Yökukkujien tunkio! ~klo 1.00 - 5.00

Constantine

Konstspråklejon
Toistuvat ilta-yölliset nielemisvaikeudet voivat olla jännittävä juttu.

Siis ainakin kunnes eukatastrofi päättää talloskella paikalle, ts. Googlen avustuksella paljastuu, että eipä se sitten ollutkaan käynnistyvää ALS:aa ihan vielä, vaan "pelkkä" kalsiumin puutosoire. Purutablettivarasto (eli purkinpohjapuolikkaat) ovat toisinaan melkoisen mukavia pikku aarteita.
 

Lindëalda

Hobiittinen
Joko pääsykoestressi tai minulle täysin tuntematon syy on aiheuttanut unettomuutta jo useampana yönä. Tänäkin yönä olen käynyt läpi koko rentoutumisharjoitusarsenaalini ilman minkäänlaista toivoa nukahtamisesta. Positiivista on, että jaksoin yrittää rentoutumista lähes koko yön, ennen kuin luovutin ja otin kännykän käteen. Voin vain toivoa, että tämä helpottaa, kun ennakkotehtävät on tehty. Saa olla taas pari viikkoa sen jälkeen rauhassa ja keskittyä treenaamiseen.
 

Constantine

Konstspråklejon
Google+:n ja sen nettiyhteisöjen kohtalonhetki, 2. huhtikuuta lähestyy. Mikä tulee iskemään kuin jumalainen hyökyaalto muun muassa Languages of Middle-earthiin, sen ketjuihin ja sisältöihin.

Niin muodoin tiedän, mitä minä ja kirjaston julkinen tulostin (+ paperi + muste ;)) teemme kohtsillään tehotuksutellen yhdessä, maanantaipäivän valjettua. . . siltikin vaikka tietyt Google Driven ja docs.google.com'in hostaamat kielimieliset sisällöt tulisivat tiistain luonnonmullistuksessa säilymäänkin.
 
Last edited:
Koen oikeudekseni kirjoittaa tähän topicciin, vaikka kello onkin jo puoli 6. Ainakin olen otsikon mukaisesti kukkunut koko yön.

Ensimmäinen yö omassa asunnossa. Ei ahdista, ei jännitä, eikä erityisesti nukuta. Kädet jumissa kantamisesta. Entinen vuokralainen jätti monta viherkasvia, ne ovat kauniita. Saa nähdä kauanko ne pysyvät hengissä. Saan ottaa koiran kylään!!! Äiti niin tunteisiin vetoavasti selitti, kuinka katseli meitä (minua ja koiraa) makaamassa sylikkäin sohvalla ja sanomassa jäähyväisiä koko aamun. Vuokraemäntä antoi luvan ottaa Lilyn kylään. Se oli ainoa murheeni tässä muutossa ja nyt sekin on pyyhitty. Lily on kyllä sylikoiraksi melko suurikokoinen (kultainennoutaja) :p.

Koko perhe oli täällä auttamassa minua. Kaikki pitivät tästä asunnosta. Kaikki olivat kerrankin iloisia. Söimme yhdessä pitsaa. Minua ei ollenkaan kaduta, että otin ensimmäisen asunnon, mitä menin katsomaan. Kun kaikki lähtivät, kaverini tuli kylään ja join liikaa kuohuviiniä. Se on kuitenkin ehkä anteeksiannettavaa, tänään :D.

Täällä on kaunista ja hirveän valoisaa ja kaikki astiani ovat värikkäitä. Asun omasta mielestäni parhaassa kaupunginosassa. Tämä tuntuu jo nyt kodilta. Olen väsynyt ja ylikierroksilla, mutta iloinen tästä kaikesta. Vähän huolestunut tulevaisuudesta ja kesätöistä, raha-asioista, siitä osaanko käyttää pyykkituvan pesukonetta, vihaavatko naapurini minua ja miksi ihmeessä järjestin itselleni treffit huomiselle. Mutta kaikki on aivan hyvin juuri nyt.
 

Constantine

Konstspråklejon
Aamulla odottava lääkärin vastaanotto on positiivinen ajatus, vaikka sen takia joutuukin nukuttamaan itsensä lähempänä päivänkävelijöiden aikatauluja ja kaikki oikeasti merkittävät työt, tavoitteet sekä (terveydellisessä tienristeyksessä seisovan) vastuuihmisen teot jäävät jälleen kesken.

Hetkiseksi.
 
Last edited:

Sidhiel

Rajatapaus
Hömelönä kittasin kahvia suunnilleen litran tänään. Joten eipä nukuta ei. Vähän ärsyttää, koska uni olisi aika tärkeää ottaen huomioon sen, että huomenna pitää tehdä asioita jotka ovat keskellä päivää ja vaativat sen lisäksi aivotoimintaa.

Edit 4.52 ei vieläkään unta. Raivostuttaa. En sitten näköjään nuku.
 
Last edited:

Lindëalda

Hobiittinen
Aivoni eivät suostu uskomaan, että pääsykoe on jo ohi. Olen puoli yötä nähnyt unta nuotista, joka pitäisi prima vistata, mutta kerta toisensa jälkeen kakin mahdollisuuteni. Pitäisi kai yrittää jatkaa unia, mutta nuotin kuva on palanut verkkokalvoilleni ja näen sen silmät sulkiessani.
Todellisuudessa koe meni ehkä riittävän hyvin, ainakin päätellen siitä, mitä kaksi opettajaani osasivat lukea paniikkisten ja itsesyytöstä täynnä olevan analyysini rivien välistä. Nyt en voi tehdä enää mitään. Olen kerta kaikkiaan antanut parhaani. Milloin aivoni mahtavat tajuta sen?
 

Samooja

Kontulainen
En yleensä koskaan ole hereillä tähän aikaan jotta voisin kirjoittaa tähän topikkiin.
Tällä hetkellä olen poikkeuksellisesti muutaman yövuoron töissä joten olen luonnollisesti myös hereillä yöaikaan. Töissä on ison projektin käyttöönotto muutaman tunnin päästä, toistaiseksi kaikki on vielä rauhallista joten ehdin kirjoitella tännekin.
Ensimmäinen yövuoro aina hieman puristamista; pitäisi saada rytmiä käännettyä jo ennen yövuoroa tai ainakin onnistua nukkumaan hyvät päiväunet ennen töihin lähtöä. Nyt en onnistunut kummassakaan koska olin vielä eilen töissä "päivävuorossa" - tai noh, lähes 11tunnin päivä ulottui kyllä myös illan puolelle. Päiväuniakaan en onnistunut kunnollisesti nukkumaan joten nähtäväksi jää kuinka valvominen onnistuu. Energiajuomia ja kahvia on kyllä saatavilla, joten jos sitä sitten kofeiinin voimalla...

Muutoin kyllä pidän yövuoroista. Nuorempana en oikein osannut nukkua päivisin ja yövuorot olivat sen vuoksi hankalia, vanhemmiten sitä on ilmeisesti alkanut nukkumaan paremmin. Edellisessä käyttöönotossa tein myös yövuoroja ja ne sujuivat yllättävänkin kivuttomasti. Toivottavasti tämä yövuoropätkä sujuu yhtä hyvin.
 

Kointähti

Parannuksen tehnyt trolli
Viime päivinä olen nukkunut oikein urakalla, joten tänään teki mieli valvoa, kun kerran olin herännyt. Taidan ottaa kahvia ja mennä parvekkeelle istuskelemaan aamuhämärissä.
 

Constantine

Konstspråklejon
Auttaako tänään tietooni saama Windowsin yövaloasetus "mikä myrkytys sekoittaa hormonintuotantoani" -tyyliseen yöheräilyyn joka saattaa tunnetusti johtaa suomalaisromanttiseen pysyväistilaan?

Vastaus siihen selvinnee aivan tuota pikaa.

Niin ikään pientä nukkumapaikan skritsahdusten korjailuakin kannattaa nopean googletuksen perusteella näemmä harrastaa ennen kellahdusta ihanaisten pikku sisäilmakemikaalien keskelle. (Don't mind if I do!)
 
Last edited:

Sidhiel

Rajatapaus
Eräs pikku hömelö (minä) taas täällä valvoo. En käsitä että miksi. Ei ole edes täysikuu. Voisi yrittää nukkua mutta päivällä nukutut kuuden tunnin päikkärit saattavat vaikeuttaa asiaa aika lailla. Ehkä siksi olen ylipäätään yhä hereillä.
 

Constantine

Konstspråklejon
Päivä loppui taas kesken, vaan ehdin onneksi sentään sutaisemaan sisälleni vielä jonkin verran mm. tomaattisoseeseen sotkettua vegemakaronilaatikkoa, tottakai toksisen maskuliinisella lisäsuolalla sekä mustapippurilla etenkin jälkimmäisen vääjäämätöntä unettomuusvaikutusta uhmaten. Toiveissa yöaterioinnista normaalielimistöisten tapaan kuulemma seuraavaa painonnousua — mitä lisä-B-vitamiinit + rypsiöljyn käyttöönpalautus saattavat kenties kyetä jopa minun tapauksessani vielä hieman siivittämään. Sapattikala vuorossa sitten mahdollisimman TUHDIN lauantaiaamiaisen jälkeen!
 

Lindëalda

Hobiittinen
Voi nyt yhden kerran. Toivon tosiaan, että tämä innostus uutta ja rakasta opiskelupaikkaa kohtaan laantuu pian. En saa unta, kun hehkutin kaverin kanssa yliopistomaailmaa illalla, ja kävin kurssitarjotinta vielä ennen nukkumaan menoa läpi. Se oli suuri virhe! :D Nyt kurssitarjotin (joka sai välittömästi nimen karkkikauppa) pyörii päässäni, ja puolentoista tunnin päästä neljältä on herätys, jotta ehdin kasata itseni ja tavarani, syödä aamupalan ja lähteä pyöräilemään juna-asemalle. Juna lähtee kuudelta ja minulla on vain vartin pyörämatka, joka sekin on suurimmaksi osaksi alamäkeä. Minun vain pitäisi kuljettaa pyörällä jotenkin auton pyöräkoukku, sillä Seinäjoen päässä me ei muuten saada pyörää mahtumaan autoon ja kuljetettua Kurikkaan. Illalla suoritetut ajotestit kertoivat karua todellisuutta siitä, että vähintään housuni ovat rikkoutumisvaarassa. Menkää lomalle, sanovat kaikki. Se on rentouttavaa, he sanovat. Paitsi jos pyörällä pitää kuljettaa aivan epäergonomisesti aivan liian isoja kantamuksia.
 

Kointähti

Parannuksen tehnyt trolli
Ärsyttävästi alkoi väsyttää tosi aikaisin, ja kun en täyttä yötä nukkunut, niin valveilla ollaan. Kuuntelen kuulokkeilla Bal-Sagothia. Niinkin vanha levy on kyseessä kuin Starfire Burning Upon the Ice-Veiled Throne of Ultima Thule ja biisinä As the Vortex Illumines the Crystalline Walls of Kor-Avul-Thaa. Muistakaa napakat ja tarttuvat nimet, hyvät ihmiset (ja muut vapaat kansat)! Toisen kahvikupillisen taidankin juoda parvekkeella.

muoks. Mikä upea kasteisen metsän tuoksu parvekkeella olikaan! Niinkuin Puuparta muisteli menneitä aikoja: "Saatoin viettää viikon vain hengittäen!"
 
Last edited:

Lindëalda

Hobiittinen
Suomen suvi pitää hereillä, mutten ole siitä mitenkään pahoillani. Kohta voisi kuitenkin mennä unille, etten mummuni sanoin olisi huomenna kuin "nukkunusen rukous." Tai siis tänään.
Muissa yöllisissä ajatuksissani hiukan harmistuneena pohdin, että piti antaa itsensä ilmi isotädille ja tulla seuraneidiksi. Nyt kaikki pyörii hänen ympärillään, eikä me (äitini, siskoni ja minä) saada viettää juhannusta kaikessa rauhassa omien toimiemme ääressä, kun koko ajan pitää olla isotädin luona läsnä ja puhumassa koko ajan jostakin. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu, mutta sen soisi olevan merkityksellistä. Yritän ymmärtää häntä, onhan hän vanha ja varmasti yksinäinen, mutta jotenkin tässä pääsykoevaiheen jälkeisessä kestoväsymyksessä en siltikään jaksaisi ymmärtää.
 

Kointähti

Parannuksen tehnyt trolli
Vuorokausirytmini on ollut hyvin varhainen viime päivät, nytkin menin nukkumaan ennen kahdeksaa ja heräsin ennen neljää. Tällä hetkellä aamuyökahvit juotuani olen joka tapauksessa melko hyvässä vireessä. Vaikka eilinen kirjoittamisen ideapaja Finnconissa menikin osaltani varsin heikosti, synnytti se silti ajatuksen, että voisin yrittää kirjoittaa jälleen kaunokirjallista tekstiä. Toki asiaan liittyi pajan ohella varmasti kaikki muukin tapahtumassa esillä ollut kirjallisuus sivuhaaroineen, mutta ehkä juuri oma ideaköyhyyteni pajassa kävi luonnon päälle, jolloin itsekunnioituksen hankkiminen kirjoittamalla tuntuu tarpeelliselta. Ideoikaa vaan te nuoret vikkeline aivoinenne, mutta koalapappa tulee kepin kanssa sitkeästi perässä!
 
Ylös