jotontti sanoi:
En ole erityisen vakuuttunut tästä toistuvasti esitetystä puolustelusta, että "Tolkien oli oman aikansa lapsi" ja sen perusteella voisimme sivuuttaa hänen näkemyksensä vain olankohautuksella. J.R.R. Tolkien eli vuosina 1892-1973, ei niin kovin kaukana meidän ajastamme.
Siis kuka täällä on siivuttanut aiheen pelkällä olankohautuksella? Kuten Theoderic mielestäni erinomaisesti toi esille, niin täytyy fanien ja muidenkin lukijoiden täytyy olla valmiita <I>avoimeen</I> Tolkien-kriittiseen keskusteluun jossa näitä asioita ei vain lakaista maton alle ja sanota ettei tässä nyt oikeastaan mitään lue, asia pitää tulkita toisin tai muuten kaikki muut ovat väärässä. Ei tällainen suhtautuminen ole järkevää - se kertoo pikemminkin tietämättömyydestä kuin Tolkienin teoksiin tutustumisesta. Tällaiset keskustelut ovat syntyneet tarpeesta ja ne ovat täysin aiheellisia.
jotontti sanoi:
Melkeinpä niin kauan kuin mitään sellaista kuin länsimainen kulttuuri on ollut olemassa, on ollut myös ihmisiä jotka ovat esittäneet ajatuksen ihmisten perimmäisestä tasa-arvosta.
Ja aivan samalla tavoin on ollut ihmisiä jotka ovat esittäneet ajatuksen ihmisten perimmäisestä epätasa-arvosta ja erilaisuudesta. En ymmärrä kuinka tällainen seikka voidaan tässä asiassa sivuuttaa, kun on selvää että aina ns. länsimaisen kulttuurin synnyinkodista - eli Kreikasta - lähtöisin on esitetty ajatuksia, jonka mukaan ihmiset ovat jo syntymästään lähtien eriarvoisia. Esimerkiksi egyptiläinen ja kreikkalais-roomalainen kulttuuri olivat hyvin etnosentrisiä. Yhtä tänäkin päivänä on olemassa sellaisia "koulukuntia" joiden mukaan ihmiset jo alunperin syntyvät epätasa-arvoisiksi.
jotontti sanoi:
Ranskan vallankumouksesta (1789) ja siihen liittyneestä Ihmisoikeuksien universaalista julistuksesta alkaen jokainen vähänkin koulutettu ihminen on voinut omaksua maailmankatsomuksensa perustaksi sen, että ihmiset ovat tasa-arvoisia rodusta, sukupuolesta, iästä tai muusta riippumatta.
Nyt meitä johdetaan todella harhaan tässä, koska tämä ei todellakaan pidä paikkaansa. Meillä on kyllä olemassa tällaisia ideaalisia kuvauksia, mutta tutkitaan asiaa hieman tarkemmin. Otan muutaman näytteen tässä yhteydessä mm. Sartrelta, Kantilta ja Rousseaulta.
"Puhumalla ihmissuvusta luotiin abstrakti yleismaailmallinen postulaatti, joka toimi realistisempien toimien verhona: merten takana oli ali-ihmisten rotu, joka meidän ansiostamme ehkä tuhannessa vuodessa kohoaisi meidän tasollemme", näin kirjoitti ranskalainen filosofi Jean-Paul Sartre 1960-luvulla. Hän pyrki kyseenalaistamaan kipeästi valistusajattelijoiden ja Ranskan vallankumouksen ideologien esittämän utopian tasa-arvon, vapauden ja ihmisoikeuksien universaalisuudesta. Sartre tiesi, että universalismi - siis ihmisoikeuksien - koski vain ns. valkoista rotua, ei muita. Sarten näkemyksen mukaan länsimaisen sivilisaation henkisenä perusoletuksena oli ns. rasistinen humanismi: "Mitä lörpöttelyä: vapaus, veljeys, tasa-arvoisuus ... Se ei estänyt meitä samanaikaisesti pitämästä rasistisia puheita ... meidän keskuudessamme ei mikään ole sen johdonukaisempaa kuin [rasistinen humanismi], koska eurooppalainen saattoi tulla ihmiseksi vain tekemällä muista orjia ja epäsikiöitä." Miten on selitettävissä, että valistuksen ideaalien ihmisen ja koko ihmiskunnan ykseydestä sekä utopian ihmisten ja kansojen välisestä tasa-arvosta voidaan väittää muuntuneen länsimaisen ihmisen rasistiseksi humanismiksi?
Valistusajattelu oli <I>hyvin</I> ristiriitaista toisin kuin jotontti antaa meidän ymmärtää. Valistuksen poliittisen teorian kehitys oli sidoksissa valistuneen absolutismin voittokulkuun Manner-Euroopassa ja porvariston vaatimuksiin Englannissa. Tämä sidos toisaalta absolutismiin ja toisaalta nousevan porvariston intresseihin aiheutti myös ristiriitaisuuksia valistuksen suhtautumisessa moniin ns. alistamistoimiin. Moderni poliittinen edistys ei sulkenut pois poliittisten oikeuksien rajoittamista esimerkiksi sukupuolen perusteella ja valtiopoliittisten oikeuksien sitomista johonkin tiettyyn sosiaaliseen asemaan. Varsin tunnettu saksalainen sosiologi <B>Ulrich Beck</B> onkin kyseenalaistanu koko "vanhan valistuksen" projektin, koska se koskettaa ainostaan "ylemmän sivistyneistön valkoisia miehiä". Toisin sanoen kaikki nykyisin tuntemamme "perusoikeudet" on suunnattu vain hyvin pienelle kansanryhmälle (ja syitä miksi niitä ei muilla ole löydetään sitten mm. uskonnollisista dogmeista, maantieteellisestä sijainnista ja biologisista "tosiseikoista") Valistusajattelun ristiriitaisuus oli sidoksissa myös Euroopan ekspansioon, siirtomaavallan lujittumiseen ja transatlanttisen orjakaupan kukoistukseen 1700-luvulla. Euroopan silloinen maailmanherruus, sen synnyttämä ylivertainen tunne kulttuurisesta kaikkivaltiudesta sekä valistuksen näkemystä syntyvästä porvarillisen yhteiskunnan ylospääsynä "alaikäisyyden tilasta" (Immanuel Kant) "vakuuttivat" lähes kaikki valistuskauden ajattelijat luonnontieteellsiesti määriteltyjen rotujen erilaisista tai vähemmän perinnöllisesti määräytyvistä kyvyistä ja taipumuksista, jotka selittivät kansojen ja väestöryhmien välillä vallinneet kulttuuriset, poliittiset, yhteiskunnalliset ja ennen kaikkea tuotannollis-tekniset erot. Valistuneet luonnontutkijat ja filosofit eivät suoraan viitanneet rotujen/kansojen perinnöllisinä pidettyihin kykyihin ja ominaisuuksiin, vaan johtivat "toisenväristen" ihmisten "groteskit" tuntomerkit ja alempiarvoisuuden ilmaston ja/tai maantieteellisen sijainnin aiheuttamista barbaarisista ja täysin sivistymättömistä olosuyhteista. Ainoastaan lauhkeilla vyöhykkeillä asuvat "rodut" ja kansat saattoivat saavuttaa ihmisen ideaalisen hahmon ja kehittyneisyyden antiikin Kreikan mallin mukaisesti. Ranskalainen hyvin tunnettu valistusfilosofi <B>Jean-Jacques Rousseau</B> kirjoitti yhdessä pääteoksesistaan <I>Émile eli kasvatuksesta</I> seuraavasti: "Maalla, jossa ihminen kasvaa, on suuri merkitys; vain leudossa ympäristössä [/ilmastossa] hän voi kehittää kaikkia laadullisia ominaisuuksiaan, joita hän omistaa. Äärimmäisen ilmaston haitta on ilmiselvä ... [Myös] näyttää olevan niin, että aivojen ominaisuus erilaisten äärimmäisyyslämpötilojen oloissa on vähemmän täydellinen. Eivät neekerit eivätkä lappalaiset saavuta eurooppalaisten älykkyyttä".
Myös saksalainen valistusfilosofi <B>Immanuel Kant</B> ilmaisi vastaavan näkemyksensä kirjoittamalla: "Lämpimissä maissa kypsyy ihminen kaikilta osin aikaisemmin, mutta hän ei saavuta leutojen alueiden täydellisyyttä. Ihminen saavuttaa suurimnman täydellisyyden valkoisessa rodussa. Keltaisilla intialaisilla on jo luonnostaan heikommat luonnonlahjat. Neekerti ovat vielä syvemmällä ... Leutojen alueiden asukas, etenkin sen keskiosan, on kaunein vartaloltaan, työteliäin, iloisin, maltillisempi hänen intohimoissaan, kuin mikään muu [ihmis]laji maailmassa." Skotlantilaiset valistusajattelijat <B>Adam Ferguson</B> ja <B>Adam Smith</B> pitivät Afrikan sivilisaatioiden kehittymättömyyden syynä ympäristövaikutuksia. Valistusajattelijoiden näkemys ilmastosta frikkalaisten, aasialaisten, eskimoijen ja lappalaisten alempiarvoisuuden ja kehittymättömyyden syynä oli lähes aivan yhtä deterministinen kuin myöhemmin geneettisiin eroihin perustuva erottelu. Se tuomitsi kaikki "leutojen alueiden" ulkopuolella asuvat ikuisesti ominaisuuksiltaan ja kyvyiltään heikommin kehittyviksi. Lievempi ilmastoselitys on tietysti siinä mielessä, että se periaatteessa jättää tasa-arvon mahdollisuuden jossakin tuhansien vuosien perspektiivissä, jos äärimmäisten alueiden asukkaat siirtyvät "leudoille alueille".
Annan tarvittaessa lisäesimerkkejä, voin jatkaa esimerkiksi Joseph Comte de Gobineausta, Voltairen ja Humen rastistisista ajatusrakennelmista. Haluan nyt muistuttaa siitä, että valistuksen ja tieteellisen vallankumouksen kaudella sosiaalinen epätasa-arvo määriteltiin myös aivan uudella positiivisen tieteen metodien avulla, jossa järjestettiin kokeellisesti positiivinen, objektiivisesti saatu tieto ja tehtiin tuloksista dogmi - ilman, että oltaisiin huomioitu, millaiset olivat "uusien" kansojen historialliset, sosiaaliset, kulttuuriset tai erityisesti tuotantospesifiset ominaisuudet, jotka tuottivat nämä niille luonteenomaisiksi väitetyt käyttäytymistavat. Ei, näihin ei haluttu pureutua - oli parempi vain tuottaa "faktaa" ja indoktrinoida kaikki ajattelemaan samalla tavalla.
jotontti sanoi:
Tolkienin elinaikana näin ajattelevia ihmisä oli jo hyvin, hyvin paljon.
Kyllä utopisteja on edelleenkin olemassa, mutta mikään ei näytä muuttuneen.
jotontti sanoi:
Erityisen kyseenalaiseksi Tolkienin näkemykset tekee se, että hän oli ammatiltaan yliopistotutkija. ... Hän oli tietoinen modernista maailmasta (...) ja hän inhosi sitä.
Niin, mutta kyllähän meillä on nykyisinkin (kristittyjä/hindulaisia/islamilaisia) fundamentalisteja joiden mukaan kaikki muutos mihin tahansa suuntaan (paitsi taaksepäin) on pahasta, kaikki erilaisuus on pahaa, kaikki muut paitsi "me" ovat pahoja (tai muuten vain ilkeitä) ja muutenkin kaikki muut paitsi "me" on rappiolla. Sitten vedotaan johonkin asiaan X, joka ei edes millään tavoin tue kyseisen ryhmittymän argumentteja.
Voitko tukea näitä väitteitä esimerkiksi Tolkienin opetuksella? Siis että puhuiko Tolkien opetuksensa yhteydessä epätasa-arvosta ja rasismin oikeutuksesta? Mitä tulee inhoamiseen, niin Tolkienhan inhosi myös natseja.
jotontti sanoi:
Sen sijaan hän piti parempana staattista luokkayhteiskuntaa, joka torjuu vihamielisesti muut kulttuurit ja elämäntavat ja yleensäkin kaiken muutoksen.
Jos hän esittää tällaisen näkemyksen teoksissaan (siis esittele jokin tällainen staattinen luokkayhteiskunta Tolkienin teoksista, niin saisimme kaikki paremman kuvan), niin eihän se välttämättä tarkoita että hän itse sellaisen hyväksyisi vai kuinka?
jotontti sanoi:
On myös esitetty, että Tolkien jäljitteli vanhoja myyttejä ja tämä oikeuttaisi mustavalkoisen hyvä versus paha ... Missään oikeissa myyteissa maailma ei rakennu niin naiivin yksinkertaisesti 'hyvän' ja 'pahan' kaksinkamppailuna kuin on Tolkienilla.
Siis mikä on "oikean" ja "keinotekoisen" myytin välinen ero? Väitätkö nyt siis tosissasi, ettei ns. "oikeissa" myyteissä esiinny tällaista tiukkaa dualismia, jossa toinen osapuoli leimataan hyväksi ja toinen pahaksi? Sillä jos nyt tarkoitat tätä, niin kehotan tutustumaan syvällisemmin myytteihin. Epäilen tätä suhtautumistapaa vaan luulen pikemminkin, että tarkoitat ettei myyteissä mitään tiettyä kansaa (tai kansanryhmää) X vain yksinkertaisesti demonisoida ja "tehdä" pahaksi ilman sen tarkempia perusteluita (Tolkieniltahan niitä perusteluita löytyy aivan samalla tavoin). Tähänkin suhtaudun itse kuitenkin hyvin skeptisesti, sillä vaikka muut kansat saatetaan aivan samalla tavoin esittää inhimillisinä, sivistyneinä ja jopa välittävinä, niin heihin liittyy useissa tapauksissa hyvinkin arveluttavia piirteitä ja ominaisuuksia. Herää kysymys että onkohan tämä sittenkään <I>täysin</I> puolueetonta? Tämän lisäksi pitää huomata että mainitsemissasi myyteissä on myös sellaisia muita moraalisia arvoja ja ihanteita, jotka ovat meille yhtä lailla vieraita kuin mainittu rasismi ja muutalaiskammo, eivätkä ne kuitenkaan saa meitä tuomitsemaan niitä siihen paikkaan. Odysseiassa on mielestäni paljon arveluttavia kohtauksia.
Myönnän sen ettei tällainen "hyvä vs paha"-dualismi ole missään oikeassa mytologiassa niin voimakasta kuin se on Tolkienilla, mutta tästä huolimatta on väärin sanoa ettei tällaisia kontrasteja löydy muualta (kontrastit ovat vain hieman toisenlaisia ja eri perspektiivista napattuja). Otit esimerkiksi <I>Rolandin laulun</I> jossa mielestäni kontrasti on hyvin voimakas: on olemassa Kaarle Pyhälle uskollinen vasalli Roland ja sitten on olemassa saraseenit, jotka kuvataan täysin sivistymättömiksi, raaoiksi ja muutenkin umpikieroutuneiksi. Kaarlea kuvaillaan kristinsukon urheaksi puolustajiksi näitä uskonnottomia (ja uskottomia) islamilaisia vastaan. Kuningas Arthurin taru (ei siis ole yhtenäistä teosta, mutta häneen viitataan useassa yhteydessä) on aivan samalla tavoin täynnä mustavalkoisuutta: on olemassa sivistynyt Kamelot ja muut ovat sitten täysin sivistymättömiä. Toisaalta esimerkiksi El Cidissä ylistetään ristiretkien ja ritariajan miesihannetta, urheaa ja kuninkaalleen uskollista uskon sankaria - tämä antaa selvän kuvan siitä, että kaikki tästä poikkeava olisi jollakin tavoin tuomittavaa ja epäsuotavaa.
Lopusta olen jotontin kanssa enemmän tai vähemmän samaa mieltä. Kiinnitän niihin tarvittaessa tarkempaa huomiota ja kirjoitan kommentteja, mutta nyt en näe siihen mitään tarvetta.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Theoderic sanoi:
Oikeastaan kyse ei ole stereotypiasta vaan huolimattomasta ilmaisusta.
Sitä minä hieman alussa mietinkin, että mitäköhän tässä nyt oikein on. Tilanne on nyt selvä.
Theoderic sanoi:
... kommentit täällä ja muissa keskusteluissa osoittavat, että Tolkienin-kritiikkiin löytyy fanienkin joukosta valmiutta.
Nimenomaan, tällaiseen keskusteluun täytyy olla aina valmis ja näitä asioita on <I>oikeasti</I> käytävä läpi.
//Edit (1): Jätin vahingossa Juhon viestin lukematta ja huomasin juuri että tässä tuli hieman toistoa hänen kanssaan. Pahoittelen.
//Edit (2): Toinen töppäys sattui siinä, että menin vahingossa poistamaan jotontin erään kommentin ennen kuin pääsin edes vastaamaan siihen. Pistän vastauksen nyt tähän.
jotontti sanoi:
Antiikin kreikkalaisille ajatus tälläisesta kahtiajaottelusta olisi ollut käsittämätön.
Häh? Ilmiöiden polarisointi ja vastakkainasettelu olivat hyvin syvällä kreikkalaisessa ajattelussa. Maailma ymmärrettiin vastakohtaparien kautta aivan kuten Egyptissäkin. Kreikkalaiset määrittelivät identiteettinsä toisensa poissulkevien vastakohtien avulla: kreikkalainen - barbaari, mies - nainen, rikas - köyhä, vapaa - orja, viisas - hullu, tahdonlujuus -pelkuruus, kohtuullisuus - tunteettomuus/ kohtuuttomuus (tämähän näkyy erittäin selvästi esimerkiksi Platonin Valtio-dialogissa).