannoimia ideoita sen sijaan että aina vain marmatamme tositeeveen, hollywoodleffojen ja huonon popin rapauttavista vaikutuksista. Mutta kun.

TSH:n tai ylipäätäänkään Tolkienin tuotannon rasahtavat, äh siis rasistisilta haiskahtavat, piirteet eivät todellakaan ole kirjan kantava teema. Ne inhottavat itäläiset ja etelänmiehet ovat sivuhahmoja (ja siksi nimettömiä). Jos joku kysyy mistä TSH kertoo, niin vastaako joku todella "valkoisten lännen miesten taistelusta etelän ja idän barbaareja vastaan"? Ja siitä, mitä jokainen omalla kohdallaan ajattelee TSH:n tarinan kertovan, löytynee positiivisia ja rakentavia ideoita ja ideologioita enemmän kuin yhdessä jaksamme elinaikanamme toteuttaa. :)

++
Saunassa pohdittua. ;)

Tunkkaisuudesta puheenollen, minä voisin ottaa pattia siitä, että Tolkien esittää sudet äärimmäisen negatiivisessa valossa. Kyseinen eläin, sekä tapa miten sitä kuvataan mm. kirjallisuudessa on ollut mielenkiintoni kohteena jo yläasteelta alkaen. Fantasiasta löytyy varsin positiivisiakin susikuvauksia (Hobb, Hyvönen, Alexander, ElfQuest muutaman mainitakseni) ja on tietenkin varsin ikävää, että jälleen kerran susi saa Tolkienin kirjoissa vain pahiksen roolin. Olen tämän kuitenkin valmis hyväksymään, koska se sopii tarinan maailmaan, jota on keskiaikaiseksikin nimitetty. Samoin kuin metsät, myös villit pedot ovat tuossa maailmankuvassa vaarallisia ja pelottavia. Kertomus ei olisi uskottava, jos Gandalf ratsastaisi sudella taisteluun ja kotkat hyökkäilisivät haltioiden kimppuun. Susiviha ja -pelko eivät myöskään ole kertomuksessa painotettuina tai pääasiana, joten ohitan ne samalla olankohautuksella kuin pahisten ihonvärin ja toivon, että ihmiset saavat totuudenmukaisen ja positiivisen susikuvansa muualta viihteestä ja medioista.

Muuten, kyllä Tolkien kirjoitti allegoriaa, vaikka ilmoittikin sitä vihaavansa. Teokset Leaf by Niggle (Niukun lehti) ja Smith of Wootton Major (Seppä ja satumaa) ovat vahvastikin allegorisia. Aihe vain on Tolkienin oma elämä, ei maailmanpolitiikka tai rotusyrjintä. ;)[/url]
 
Off-topikiksihan tämä menee, mutta jatkan silti Nerwenin susinäkökulmaa, joka herätti mielenkiintoni. :p
Nykyfantasiassahan sudet ovat suorastaan muotia, ja mielestäni niitä käsitelläänkin jo liikaa. Joka ikinen teinifantasia haiskahtaa liialta susimeiningiltä (no, on niitä sudettomiakin).
Sen sijaan TSH on puhtaan mytologinen kirja. Sen kirjalliseksi alustaksi voitaisiin ottaa ennemmin Béowulf kuin nykyfantasia. Béowulfin ja muiden anglosaksisten eeposten aikaan sudet olivat yhteiskunnalle konkreettinen vaara, ja siksi Tolkien valjasti ne pahan palvelukseen.
Palataksemme susien muodikkuuteen: TSH-elokuvien Hukathan ovat selviä hyeenoita eivätkä susia. Tämä siksi, että monet susifanit eivät olisi pitäneet niiden selvästä susimaisuudesta. (Eipä silti, hienoja ovat.)

PS. Ja tulipa mieleen; eihän TSH:ssa mitään susia ole. Hukkia ne ovat kaikki, aivan eri asia kuin tavallinen susi!
 
No puhutaan nyt sitten susista.

Juu, susia tuntuu olevan vaikea kuvata menemättä äärimmäisyyksiin. Vaihtoehdot ovat verenhimoinen tappaja tai jonkinsorttinen uushippijumaluus olipa kyse sitten fantasiasta tai mistä tahansa muusta kirjallisuudenlajista. Esim. juuri Elfquest menee mielestäni paikoitellen aika mauttomaksi. Fantasiakirjoista joissa sudet ovat susia suosittelen ehdottomana ykkösenä Hobbin Näkijän tarua. :) (Missä meidän vanha peukkuylös-hymiö on?!)

Eh, sudet EIVÄT KOSKAAN ole olleet millekään yhteiskunnalle konkreettinen vaara. Tiettyinä aikoina ja tiettyjen kansojen keskuudessa niitä on kuitenkin pelätty enemmän kuin muuten. On myös paljon esimerkkejä kansoista, jotka ovat eläneet susien kanssa rinnatusten sopuisasti, tämä on itse asiassa ollut luultavasti olennaista ihmislajin kehittymisen kannalta. Kalevala-lajin runoissakaan ei sutta oikeastaan kuvata mitenkään erityisen "hirmuisena", pikemminkin sitä rimmataan karhun varjona, joka on ollut muinaissuomalaisten mielestä huomattavasti kiehtovampi hahmo. Havaintoesimerkkinä "suo juoksi suen jälissä/kangas karhun kämmenissä" joka taitaa olla Kantelettaresta. Äh, nyt menee täysin offiksi.

Minusta leffojen vargit näyttivät pahoinpidellyiltä hyeenakäsinukeilta. :D

Hmm. Mitä eroa Grish on hukalla ja sudella? Paitsi että Tolkienin tuotannossa susi lienee "tavallinen" susi ja hukka örkkien liittolainen? Biologian näkökulmasta kyse on kuitenkin samasta otuksesta.
 
Ylös